Lue keskustelun säännöt.
Zero waste - pakkausmateriaalien vähentäminen?
01.01.2021 |
Olen kiinnostunut zero waste (ns. nollakulutus) -elämäntyylistä. Mutta! En ole löytänyt tietoa, miten Suomessa pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole kauppahallia tms. kohtuuhintaista (jos kauppahallissa on kohtuuhinnat, en tiedä) paikkaa ostaa esim. kanaa, voi vähentää pakkausmateriaalia luhatuotteista. Kasvissyöjäksi tai vegaaniksi en ryhtyminen poistaisi ongelman, mutta tätä ratkaisua en tässä keskustelussa hae.
Jaetaan siis em. ongelmaan vinkkejä ja muutenkin neuvoja zero waste -elämäntyyliin!
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Toivon asiallista keskustelua, sillä aihe aidosti kiinnostaa minua, mutta olen myös kriittinen tiettyjen blogivinkkien suhteen, kuten nuo ekohammasharjat (Miksi ovat parempia). Aihe on kiinnostanut pitkään, ei ole kyse siis rikkaan koronaharrastuksesta. Jos olisin rikas, ei lihatiskit olisi ongelma. En myöskään halua syytää rahojani kalliisiin palasaippuoihin (18e/kpl) jos ne ei toimikaan. Ei houkuta kissojen suolistobakteerit ympäri kämppää niin, että niitä ei voi kunnolla puhdistaa (tassujen mukana kulkeutuu hiekkaa hiekkalaatikosta).
Ekohammasharja on parempi, koska sen voi kompostoida. Muoviharjasta tulee jätettä, jota zero waste-uskovaiset pyrkivät välttämään.
Palasaippuat kyllä ainakin omasta kokemuksestani toimivat. Päänahka on voinut huomattavasti paremmin kun vaihdoin runsaskemikaaliset shampoot palashampoisiin. Vaati hetken ennen kuin hiukset tottuivat, mutta nyt hiukset voivat paremmin kuin koskaan. (ei maksettu mainos, enkä ole zero waste-uskovainen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkauksen ilmastovaikutus on muutama hassu prosentti, joten unohda koko juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi zero waste? Ryhdy vegaaniksi sen sijaan. Sekä helpompaa että parempi ympäristölle (ja eläimet).
Väitän, ettei vegaaniksi ryhtyminen ole automaattisesti parempi tai huonompi ympäristölle kuin zero waste. Mieti, jos ostelet vegaanina tuon tuostakin gojimarjoja, eksoottisia hedelmiö ym. kaukomailta rahdattuja tuotteita tai muoviin pakattuja vegaanituotteita tai vihanneksia jne, ei se kyllä ympäristöystävällistä ole. Lisäksi jos ostat ei-luomutuotteita, on huomioitava tuholaismyrkkyjen vaikutus.
Sademetsiä kaadetaan myös viljelysten tieltä, ei pelkästään karjan laidunmaiksi. Ei ole ympäristöystävällistä kumpikaan.
Kyllä veganismi on kuitenkin parempi ympäristölle kuin pelkkä zero-waste. Eläintuotanto on isoin ongelma sademetsille, mutta zero wastereita se ei jostain syystä kiinnosta.
Millä tavalla suomalainen lihantuotanto haittaa sademetsiä? Entä millä tavalla vaikkapa soijan tai avokadon viljely on sademetsille parempi vaihtoehto?
Eläintuotannossa on se ongelma, että eläimet tarvitset ruokaa. Mitä ruokaa suomalaiset tuotantoeläimet syö?
Kasvikunnan tuotteissa ei ole tuota ongelmaa. Miksi syöttää eläimelle kasviksia, ja sitten syödä eläin, kun voi sen sijaan syödä kasviksia. Tämä on perussyy olla vegaani pelkästään ympäristösyistä, toki suurin osa on eläinten takia.
