Zero waste - pakkausmateriaalien vähentäminen?

Minäkin nostan :) Hyvää keskustelua! Jatketaan! AP

Mietit muovien välttelyn järkevyyttä. Tällä hetkellähän Suomi ei pysty hyödyntämään itse kaikkea muovia mitä tulee kierrätyspisteistä, vaan myy sitä ulkomaille jatkojalostukseen (tästä oli jokin uutinen). Vaikka (pakkaus)muovin voikin kierrättää, niin yritän silti minimoida sen kulutuksen tuon takia. Kyllä Suomen pitäisi pystyä omat roskansa hoitamaan. Esim.kurkun ympärillä muovi on fiksua (lue vaikka Hyvä paha muovi), mutta vihanneksia sun muita ostan omiin kestopusseihin.

Irtotuotteita ostamalla antaa myös signaalin, että vähemmällä pakkausmateriaalilla on myös menekkiä. Utopiassa mahdollisimman moni ostaisi irtotuotteita, jolloin pakkaajat tms havahtuisivat siihen mikä myy ja alun perinkin pakkausmuovien käyttö vähenisi siellä, missä ne eivät ole niin tärkeitä. Lisäksi eihän muovista hammasharjaa (tai jotain muuta ei-elintarvikepakkausta) kai saisi muovinkeräykseen edes laittaa, joten siksi puinen voisi olla parempi. Itse olen tyytynyt ostamaan kierrätysmuovista tehdyn harjan.

Usein näissä uusissa muotivirtauksissa, mitä maailmalta (Yhdysvalloista) tulee, unohdetaan adaptoida se omaan kulttuuriympäristöön sopivaksi. Se, mitä olen zero waste-ympyröitä seurannut, lankeaa turhan usein tähän adaptoimattomuuteen. Suomessa kierrätys on järjestetty kuluttajalle suhteellisen helpoksi ja jossain määrin palkitsevaksi (esim. panttipullojärjestelmä), joten pelko siitä, että omat muoviroskat päätyy mereen on pieni.

Suomessa ehkä isoin ongelma on ruokahävikki ja tekstiilijäte. Jos omalla kohdallaan pystyy painamaan ruokahävikin lähelle nollaa ja korjaa omistamansa vaatteet, on ne kierrätyksen kanssa yhdistettynä iso ympäristöteko.

Omien kokemusten mukaan zero waste-kontentti voi parhaimmillaan olla oivaltavaa. Minusta mielenkiintoisimpia sisältöjä ovat ne, joissa keksitään jo kotiin tulleelle kierrätettävälle jätteelle uusi funktio ennen sen siirtymistä jätteeseen. Tuon sisällön kautta olen löytänyt useampia uusia tapoja pidentää jätemateriaalin ikää. Esimerkiksi vessapaperin ympärillä olevaa muovia on mahdollista käyttää panttipullopussina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi zero waste? Ryhdy vegaaniksi sen sijaan. Sekä helpompaa että parempi ympäristölle (ja eläimet).

Väitän, ettei vegaaniksi ryhtyminen ole automaattisesti parempi tai huonompi ympäristölle kuin zero waste. Mieti, jos ostelet vegaanina tuon tuostakin gojimarjoja, eksoottisia hedelmiö ym. kaukomailta rahdattuja tuotteita tai muoviin pakattuja vegaanituotteita tai vihanneksia jne, ei se kyllä ympäristöystävällistä ole. Lisäksi jos ostat ei-luomutuotteita, on huomioitava tuholaismyrkkyjen vaikutus.

Sademetsiä kaadetaan myös viljelysten tieltä, ei pelkästään karjan laidunmaiksi. Ei ole ympäristöystävällistä kumpikaan.

Kyllä veganismi on kuitenkin parempi ympäristölle kuin pelkkä zero-waste. Eläintuotanto on isoin ongelma sademetsille, mutta zero wastereita se ei jostain syystä kiinnosta.

