Lue keskustelun säännöt.
Jos lapsi huutaa _täysillä_ bussissa tai junassa eikä lopeta niin mitä tehdä?
02.01.2021 |
Jos lapsi, vaikka pari-kolmevuotias alkaa karjua täpöllä vaikkapa bussissa tai lähijunassa eikä suostu lopettamaan, niin mitä vanhempina teette? Kanssamatkustajilta ja joskus kuskillakin palaa hermo, mutta jos hyppäät pois odottamaan seuraavaa niin odottelua on tiedossa 15-20 min.
Mitä teet?
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä siinä olisi muuta vaihtoehtoa kuin vain jatkaa matkustamista ja yrittää saada huutoa loppumaan. Tuskin se tilanne sillä raukeaa, että pidennetään matkaa poistumalla kulkuneuvosta ja odottamalla seuraavaa.
kyllä se muita matkustajia helpottaa, jos poistutte kulkuneuvosta ja vaikka konttaatte perille, mutta eihän muiden kärsimys nykyisiä itsekkäitä vanhempia kiinnosta
Eikös julkisia kulkuneuvoja yleensä käytetä siitä syystä, että päästään paikasta toiseen? Jos matka on sellainen, että sen voi vaikka kontata perille, niin kaipa se sitten liikutaan jalan? Että mieti nyt ihan oikeasti, mitä ehdotat muille ihmisille.
Sinäkin olet joskus ollut vauva ja olet itkenyt ja huutanut, ja joku on saattanut siitä silloin kärsiä.
miten se on muiden ongelma, pääsetkö perille konttaamalla vai kuoletko johonkin ojan pohjalle. ei se ole silti mikään syy tuoda rääkyvää kakaraa muiden kiusaksi julkiseen kulkuneuvoon.
No jos minun ongelmani (mielenkiintoista muuten, että puhuttelet minua suoraan, vaikka en minä ole matkustanut huutavan lapsen kanssa julkisissa kulkuneuvoissa) eivät ole muiden matkustajien ongelmia, niin miksi heidän ongelmansa pitäisi olla minun ongelmani? Osaatko selittää tämän ristiriidan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus matkustaa, vaikka hän huutaisi. Jos minä jaksan päiväkodissa kiljuvia, karjuvia, potkivia ja lyöviä muksuja, niin oletan, että bussikuski jaksaa myös huutavia lapsia. Jos ei jaksa, niin hankkikoon kuulokkeet, korvatulpat yms. Muut matkustajat jääkööt pois, jos lapsen itku/huuto haittaa niin paljon.
Kyllä, kiroan tuuriani, kun töistä lähtiessä bussissa on karjuva lapsi. Lapsella on kuitenkin oikeus matkustaa. Jos minua haittaa, niin minä jään bussista pois.
Omat muksuni ovat jo teini-ikäisiä, mutta jos eivät kaikesta mahdollisesta viihdytyksestä huolimatta lopettaneet taaperona esim. väsymys/nälkäitkuaan, niin sitten piti vain kestää. Niin minun, lapsen kuin muiden matkustajien. Ei se hauskaa ollut, mutta aika aikaansa kutakin.
Säännöissä on, että häirikkö voidaan poistaa bussista. Huutaminen on häiriköintiä.
Monet nämä vanhemmat tädit, jotka jupisevat ”Ei näitä nykyajan äitejä kiinnosta” ovat sen aikakauden vanhempia, kun lapsia kuritettiin fyysisesti. Saahan sillä joo kenet tahansa hiljaiseksi jos uhkailee väkivallalla. Onneksi tuollaista ei enää suvaita.
Selvität ettei huuto johdu kivusta, jos huuto on pelkoa, turhautumista, kiukkua, niin lohdutusta ja kertomista lapselle mitä hänelle tapahtuu juuri nyt ja mikä saa hänet huutamaan. Olet lapsen turvana ja tukena ja ohjaat häntä hallitsemaan tunteensa. Tunteet vain voimistuvat jos vähättelet niitä ja suutut hänelle, lapsi jää kiukkunsa kanssa yksin eikä osaa tehdä asialle mitään muuta kuin huutaa kovempaa ja lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus matkustaa, vaikka hän huutaisi. Jos minä jaksan päiväkodissa kiljuvia, karjuvia, potkivia ja lyöviä muksuja, niin oletan, että bussikuski jaksaa myös huutavia lapsia. Jos ei jaksa, niin hankkikoon kuulokkeet, korvatulpat yms. Muut matkustajat jääkööt pois, jos lapsen itku/huuto haittaa niin paljon.
