Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei halua koskaan naimisiin!
08.06.2014 |
Tilanne on seuraava. Olen ollut avomieheni kanssa yhdessä nyt 4 vuotta. Alustapitäen hän on ilmoittanut ettei koskaan halua mennä naimisiin koska siinä ei kuulemma ole mitään järkeä. Toinen syy on se että että hänen vanhemmat eivät olleet koskaan naimisissa ja silti heillä oli vaikea ja riitaisa ero. Itse pidän naimisiin menoa tärkeänä asiana ja lapsia en halua ennen häitä. No tähän puolisoni on ilmoittanut ettei halua lapsia seuraavaan 10 vuoteen koska ei ole kuulemma mikään kiire (itse haluan parin vuoden sisään ja 10 vuoden päästä hedelmällisyyskin on laskussa) Muuten on kaikki suhteessa paremmin kuin hyvin ja rakkauden puutteesta ei pitäisi olla tämä kiinni. Mistä tämä voi johtua? Eikai oikea syy voi olla vanhempien riitaisa ero? Harmittaa että jos joituisi lopettamaan suhteen vain sen takia että on erimielisyyksiä tulevasta? Pystyisinkö lopettamaan suhteen kun kaikki muu hyvin? Pitääkö hänen takiansa odottaa 10 vuotta? Mistä tiedän saanko edes silloin enää lapsia?Saako mieheni päättää nämä asiat ja minun on vain hyväksyttävä?
Puhuminen puolisoni kanssa asiasta ei ole vienyt asiaa eteenpäin.
Kommentit (109)
Olet nuori. Tee kantasi selväksi ja odota vuosi, kaksi? Tee sitten lopullinen päätös. Omakin mieheni oli samaa mieltä tuon ikäisenä, mutta nyt meillä on 1- ja 3-vuotiaat lapset, itse ollaan 30 ja 33. Mieli muuttui, kun kaveripiirissä alkoi syntyä vauvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 12:33"]Lue tämä ja saat vastauksen:
http://vaestoliitonblogi.com/2013/10/04/ala-varasta-kahdeksaa-vuotta-hanen-elamastaan/
[/quote]
Kiitos todella hyvä kirjoitus!! :) Pisti kyllä miettimään. Taidampa näyttää miehellekkin !
Ystäväni laittoi uhkavaatimuksen avomiehelleen -> Naimisiin tai ero... no erohan siitä tuli!
Ja onneksi niin! Hän löysi muutamassa kuukaudessa paljon paremman miehen, ovat naimisissa ja heillä on ihania lapsia!
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 11:24"]
Ollaan miehen kanssa aina oltu realisteja ja mies usein sanookin että ei tulevaisuutta voi ennustaa ja että useimmat avioliitot päättyy eroon. Avioliitto kuulemma vain vaikeuttaa asioita eikä helpota.
Äskennvielä soitin miehelle töihin ja sanoin että haluan elokuussa maistraatissa naimisiin. Ilman hääjuhlia taimitään avioehdon kanssa. Se on vähintä mitä hän voi mun etteen tehdä. Koska minulla ei ole mieheni kanssa mitään. Hänellä on omistus asunnot ja firmat ja kaikki. Käytännössä vaan bunkkaan hänen luonaan. Sen verran saa tulla kanssani vastaan ja että miehen pitäisi olla vaan onnellinen ja otettu eytä haluan hänen kanssaan naimisiin. Lupasi palata asiaan töitten jälkeen, tulee kuulemma aikaisemmin kotiin. Mutta taas se tulee menemään edellisten kekustelujen tavoin ja taas huomaan että en ole koskaan naimisissa. Tämä on vika yritys!!!
-Ap
[/quote]
Miehelläsi on hyvin lapsellinen katsantokanta avioliittoon. Miten yksi paperilappu vaikeuttaisi yhtäkään suhdetta? Ei mitenkään. Avioliitto ja pysyvä parisuhde ovat tahdonasioita, eikä miehesi ilmeisesti tahdo tarpeeksi olla kanssasi, kun ei voi kanssasi mennä naimisiin tai hankkia lapsia, kun sinulle nämä asiat ovat tärkeitä.