Millä tavalla suomalainen lihantuotanto haittaa sademetsiä? Entä millä tavalla vaikkapa soijan tai avokadon viljely on sademetsille parempi vaihtoehto?

Eläintuotannossa on se ongelma, että eläimet tarvitset ruokaa. Mitä ruokaa suomalaiset tuotantoeläimet syö?

Kasvikunnan tuotteissa ei ole tuota ongelmaa. Miksi syöttää eläimelle kasviksia, ja sitten syödä eläin, kun voi sen sijaan syödä kasviksia. Tämä on perussyy olla vegaani pelkästään ympäristösyistä, toki suurin osa on eläinten takia. 

Jokaikinen viljelykasvi  tarvitsee lannoitetta. Joko eläinperäistä tai muutoin tuotettua eli kemikaalia. Maailman lannoitevarat ovat hiipumassa. Jos meillä ei ole tuotantoeläimiä, ei meillä ole lannoitteita. Eläimistä on hyvä pitää huolta mutta tosiasiat kannattaa selvittää. Lammas tuottaa sekä villaa että lihaa. Nauta tuottaa sekä lihaa että nahkaa. Jne. Ei eläin ole pelkkää syömiseksi hyödyntämistä.

No höps, ei niitä tuotantokasveja lannalla lannoiteta. Lannoitteen ovat vuosi vuodelta tärkeämpiä, koska maata on niin innokkaasti riistoviljelty (suurimmaksi osaksi tuotantoeläinten ruoaksi), että maaperä on päässyt köyhtymään.

Lehmien ruoansulatus on merkittävä ilmastonmuutoksen tekijä. Lehmä tuottaa vuodessa jopa 100 kiloa metaania, joka lämmittää ilmastoa yli 20 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.

Karjatalous aiheuttaa yhtä paljon ilmastoa lämmittäviä päästöjä kuin koko planeetan autoliikenne.

Kertoisitko millä lannoitetaan jos ei lannalla? Ja voisitko kertoa vielä senkin millä lannoitetaan sitten kun maaperästä kaivetut lannoitteet ovat loppu.

Ap jos sulla on sisäkissa niin kissasi ei levitä mitään sellaista mitä vasten sinun pitäisi desinfioida kissasi hiekkalaatikko tai tassut. Mä pesen kissanhiekkalaatikon n. kerran kuukaudessa ruokasoodalla. Sitä saa ostaa isoissa pakkauksissa. On todella riittoisaa. Kidesooda on myös hyvää, käytännössä sama aine.

Vierailija kirjoitti:

Ap jos sulla on sisäkissa niin kissasi ei levitä mitään sellaista mitä vasten sinun pitäisi desinfioida kissasi hiekkalaatikko tai tassut. Mä pesen kissanhiekkalaatikon n. kerran kuukaudessa ruokasoodalla. Sitä saa ostaa isoissa pakkauksissa. On todella riittoisaa. Kidesooda on myös hyvää, käytännössä sama aine.

Meidän kissat on sisäkissoja, mutta levittävät potentiaalisesti siksi, että osa ruoasta on raakaravintoa (eli raakaa lihaa) ja ulkoilevat kissatarhassa, jonne välillä eksyy päästäisiä. Sooda ei valitettavasti muuta ph:ta niin paljoa, että kaikki ihmisen terveydelle haitalliset bakteerit kuolisivat. Kissan ruansulatusjärjestelmä on myös niin lyhyt ja erilainen ihmiseen verrattuna, ettei se tuhoa kaikkia bakteereita jotka ihmisen voivat sairastuttaa.

AP

Vierailija kirjoitti:

Usein näissä uusissa muotivirtauksissa, mitä maailmalta (Yhdysvalloista) tulee, unohdetaan adaptoida se omaan kulttuuriympäristöön sopivaksi. Se, mitä olen zero waste-ympyröitä seurannut, lankeaa turhan usein tähän adaptoimattomuuteen. Suomessa kierrätys on järjestetty kuluttajalle suhteellisen helpoksi ja jossain määrin palkitsevaksi (esim. panttipullojärjestelmä), joten pelko siitä, että omat muoviroskat päätyy mereen on pieni.