Kyllä, kiroan tuuriani, kun töistä lähtiessä bussissa on karjuva lapsi. Lapsella on kuitenkin oikeus matkustaa. Jos minua haittaa, niin minä jään bussista pois.
Omat muksuni ovat jo teini-ikäisiä, mutta jos eivät kaikesta mahdollisesta viihdytyksestä huolimatta lopettaneet taaperona esim. väsymys/nälkäitkuaan, niin sitten piti vain kestää. Niin minun, lapsen kuin muiden matkustajien. Ei se hauskaa ollut, mutta aika aikaansa kutakin.
Säännöissä on, että häirikkö voidaan poistaa bussista. Huutaminen on häiriköintiä.
No, montako kertaa olet nähnyt, että itkevä lapsi poistetaan julkisesta kulkuneuvosta? 0 kertaa? Niin, koska bussikuskit kyllä ymmärtävät, mitä sillä häiriköinnillä tarkoitetaan. Ei tarkoiteta lapsen itkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa vaiheessa jo luettu ne kuvakirjat, loruteltu lorukortit, käytetty sorminuket, etsitty yllätyspussista yllätyslelu, jotka on mukana? Joko on kaivettu superhätäapumaissinaksut, jotka ovat mukana? Jos nämä kaikki keinot on jo käytetty, niin sitten pahoittelen muille kulkuneuvossa istuville, että meistä lähtee nyt ääntä, mutta taitaa olla tosi kyseessä. Kotona valmistautuisin siihen, että lapsi sairastuu.
Moni lapsi huutaa ihan vaan painostaakseen äitiä ja siten ajaakseen läpi oman tahtonsa.
Kuvaile tällainen tilanne tarkemmin oman lapsesi kohdalla.
No esim. haluaisi katsoa kännykältä videota, haluaisi syödä jotain mitä ostettiin kaupasta, haluaisi että mentäisiin takaisin kauppaan ostamaan jotain mitä olisi halunnut, haluaisi takaisin kotiin, ei haluaisi tarhaan, haluaisi leikkipuistoon ym. ym. ym. Tuloksena huutoa tai sitten repii valjaitaan ja yrittää karata. Tosin ei ole oma lapsi vaan tyttären lapsi, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Monet nämä vanhemmat tädit, jotka jupisevat ”Ei näitä nykyajan äitejä kiinnosta” ovat sen aikakauden vanhempia, kun lapsia kuritettiin fyysisesti. Saahan sillä joo kenet tahansa hiljaiseksi jos uhkailee väkivallalla. Onneksi tuollaista ei enää suvaita.
Kumpi on oikeasti pahempi: pieni tukkapölly, vaiko armoton riehuminen ja auktoriteetin rapautuminen?
Kaikilla asioilla on hyötynsä ja haittansa. Järkevässä yhteiskunnassa hyödyt ja haitat punnitaan neutraalisti eikä mennä ideologia edellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin viime vuonna lapseni kanssa ulkomailla konsertissa. Lapseni alkoi kesken konsertin vähän vääntelehtiä tuolissaan. Äitinä välittömästi aloin torua, että ”Nyt istutaan nätisti ym”, ja vähän häpeillen olin siinä, että mitähän muutkin nyt sanovat. No enpä olisi arvannut, että vierustoverini vanhempi nainen alkoikin siinä leperrellä lapselleni ja pyysi jopa syliin istumaan! Vieraalla kielellä selitti lapselle, että mistä laulussa lauletaan. Nainen hymyili minulle, vaikka yhteistä kieltä meillä ei ollut. Kyllä niin hämmentynyt olin, mutta positiivisella tavalla. Jotain voisimme me suomalaisetkin oppia muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa vaiheessa jo luettu ne kuvakirjat, loruteltu lorukortit, käytetty sorminuket, etsitty yllätyspussista yllätyslelu, jotka on mukana? Joko on kaivettu superhätäapumaissinaksut, jotka ovat mukana? Jos nämä kaikki keinot on jo käytetty, niin sitten pahoittelen muille kulkuneuvossa istuville, että meistä lähtee nyt ääntä, mutta taitaa olla tosi kyseessä. Kotona valmistautuisin siihen, että lapsi sairastuu.
Moni lapsi huutaa ihan vaan painostaakseen äitiä ja siten ajaakseen läpi oman tahtonsa.
Kuvaile tällainen tilanne tarkemmin oman lapsesi kohdalla.
No esim. haluaisi katsoa kännykältä videota, haluaisi syödä jotain mitä ostettiin kaupasta, haluaisi että mentäisiin takaisin kauppaan ostamaan jotain mitä olisi halunnut, haluaisi takaisin kotiin, ei haluaisi tarhaan, haluaisi leikkipuistoon ym. ym. ym. Tuloksena huutoa tai sitten repii valjaitaan ja yrittää karata. Tosin ei ole oma lapsi vaan tyttären lapsi, mutta kuitenkin.