- palashampoo, palasaippua käsi- ja suihkusaippuana
- kestositeet ja -phs:t (tai kuukuppi, kestotamppooni)
- töihin mukaan oma muki, lautanen, haarukka, lusikka jne
- kestoliinat käsipaperin/serviettien/nenäliinojen sijaan
- pesupähkinät (tulevat muovissa, mutta kestävät monta kertaa käyttöä, 300g pakkaus on kestänyt minulla pari vuotta jo)
- deodorantti metallipurkissa /paladeodorantti /jos olet diy-ihmisiä niin sekoittele toki omasi
- joulu- /muut lahjat lahjakassissa, eikä paperiin käärittynä
- biojätepussin sijaan taittele sanomalehdestä kantoväline
- jauhelihan voi korvata soijarouheella. Toki se tulee muovissa, mutta samasta pakkauksesta tulee monta ruokaa, jätteen määrä suorastaan romahtaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi zero waste? Ryhdy vegaaniksi sen sijaan. Sekä helpompaa että parempi ympäristölle (ja eläimet).
Väitän, ettei vegaaniksi ryhtyminen ole automaattisesti parempi tai huonompi ympäristölle kuin zero waste. Mieti, jos ostelet vegaanina tuon tuostakin gojimarjoja, eksoottisia hedelmiö ym. kaukomailta rahdattuja tuotteita tai muoviin pakattuja vegaanituotteita tai vihanneksia jne, ei se kyllä ympäristöystävällistä ole. Lisäksi jos ostat ei-luomutuotteita, on huomioitava tuholaismyrkkyjen vaikutus.
Sademetsiä kaadetaan myös viljelysten tieltä, ei pelkästään karjan laidunmaiksi. Ei ole ympäristöystävällistä kumpikaan.
Kyllä veganismi on kuitenkin parempi ympäristölle kuin pelkkä zero-waste. Eläintuotanto on isoin ongelma sademetsille, mutta zero wastereita se ei jostain syystä kiinnosta.
Millä tavalla suomalainen lihantuotanto haittaa sademetsiä? Entä millä tavalla vaikkapa soijan tai avokadon viljely on sademetsille parempi vaihtoehto?
Eläintuotannossa on se ongelma, että eläimet tarvitset ruokaa. Mitä ruokaa suomalaiset tuotantoeläimet syö?
Kasvikunnan tuotteissa ei ole tuota ongelmaa. Miksi syöttää eläimelle kasviksia, ja sitten syödä eläin, kun voi sen sijaan syödä kasviksia. Tämä on perussyy olla vegaani pelkästään ympäristösyistä, toki suurin osa on eläinten takia.
Sillä tilalla, jolta itse lihat ostan, eläimet syövät pääosin nurmirehua. En keksi, miten se vaikuttaa sademetsiin.
Sen sijaan soijan viljelyn takia raivataan tuhottomia määriä sademetsää ja avokadoviljelyn takia moni alue kärsii vesipulasta, koska avokadot tarvitsevat todella paljon vettä.
Miksi syödä ympäristöä tuhoavia keinotekoisesti viljeltyjä kasveja, kun voi syödä luonnon mukaisesti eläneen eläimen lihaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi zero waste? Ryhdy vegaaniksi sen sijaan. Sekä helpompaa että parempi ympäristölle (ja eläimet).
Väitän, ettei vegaaniksi ryhtyminen ole automaattisesti parempi tai huonompi ympäristölle kuin zero waste. Mieti, jos ostelet vegaanina tuon tuostakin gojimarjoja, eksoottisia hedelmiö ym. kaukomailta rahdattuja tuotteita tai muoviin pakattuja vegaanituotteita tai vihanneksia jne, ei se kyllä ympäristöystävällistä ole. Lisäksi jos ostat ei-luomutuotteita, on huomioitava tuholaismyrkkyjen vaikutus.
Sademetsiä kaadetaan myös viljelysten tieltä, ei pelkästään karjan laidunmaiksi. Ei ole ympäristöystävällistä kumpikaan.
Kyllä veganismi on kuitenkin parempi ympäristölle kuin pelkkä zero-waste. Eläintuotanto on isoin ongelma sademetsille, mutta zero wastereita se ei jostain syystä kiinnosta.