Suomessa ehkä isoin ongelma on ruokahävikki ja tekstiilijäte. Jos omalla kohdallaan pystyy painamaan ruokahävikin lähelle nollaa ja korjaa omistamansa vaatteet, on ne kierrätyksen kanssa yhdistettynä iso ympäristöteko.

Omien kokemusten mukaan zero waste-kontentti voi parhaimmillaan olla oivaltavaa. Minusta mielenkiintoisimpia sisältöjä ovat ne, joissa keksitään jo kotiin tulleelle kierrätettävälle jätteelle uusi funktio ennen sen siirtymistä jätteeseen. Tuon sisällön kautta olen löytänyt useampia uusia tapoja pidentää jätemateriaalin ikää. Esimerkiksi vessapaperin ympärillä olevaa muovia on mahdollista käyttää panttipullopussina.

Tähän olen itsekin kiinnittänyt huomiota ja se onkin minua hämmentänyt, että suomalaiset zero wastettajat tuomitsevat suorilta käsin helposti esimerkiksi panttipullot.

Pakkausmuovin välttely käy järkeen, jos Suomi ei kerta omia muovijätteitään kykene hyödyntämään vaan myy niitä ulkomaille. Meidän taloyhtiössä ei ole muovinkeräystä, ja koko paikkakunnalla vain kahdella jäteaseman ekopisteellä (cittari ja prisma) löytyy muovinkeräys. Kiva bussilla tai pyörällä roudata...

Tavoitteena on meillä muovijätteen vähentäminen entisestään. Ongelmaksi muodostuu kyllä kana- ja lihapakkaukset, ovat tilaa vieviä (paitsi jonkin merkin pakkaus, jossa ei ole lainkaan kovamuovia - tykkään ostaa tarjoustuotteita taloustilanteen takia, eikä ko. merkki useinkaan ole halvimmasta päästä ja vegaaniksi en ole vielä ainakaan ryhtymässä, miehelle ehdoton nou nou ja itsekin ihan pidän kotimaisesta lihasta, ulkomaista emme osta).

Minua ihmetyttää konmarin ja suomalaisten zero wastettajien vinkit biojätteen pakastamisesta. Kyllähän tuo energiaa kuluttaa, jätteen pakastaminen... aika älytöntä, paitsi toki jos pakastin muuten olisi liian tyhjä. Meillä on täynnä marjoja ja itsetehtyjä hilloja ym. tuotteita kesältä ja syksyltä, ettei meille edes biojäte mahtuisi pakkaseen. Ostamme myös tarjouslihaa ja -leipää pakkaseen, joten sekin vaatii tilaa. Itse kerään biojätteen poljinroskikseen, jonka pohjalla kananmunakenno paperipussin tai sanomalehdestä taitellun pussukan alla. Harvoin menee läpi, kun ei päiväkausia seisota ja kun ei ihan märkänä biojätteeseen kaikkea kippaa. Haisevat kalat kyllä täytyy varsinkin kesällä viedä suoraan biojätekeräykseen.

Onko muuten hyvää vinkkiä palasaippuan alle alustaksi? Sain joululahjaksi palashampoon. Olen lushsientä miettinyt, onko hyvä? En halua että vesi pääsee yhtään lillumaan. Pala on pöllön muotoinen, joten keskelle ei voi porata reikää ja pujottaa ripustusnarua.

Saako marseillesaippuaa muualta ku ruohonjuuresta ja muista nettikaupoista? Tuntuu hassulta tilata netistä. Prismassa, tokmannilla ja puuilossa oli vain kissasaippuaa, ja se ei lukemani perusteella sovi iholle. ihan ajankohtainen ei ole, sillä jäljellä on runsaasti lajjaksi saatuja suihkugeelipurkkeja sekä tiski- ja pyykkiainettakin on vielä säästöpakkaukset.