No ehkä lapset sitten on erilaisia, mutta mä en oo kyllä omien lasteni kohdalla koskaan kokenut, että kun he olivat pieniä, he olisivat noissa tilanteissa itkeneet painostaakseen tai ajaakseen läpi omaa tahtoaan, vaan koska he ovat olleet harmistuneita, pettyneitä tai surullisia. Ehkä tietysti siitäkin syystä, että huutamalla ei saanut tahtoaan läpi, niin kumpikaan ei oppinut painostamaan huutamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos minä jaksan päiväkodissa kiljuvia, karjuvia, potkivia ja lyöviä muksuja, niin oletan, että bussikuski jaksaa myös huutavia lapsia. Jos ei jaksa, niin hankkikoon kuulokkeet, korvatulpat yms.
Olet siis päiväkodissa töissä? Hämmentävää, jos annat siellä lasten kiljua, karjua, potkia ja lyödä. Onneksi minun lapseni kävi aikoinaan päiväkotia, jossa tuollainen käytös ei ollut sallittua vaan siihen puututtiin oikopäätä. Lapsille ei huudettu vaan mentiin lapsen viereen sanomaan rauhallisella äänellä asia. Jos lapsi tarvitsi puhuttelua, se tehtiin käytävällä kahden kesken.
Kun minun lapseni oli vielä huutoiässä, minulla oli aina mukana omenansiivuja ja rusinoita. En poistunut mihinkään kotoa ilman välipalapussia. Lapseni ei huutanut koskaan missään, koska hänellä ei ollut nälkä ja koska hänellä oli mukavaa tekemistä näprätessän rusinakoppaa. Jos omassa pihassa tapahtui jokin väsymysitkujuttu, käskin oikopäätä mennä sisälle huutamaan, ettei naapuruston tarvinnut kuunnella kiljumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet nämä vanhemmat tädit, jotka jupisevat ”Ei näitä nykyajan äitejä kiinnosta” ovat sen aikakauden vanhempia, kun lapsia kuritettiin fyysisesti. Saahan sillä joo kenet tahansa hiljaiseksi jos uhkailee väkivallalla. Onneksi tuollaista ei enää suvaita.
Kumpi on oikeasti pahempi: pieni tukkapölly, vaiko armoton riehuminen ja auktoriteetin rapautuminen?
Kaikilla asioilla on hyötynsä ja haittansa. Järkevässä yhteiskunnassa hyödyt ja haitat punnitaan neutraalisti eikä mennä ideologia edellä.
Tukkapölly on ihan lainkin mukaan rangaistava teko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäköhän ap hakee tällä keksityllä aloituksella? Aina vaan "täpöä" matkustettaessa yhdellä kulkuvälineellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet nämä vanhemmat tädit, jotka jupisevat ”Ei näitä nykyajan äitejä kiinnosta” ovat sen aikakauden vanhempia, kun lapsia kuritettiin fyysisesti. Saahan sillä joo kenet tahansa hiljaiseksi jos uhkailee väkivallalla. Onneksi tuollaista ei enää suvaita.
Kumpi on oikeasti pahempi: pieni tukkapölly, vaiko armoton riehuminen ja auktoriteetin rapautuminen?
Kaikilla asioilla on hyötynsä ja haittansa. Järkevässä yhteiskunnassa hyödyt ja haitat punnitaan neutraalisti eikä mennä ideologia edellä.
No pieni tukkapölly opettaa sitä lastakin käyttämään väkivaltaa konfliktitilanteissa, että riippuu ihan siitä, mitä haluaa. Jos haluaa opettaa lapsiakin ratkaisemaan ristiriidat fyysisesti, niin toki, sitä tukkapöllyä voi suosia (toki se on laitonta). Jos taas toivoo, että lapsi oppii ratkaisemaan ristiriitoja muutoin, niin sitten muut tavat.
Ei ole ollut ongelmaa auktoriteetin luomisessa, vaikka en olekaan pahoinpidellyt lapsiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkuisen lapsen kanssa on vaikeaa kun liikkuvassa ajoneuvossa ei voi ottaa syliin tai imettää tms joka yleensä auttoi meillä. Aina ei voi heti auttaa ja aina ei voi rytmittää päivää lapsen oloja ennakoiden.