Millä tavalla suomalainen lihantuotanto haittaa sademetsiä? Entä millä tavalla vaikkapa soijan tai avokadon viljely on sademetsille parempi vaihtoehto?
Eläintuotannossa on se ongelma, että eläimet tarvitset ruokaa. Mitä ruokaa suomalaiset tuotantoeläimet syö?
Kasvikunnan tuotteissa ei ole tuota ongelmaa. Miksi syöttää eläimelle kasviksia, ja sitten syödä eläin, kun voi sen sijaan syödä kasviksia. Tämä on perussyy olla vegaani pelkästään ympäristösyistä, toki suurin osa on eläinten takia.
Pääosin sellaista ruokaa, jota ihmiset eivät syö. Ja sellaista, jota luonnossa kasvaisi ilman niitäkin. Harva suomalainen tilallinen syöttää eläimilleen soijaa tai muuta ympäristötuholaista.
Ruoan pakkaaminen voi lisätä tuotteen säilymistä ja vähentää hävikkiä. Eli ei ole niin suoraviivaista että mikä on ekologista ja mikä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi zero waste? Ryhdy vegaaniksi sen sijaan. Sekä helpompaa että parempi ympäristölle (ja eläimet).
Väitän, ettei vegaaniksi ryhtyminen ole automaattisesti parempi tai huonompi ympäristölle kuin zero waste. Mieti, jos ostelet vegaanina tuon tuostakin gojimarjoja, eksoottisia hedelmiö ym. kaukomailta rahdattuja tuotteita tai muoviin pakattuja vegaanituotteita tai vihanneksia jne, ei se kyllä ympäristöystävällistä ole. Lisäksi jos ostat ei-luomutuotteita, on huomioitava tuholaismyrkkyjen vaikutus.
Sademetsiä kaadetaan myös viljelysten tieltä, ei pelkästään karjan laidunmaiksi. Ei ole ympäristöystävällistä kumpikaan.
Kyllä veganismi on kuitenkin parempi ympäristölle kuin pelkkä zero-waste. Eläintuotanto on isoin ongelma sademetsille, mutta zero wastereita se ei jostain syystä kiinnosta.
Millä tavalla suomalainen lihantuotanto haittaa sademetsiä? Entä millä tavalla vaikkapa soijan tai avokadon viljely on sademetsille parempi vaihtoehto?
Eläintuotannossa on se ongelma, että eläimet tarvitset ruokaa. Mitä ruokaa suomalaiset tuotantoeläimet syö?
Kasvikunnan tuotteissa ei ole tuota ongelmaa. Miksi syöttää eläimelle kasviksia, ja sitten syödä eläin, kun voi sen sijaan syödä kasviksia. Tämä on perussyy olla vegaani pelkästään ympäristösyistä, toki suurin osa on eläinten takia.
Googlaapa huviksesi esim. avokadon vesijalanjälki. Vertaa sitä sitten mihin tahansa suomalaiseen lihaan. Sen jälkeen voimme keskustella lisää siitä, onko kasvi aina parempi kuin eläin.
Ostan itse usein pakastebroilerin, tulee huomattavasti vähemmän muovijätettä ja siitä saa monta ateriaa. Lopuksi keitän luutkin liemeksi, jota käytän keittoon tai esim. rameniin.
Riisin ostan etnisistä kaupoista, isossa pussissa basmati-riisiä, on hyvää. Jos pussi on muovia, sen voi hyödyntää roskapussina, mutta välillä riisiä on kangaspussissakin.
Ja samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa, palasaippua on hyvä tukalle, kunhan se siihen tottuu. Myös muuten käytämme palasaippuoita. Kosmetiikka muuten onkin kyllä ongelmallista.
Hammastahnassa ostan muovitonta, huom. tosi monet hammastahnat sisältävät muovirakeita.
Käytän vanulappujen tilalla kestolappuja, myös talouspaperin tilalla kangaspyyhkeitä. Hedelmäpussit luonnollisesti kestopusseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruoan pakkaaminen voi lisätä tuotteen säilymistä ja vähentää hävikkiä. Eli ei ole niin suoraviivaista että mikä on ekologista ja mikä ei.