Olet vielä nuori, voit vielä saavuttaa haaveesi. Älä tyydy vähempään! Elämässään ei mitään niin kadu, kuin sitä, että on tyytynyt vähempään ja jättänyt asioita tekemättä.
Se sattuu alkuun ja paljon sattuukin, mutta aika parantaa ja elämääsi varmasti kävelee mies, joka haluaa sinun kanssasi naimisiin ja perheen. Tsemppiä.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 11:03"]
Avioehto pitäisi olla pakollinen kaikille.
[/quote]
Minusta olisi hyvä, jos kaikkien naimisiin menevien pitäisi täyttää jonkinlainen avioehtokaavake. Mutta on huomattava, että nykyäänkin avioehtojakin on monenlaisia. Ensinnäkin osa avioehdoista pätee erotilanteessa mutta ei kuolemantapauksessa. Toisekseen avioehdon piiriin ei tarvitse välttämättä ottaa koko omaisuutta, vaan se voidaan rajoittaa käsittämään esimerkiksi perinnöt. Avioehto ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että vähävaraisempi osapuoli joutuu puille paljaille avioliiton päättyessä.
Ei olisi ollenkaan pahitteeksi, että naimisiin menevät joutuisivat keskustelemaan nämä asiat läpi. Ja kun laki sitä vaatisi, ei tarvitsisi jättää ottamatta asiaa esiin siinä pelossa, että toinen luulee, että kyse on vain rahasta eikä rakkaudesta ollenkaan. Totta kai vaihtoehtona voisi edelleen olla myös se, että kaikki omaisuus on osituksen piirissä sekä ero- että kuolemantapauksessa, mutta sen pitäisi olla tietoinen valinta eikä jotain, mihin vain ajaudutaan, kun ei tajuta tai uskalleta ajatella avioehdon laatimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 11:57"]
En todellakaan tue mitään niin syrjivää ja arkaaista instituutiota kuin avioliitto, ja pidän naimisissa olon perään haikailevia vähän yksinkertaisina. Asia ei voi olla kenellekään niin tärkeä, että sen vuoksi kannattaisi luopua suhteesta.
[/quote]
Luopuisin suhteesta silmänräpäyksessä, jos tajuaisin tehneeni sellaisen virheen että puoliso ryhtyy vaatimaan/painostamaan avioliittoon.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 12:51"]
Ystäväni laittoi uhkavaatimuksen avomiehelleen -> Naimisiin tai ero... no erohan siitä tuli!
Ja onneksi niin! Hän löysi muutamassa kuukaudessa paljon paremman miehen, ovat naimisissa ja heillä on ihania lapsia!
[/quote]
Tämä on totisesti iloinen uutinen!
Ystäväsi mies pääsi vapauteen uhkavaatimuksia esittävästä pirttihirmusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 13:07"]
Luopuisin suhteesta silmänräpäyksessä, jos tajuaisin tehneeni sellaisen virheen että puoliso ryhtyy vaatimaan/painostamaan avioliittoon.
[/quote]
Entä sitten?
Hyvähän se sille sun kumppanillekin on, että pääsee susta eroon, jos et halua naimisiin ja se taas haluaa.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 12:53"][quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 11:24"]
Ollaan miehen kanssa aina oltu realisteja ja mies usein sanookin että ei tulevaisuutta voi ennustaa ja että useimmat avioliitot päättyy eroon. Avioliitto kuulemma vain vaikeuttaa asioita eikä helpota.
Äskennvielä soitin miehelle töihin ja sanoin että haluan elokuussa maistraatissa naimisiin. Ilman hääjuhlia taimitään avioehdon kanssa. Se on vähintä mitä hän voi mun etteen tehdä. Koska minulla ei ole mieheni kanssa mitään. Hänellä on omistus asunnot ja firmat ja kaikki. Käytännössä vaan bunkkaan hänen luonaan. Sen verran saa tulla kanssani vastaan ja että miehen pitäisi olla vaan onnellinen ja otettu eytä haluan hänen kanssaan naimisiin. Lupasi palata asiaan töitten jälkeen, tulee kuulemma aikaisemmin kotiin. Mutta taas se tulee menemään edellisten kekustelujen tavoin ja taas huomaan että en ole koskaan naimisissa. Tämä on vika yritys!!!