AP

Hoi soodan ja etikan käyttäjät! Mistä konkreettisesti löytää ne isoimmat ja kilohinnaltaan halvimmat pakkaukset? Toivon tarkkaa vastausta, sillä anteeksi olen toope tässä asiassa. Marketin leivontaosastolta ei ainakaan löydy kuin pikkupurkkeja.

Tää voi olla tyhmä kysymys. Mietin, miksi on parempi syödä ns. väkisin jokin tuote vrt. laittaa biojätteeseen (suomalainen zero waste -kirjailija kirjoitti syövänsä esim. tuttavien pahaakin ja vähän vanhentunuttakin ruokaa mielummin kuin että antaisi sen mennä poistoon). Kun syöt, tulee ulostetta ja virtsaa, huuhdot ne alas pöntöstä paperin kera, peset kädet ja käytät taas vettä, viemäriin menee saippuaa. Uloste ja virtsakin ohjataan johonkin, ja vesi puhdistetaan kemiallisesti. Omalle psyykeelle ei sopisi pahanmakuisen, saati vanhan ruoan syöminen. Ripulikin herkkävatsaisena tulisi. No, haen tällä siis ympäristövaikutuksia. Toivon asiallisia ja pohtivia vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Ap jos sulla on sisäkissa niin kissasi ei levitä mitään sellaista mitä vasten sinun pitäisi desinfioida kissasi hiekkalaatikko tai tassut. Mä pesen kissanhiekkalaatikon n. kerran kuukaudessa ruokasoodalla. Sitä saa ostaa isoissa pakkauksissa. On todella riittoisaa. Kidesooda on myös hyvää, käytännössä sama aine.

Ruokasooda ja pesu/kidesooda eivät ole samaa ainetta.

Nosto

Ohoi :) AP

K-supermarketissa oli tuorekasvisosastolla muovipusseille vaihtoehtona kesto käyttöinen verkkopussi. Itsekin innostuin tästä ja ostin kyseisen pussin, mutta kun olen Lidlin kanta-asiakas, en ole ilennyt kokeilla olisiko kyseisen pussin käyttö siellä ok.

Olisi kyllä kiva kuulla, kuinka suppeat olivat kaupan valikoimat joskus 40 vuotta sitten, jolloin silloinkin elettiin jo yltäkylläisyydessä ja miten pakkausmateriaalien käyttö on lisääntynyt niistä ajoista.

Esim. voileipämaustekurkku lasipurkissa kokonaishinta Lidlissä 1,15€, kumpi on arvokkaampi, pakkaus vai sisältö?

Vierailija kirjoitti:

Hoi soodan ja etikan käyttäjät! Mistä konkreettisesti löytää ne isoimmat ja kilohinnaltaan halvimmat pakkaukset? Toivon tarkkaa vastausta, sillä anteeksi olen toope tässä asiassa. Marketin leivontaosastolta ei ainakaan löydy kuin pikkupurkkeja.

En valitettavasti muista sen nettikaupan nimeä, josta ystäväni niitä tilailee. Eiköhän löydy, jos googlettaa esim. sooda tukkupakkaus

Vierailija kirjoitti:

K-supermarketissa oli tuorekasvisosastolla muovipusseille vaihtoehtona kesto käyttöinen verkkopussi. Itsekin innostuin tästä ja ostin kyseisen pussin, mutta kun olen Lidlin kanta-asiakas, en ole ilennyt kokeilla olisiko kyseisen pussin käyttö siellä ok.

Olisi kyllä kiva kuulla, kuinka suppeat olivat kaupan valikoimat joskus 40 vuotta sitten, jolloin silloinkin elettiin jo yltäkylläisyydessä ja miten pakkausmateriaalien käyttö on lisääntynyt niistä ajoista.

Esim. voileipämaustekurkku lasipurkissa kokonaishinta Lidlissä 1,15€, kumpi on arvokkaampi, pakkaus vai sisältö?

Voit käyttää K-marketista ostettua kestohedelmäpussia missä tahansa liikkeessä. Sehän on sinun omasi, kun olet sen kerran ostanut. 