Tämä. Kaikkein epäekologisinta ja myös rahallisesti kalleinta on ruoka, joka heitetään roskiin. Kun tuotteet pakataan oikein, niiden säilyvyys paranee. Pieni pala muovia on pieni hinta siitä, että tuote ei joudu roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Toivon asiallista keskustelua, sillä aihe aidosti kiinnostaa minua, mutta olen myös kriittinen tiettyjen blogivinkkien suhteen, kuten nuo ekohammasharjat (Miksi ovat parempia). Aihe on kiinnostanut pitkään, ei ole kyse siis rikkaan koronaharrastuksesta. Jos olisin rikas, ei lihatiskit olisi ongelma. En myöskään halua syytää rahojani kalliisiin palasaippuoihin (18e/kpl) jos ne ei toimikaan. Ei houkuta kissojen suolistobakteerit ympäri kämppää niin, että niitä ei voi kunnolla puhdistaa (tassujen mukana kulkeutuu hiekkaa hiekkalaatikosta).
Vanha kunnon väkiviinaetikka on ekologinen ja halpa desinfiointiaine. Toimii myös huuhteluaineena pyykeille. Myydään lasipulloissakin, joten ei tule muovijätettä lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ostan itse usein pakastebroilerin, tulee huomattavasti vähemmän muovijätettä ja siitä saa monta ateriaa. Lopuksi keitän luutkin liemeksi, jota käytän keittoon tai esim. rameniin.
Riisin ostan etnisistä kaupoista, isossa pussissa basmati-riisiä, on hyvää. Jos pussi on muovia, sen voi hyödyntää roskapussina, mutta välillä riisiä on kangaspussissakin.
Ja samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa, palasaippua on hyvä tukalle, kunhan se siihen tottuu. Myös muuten käytämme palasaippuoita. Kosmetiikka muuten onkin kyllä ongelmallista.
Hammastahnassa ostan muovitonta, huom. tosi monet hammastahnat sisältävät muovirakeita.
Käytän vanulappujen tilalla kestolappuja, myös talouspaperin tilalla kangaspyyhkeitä. Hedelmäpussit luonnollisesti kestopusseja.
Mistä materiaalista riisin kangaspussi on tehty? Voiko sitä pussia käyttää helposti johonkin uudelleen?
Minua nauratti, kun luin Zero wastesta tehdyn suomalaisen kirjan. Vinkkinä mm. pakastaa biojäte. Ööö, miksi?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seuraan myös mielenkiinnolla ketjua.
Itsellä ei ole ponttina muuttaa varsinaisesti elämäntapaa, joten ”ryhdy vegaaniksi” -kommentit on turhia. Tai voin vaikka joskus ryhtyä, mutta en nyt.
Haluan vaan kiinnittää arjessa huomiota ns. pieniin arjen valintoihin, jotka eivät tunnu itsestä kovin vaikealta toteuttaa. Myöhemmin pienet valinnat voivat laajentua suurempiinkin valintoihin.
Ja ajatelkoot joku tätä harrastuksena. Mielenkiinnon kohteet on itse kullakin.
Hyvin kiteytetty. Itselläkin tavoitteena nämä arjen valinnat, joiden kautta voin vaikuttaa. Turhaa piipertelyä haluan välttää, mikäli sillä ei oikeasti ole merkitystä. Siksi kyselenkin esim. noista palasaippuoista ja mäntytiskiharjoista. Ovatko ns. oikeasti paitsi ekologisia MYÖS järkeviä (puhdistaako palasaippua bakteerit ja onko se kookosöljy oikeasti ekologisempaa rahdata Suomeen vrt. suomalaisen tiskiaineen käyttäminen) vai vain keino rahastaa ja tuotteistaa zero waste.
Isojen linjojen käytäntöjäni: auto hajosi, en korjannut vaan hankin bussikortin. Seuraava investointi on sähköpyörä, jolloin en tarvitse bussikorttia. Mutta onko tuokaan ekologinen valinta? Ainakin kunnon kannalta parempi.