-Ap
[/quote]
Miehelläsi on hyvin lapsellinen katsantokanta avioliittoon. Miten yksi paperilappu vaikeuttaisi yhtäkään suhdetta? Ei mitenkään. Avioliitto ja pysyvä parisuhde ovat tahdonasioita, eikä miehesi ilmeisesti tahdo tarpeeksi olla kanssasi, kun ei voi kanssasi mennä naimisiin tai hankkia lapsia, kun sinulle nämä asiat ovat tärkeitä.
Olet vielä nuori, voit vielä saavuttaa haaveesi. Älä tyydy vähempään! Elämässään ei mitään niin kadu, kuin sitä, että on tyytynyt vähempään ja jättänyt asioita tekemättä.
Se sattuu alkuun ja paljon sattuukin, mutta aika parantaa ja elämääsi varmasti kävelee mies, joka haluaa sinun kanssasi naimisiin ja perheen. Tsemppiä.
[/quote]
Kiitos kivasta neuvosta. Oikeassa olet. Mies vaan on liian "järkevä" ei osaa miettiä tunteella ollenkaan. faktoja sekä tilastoja vaan.. Ja tosiaan itse uskin eytä tullaan olemaan aina yhdessä ja vaikka ei oltaiskaan niin ero on aina vaikea paikka, oli sitten naimisissa tai ei :) vaikea sitä kenenkään ennustaa mitä elämässö tapahtuu. Tärkeintä on usko ja yritys tulevaisuuden eteen! :)
Jossei mies tulevaisuuteen halua satsata tai uskoa niin valitettavasti saa olla siinätapauksessa entinen mies :)!
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies haluaa naimisiin, jos löytyy tarpeeksi kaunis nainen!
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 13:14"]Mies haluaa naimisiin, jos löytyy tarpeeksi kaunis nainen!
[/quote
No tuota... En ihan usko :) Kyllä olen hyvä vaikka itse sanonkin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ap jännittää sun puolesta :)
Mielestäni naimisiinmeno tai menemättä jättäminen kuten lapsien hankinta tai hankkimatta jättäminen on asioita jotka pitää parisuhteessa olla yhtenäiset.
Liian usein olen nähnyt parisuhteita jotka näiden kahden asian takia ovat joko loppuneet tai ovat jatkuneet, mutta toinen osapuoli (yleensä se joka on joutunut "joustamaan") on syvästi katkeroitunut.
t-mies 37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n mies kuulostaa "eksältäni", ikä, työ ja ajatusmaailma täsmää. Lainausmerkit siksi, koska suhde ei ollut vakava ja olimme teinejä. (tai ainakin minä olin) Onko hän pohjanmaalta kotoisin? ;)
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 13:50"]Ap:n mies kuulostaa "eksältäni", ikä, työ ja ajatusmaailma täsmää. Lainausmerkit siksi, koska suhde ei ollut vakava ja olimme teinejä. (tai ainakin minä olin) Onko hän pohjanmaalta kotoisin? ;)
[/quote]
Moikka! En ole :) Etelästä olen..
Vähän naisnäkökulmaa tähän avioliittoteemaan. Olen nainen, elän pitkäaikaisessa avoliitossa, yksi lapsi. En ole koskaan halunnut naimisiin, vaikka monesti on kosittu. Vaikea selittää, mikä siinä on niin mahdottoman vastenmielistä. Koko instituutio vain on niin vanhanaikainen ja ne seremoniat tuntuvat niin korneilta. Mutta: minulla on ollut kolme eksää, joiden kosintaa harkitsin vakavasti ja olisin lopulta myöntynytkin, jos asiat muuten olisivat menneet nappiin. Nämä suhteet vain sitten päättyivät ennen kuin sain asian työstettyä mielessäni. (Yksi kuoli, toisen kanssa meni sukset ristiin ja kolmas lähti kaukomaille, jonne en voinut lähteä mukaan.) Nykyinen on myös kosinut, mutta vaikka olosuhteet ovat ok, niin en vain tunne pienintäkään mielenkiintoa. Olen yrittänyt asiaa itselleni perustella, lykätä päätöstä jne, mutta lopulta olen joutunut kohtaamaan sen tosiasian, että en vain rakasta häntä. Ja tämä on se tärkeä havainto: noita kolmea eksää rakastin ja olisin sen tähden lopulta suostunut avioliittoon, heidän vuokseen.