Kaverin 5v saattaa suuttua jostain ja huutaa niin että pitää jäädä pois ratikasta. Tuota en ymmärrä kun kyseessä ns normaali lapsi. Opetettu siihen että hermostuessa kannattaa kiljua. Äitinsä samanlainen rääkyjä, isä rauhallisempi mutta minkäs teet sitten. Heillä myös huudetaan ja juostaan sisällä jne. Omalleni sanoisin tuollaisessa tiukasti että nyt riittää. Omat lapseni ovat kyllä vanhempia joten hyvä minun viisastella mutta tajunneet tuolla ikää että julkisissa ollaan ns turpa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet nämä vanhemmat tädit, jotka jupisevat ”Ei näitä nykyajan äitejä kiinnosta” ovat sen aikakauden vanhempia, kun lapsia kuritettiin fyysisesti. Saahan sillä joo kenet tahansa hiljaiseksi jos uhkailee väkivallalla. Onneksi tuollaista ei enää suvaita.
Kumpi on oikeasti pahempi: pieni tukkapölly, vaiko armoton riehuminen ja auktoriteetin rapautuminen?
Kaikilla asioilla on hyötynsä ja haittansa. Järkevässä yhteiskunnassa hyödyt ja haitat punnitaan neutraalisti eikä mennä ideologia edellä.
No pieni tukkapölly opettaa sitä lastakin käyttämään väkivaltaa konfliktitilanteissa, että riippuu ihan siitä, mitä haluaa. Jos haluaa opettaa lapsiakin ratkaisemaan ristiriidat fyysisesti, niin toki, sitä tukkapöllyä voi suosia (toki se on laitonta). Jos taas toivoo, että lapsi oppii ratkaisemaan ristiriitoja muutoin, niin sitten muut tavat.
Ei ole ollut ongelmaa auktoriteetin luomisessa, vaikka en olekaan pahoinpidellyt lapsiani.
Jos ihminen saa sakon, niin opettaako se ihmistä itsekin ottamaan toisilta rahaa väkisin (=varastamaan)? Vai olisiko kenties niin, että normaali ihminen (myös lapsi) osaa erottaa esivallan (kuten vanhemman) määräämän rangaistuksen mielivallasta?
Eihän kukaan saarnaa sitäkään, että jos rangaistuksena ottaa lapselta lelun pois, niin siitä se lapsi sitten oppisi ottamaan myös toisilta lapsilta lelun pois.
Vierailija kirjoitti:
Olet siis päiväkodissa töissä? Hämmentävää, jos annat siellä lasten kiljua, karjua, potkia ja lyödä. Onneksi minun lapseni kävi aikoinaan päiväkotia, jossa tuollainen käytös ei ollut sallittua vaan siihen puututtiin oikopäätä. Lapsille ei huudettu vaan mentiin lapsen viereen sanomaan rauhallisella äänellä asia. Jos lapsi tarvitsi puhuttelua, se tehtiin käytävällä kahden kesken.
Päiväkodeissa on kaikenlaisia lapsia. On helppoja ja kovapäisiä. Moni kovapäinen ei tottele vaikka puhuttelisi.
Vierailija kirjoitti:
Lontoon lähijunissa yleensä antavat luunapin sille lapselle, jolloin huuto vaihtuu nyyhkytykseksi. Toki lainsäädännöllisistä syistä ymmärrän, ettei samaa keinoa voi käyttää Suomessa.
Minäkin kiinnitin huomiota lasten kohteluun astuessani briteissä.
Selvästi köyhän näköiset vanhemmat käyttivät siellä (ainakin silloin) ruumiillista kuritusta ja kohtelivat pieniäkin lapsia tylysti.
Keskiluokkaisemmissa perheissä lasten kohtelu oli aivan toisenlaista. Lapsille oltiin ystävällisiä eikä heitä läimitty. Ei ainakaan julkisesti. Sitä en tietenkään tiedä mitä tapahtui kun kukaan ei nähnyt.
Yläluikkaisusta en tiedä. Ei kuulunut tuttavapiiriin, eivätkä he markusta julkisilla.
Vierailija kirjoitti:
Voi pyytää jotain
ulkopuolista matkustajaa bussista sähähtämään huutavalle kersalle, joka luulee itsestään liikoja. Ja johon äitinsä maissinaksu/pskanpuhumislahjonta ei enää tehoa.Olen käytettävissä. Ja seuraavan kerran teen pyytämättäkin.
Teepä se niin pääset lehden etusivulle.
Ja saa kärsiä edelleen, samaa itkupotkua tuo edelleen harrastaa. Ei tuo aikuisen kommentointia ole, on vain oppinut liittämään kantoaaltoon sanoja. Ja nyt on sitten kateellinen, kun kolmevuotiaan ei tarvitse.