Onko muita alkanut vastikään matkansa kohti ekologisempaa elämäntapaa? Miten on mennyt, mikä tuottaa vaikeuksia, mitä oivalluksia olet saanut? Myös pitemmän aikaa zeroilleet voivat muistella alkuaikojaan ja kertoa kehityksestään! :) AP

Olen vuosi sitten marittanut kotini ja siirtynyt asteittain minimalistisempaan elämäntapaan, ja nyt tosissaan zeroiluun olen perehtymässä. Tekisi mieli heti hankkia marseillesaippuaa, etikkaa sun muuta, mutta siivouskomerossa ja kylppärissä on vielä rivittäin litkua ja putelia, jotka pitäisi ensin käyttää pois. Saippuapaloja löytyy vanhemmiltani myös vino pino koristeena, joten marseillesaippuan ostamiselle ei ole tarvetta ennen kuin nuo olen käyttänyt pois (olen saanut luvan), saippuapaloja on 7. Kestävät varmaan pienen ikuisuuden siis, joten ostoksille ei oikeasti ole tarvetta. Olen tyytyväinen, että sain tuon ostosudenkuopan vältettyä ennen kuin lankesin siihen!

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoi soodan ja etikan käyttäjät! Mistä konkreettisesti löytää ne isoimmat ja kilohinnaltaan halvimmat pakkaukset? Toivon tarkkaa vastausta, sillä anteeksi olen toope tässä asiassa. Marketin leivontaosastolta ei ainakaan löydy kuin pikkupurkkeja.

En valitettavasti muista sen nettikaupan nimeä, josta ystäväni niitä tilailee. Eiköhän löydy, jos googlettaa esim. sooda tukkupakkaus

Eikö saa muualta kuin nettikaupasta? En haluaisi tilata netistä, jos vain löytyy kivijalkakaupasta, marketista tjsp.

APtäällähei kirjoitti:

Olen vuosi sitten marittanut kotini ja siirtynyt asteittain minimalistisempaan elämäntapaan, ja nyt tosissaan zeroiluun olen perehtymässä. Tekisi mieli heti hankkia marseillesaippuaa, etikkaa sun muuta, mutta siivouskomerossa ja kylppärissä on vielä rivittäin litkua ja putelia, jotka pitäisi ensin käyttää pois. Saippuapaloja löytyy vanhemmiltani myös vino pino koristeena, joten marseillesaippuan ostamiselle ei ole tarvetta ennen kuin nuo olen käyttänyt pois (olen saanut luvan), saippuapaloja on 7. Kestävät varmaan pienen ikuisuuden siis, joten ostoksille ei oikeasti ole tarvetta. Olen tyytyväinen, että sain tuon ostosudenkuopan vältettyä ennen kuin lankesin siihen!

AP

Mainitset viestissäsi sinulla jo olevien tuotteiden käytön ennen uuden ostamista, ja tämä on mielestäni se ensimmäinen ja tärkein zero waste-ajattelutavan ilmentymä. Yritä laajentaa samaa koskemaan myös muita tuotteita ja tavaroita.

Moni aiheesta innostuva tuntuu nakkaavan menemään kaikki oman uuden ajattelutavan "vastaiset" tuotteet, ostaakseen jotain -ekologisempaa, luonnonmukaista, reilua-versiota tilalle. Tosiasiassa on kaikkein ympäristöystävällisintä käyttää loppuun ja hyödyntää itsellä jo olevat asiat, vaikka ne eivät olisikaan niin täydellisiä.

Zero waste hengen mukaista on vähentää turhaa ostelua kaikkinensa. Mitkä ovat olleet teidän parhaat keinot stopata omat ostoimpulssit? Tarkoitan nyt sellaisia keinoja, millä olette saaneet jonkin halun tai tarpeen tyydytettyä jo omistamillanne asioilla. Ja yksi hyvä kysymys ennen ostoa on, missä aion tämän säilyttää?