En muuten halunnut lapsiakaan ja kun huomasin olevani raskaana, en ilahtunut. Yllättäen kävikin niin, että rakastuin lapseeni jo synnärillä ja olen äärettömän onnellinen hänestä joka ainoa päivä. Sain häneltä juuri tosi herttaisen tekstarin mummolasta <3
Minulla on eräs miespuolinen ystävä, joka huijattiin isäksi. Ei hänkään ollut alkuun tyytyväinen, mutta loppujen lopuksi on hyvin ylpeä lapsestaan ja heillä on läheinen suhde. Sen sijaan lapsen äidin kanssa oli koko ajan vaikeaa ja lopulta tuli myrskyisä ero, jossa tavaratkin nakattiin pihalle. Mitä tästä kaikesta voisi oppia. Ehkä sen, että elämä osaa yllättää ja antaa joskus enemmän kuin on osannut halutakaan. Toiseksi, jos toinen osapuoli ei halua naimisiin vaikka tietää, että toinen haluaa, niin syy voi todellakin olla rakkauden puute, vaikkei tämä toinen halua sitä ehkä myöntää edes itselleen. Minä olen ollut avoliitossa yli 20 vuotta, mutta myönnän miettineeni usein eroa ja luultavasti näin vielä käykin...
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 15:17"][quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 13:50"]Ap:n mies kuulostaa "eksältäni", ikä, työ ja ajatusmaailma täsmää. Lainausmerkit siksi, koska suhde ei ollut vakava ja olimme teinejä. (tai ainakin minä olin) Onko hän pohjanmaalta kotoisin? ;)
[/quote]
Moikka! En ole :) Etelästä olen..
[/quote]
Siis ei ole :D
-Ap
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 12:37"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 11:17"]Aviopareille kuuluu leskeneläkkeet, kannattaa huomioida tämäkin seikka! Entä sitten kun toinen kuolee ja jäät yksin?
[/quote]
Ellei miehesi ole Stephen Elop, paremmat rahat saa ottamalla henkivakuutuksen. Se leskeneläke ei oikeasti ole niin iso, että sen varaan kannattaa laskea kuolemantapauksessa. Ainakaan jos alle 50-vuotiaana kuolee.
[/quote]
Totta, mutta henkivakuutusrahat menevät usein lainojen maksuun, ei elämiseen. Eli niillä kuitataan talolainat ym. Sitten elämiseen saa kuukausittain leskeneläkettä.
Naimisiin menossa ja laten hankinnassa ei ole kompromisseja. Eli jos lasten saanti ja naimisiin meno on sinulle tärkeämpää kuin pelkkä suhde tämän miehen kanssa niin sitten mies vaihtoon. Jos olet halukad olemaan avoliitossa ilman lapsia loppuelämäksi niin sitten jatkakaa ihmeessä suhdetta. Kumpikaan vaihtoehto ei ole väärä. Mieti vain mikä on sinulle tärkeää.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 11:17"]Aviopareille kuuluu leskeneläkkeet, kannattaa huomioida tämäkin seikka! Entä sitten kun toinen kuolee ja jäät yksin?
[/quote]
Ellei miehesi ole Stephen Elop, paremmat rahat saa ottamalla henkivakuutuksen. Se leskeneläke ei oikeasti ole niin iso, että sen varaan kannattaa laskea kuolemantapauksessa. Ainakaan jos alle 50-vuotiaana kuolee.