Lajittelen jätteet ja kierrätän. Olen luopunut vihreistä "biopusseista", jotka eivät tehokkaasti maadu.
Olen alkanut minimalistismielisemmäksi. Vältän esim. turhaa ostelua ja tarpeettomien kulutushyödykkeiden hankkimista.
Nämä ovat zero wasten vastaisia vielä johtuen siitä, etten tiedä miten muuttaa käyttäytymistä näiden suhteen:
- kodin puhdistusaineet, esim. tiskiaine, pyykkiaine ja kloritti. Pyykkipähkinät jättivät etikankin kanssa tunkkaisen hajun. Suhtaudun myös kriittisesti siihen, saako bakteerit (kissan astiat, hiekkalaatikko) pois ilman tiskiainetta ja hiekkalaatikkoa ilman klorittia.
-hammastahna. En vain usko, että ekohammastahna tai itse tehty on hampaille riittävää, kun ei sisällä fluoria.
-limonadipullot. Soda streamilla ei tullut hyvää. En käytä päihteitä, mutta limonadia haluan nauttia viikonloppuna. Miksi pullonkeräykseen kelpaavat pullot ovat pahasta?
-meikit. Suosin luonnonkosmetiikkaa, mutta muovissa tai lasipullossa ne ovat. Poskipuna löytyi kartongissa :)
-vaatteet. Ostan kirppikseltä mitä löydän, mutta olen hyvin lyhyt ja isorintainen joten tällä kombolla vaikea löytää istuvaa. Siksi tilaan myös netistä esim. farkut (olen löytänyt tietyn istuvan mallin), joita en kivijalkakaupasta löydä. Harvakseltaan ostan vaatteita, vuodessa keskimäärin yhdet farkut ja yhden paidan, yhdet rintsikat (venähtäneiden tilalle, käytössä minulla on kahdet tavalliset rintsikat ja kahdet urheiluun sopivat) ja parit alushousut (jostain syystä pikkarit reikiintyvät helposti... en ymmärrä miksi). Kengät hankin nahkaisena pl. vaelluskengät ja lenkkarit. Kumpparit pitäisi hankkia kesällä, edellisiin tuli pohjaan reikä.
-elektroniikka ja sähkö. Harrastan konsolipelaamista.
-kissanhiekka. Pelletit eivät toimineet.
-kissan märkäruoka tölkeissä. Raaka-ja kuivaruokintaa harrastamme rinnalla, mutta nirso kissa laihtui pelkällä raakaruokinnalla vaikka kuivaruoka oli rinnalla.
-tamponit. Kestositeet on poissa laskuista, sillä en halua käyttää siteitä. Kuukuppi tuntuu epähygieeniseltä (pesu käsienpesualtaassa ja keittäminen kattilassa - en haluaisi omaa kattilaa kuukupille ja en haluaisi olla koko päivittäin jynssäämässä allasta kloritilla kuukautisten aikaan, ks. ylempää pohdintani puhdistuspalasaippuasta)
AP
Vierailija kirjoitti:
Minua nauratti, kun luin Zero wastesta tehdyn suomalaisen kirjan. Vinkkinä mm. pakastaa biojäte. Ööö, miksi?!?
Jotta voisimme rasittaa luontoa enemmän samalla tuntien itsemme ekologiseksi.
- kodin puhdistusaineet, esim. tiskiaine, pyykkiaine ja kloritti. Pyykkipähkinät jättivät etikankin kanssa tunkkaisen hajun. Suhtaudun myös kriittisesti siihen, saako bakteerit (kissan astiat, hiekkalaatikko) pois ilman tiskiainetta ja hiekkalaatikkoa ilman klorittia.
Kyllä saa. Etikka on desinfioiva aine. Jos et usko siihen, osta vaikka kirkasta viinaa. Alkoholihan tunnetusti tappaa bakteereja. Kloriitti on myrkkyä, jota ei pitäisi säännöllisesti käyttää kenenkään kotona.
-hammastahna. En vain usko, että ekohammastahna tai itse tehty on hampaille riittävää, kun ei sisällä fluoria.
Aika monessa maassa pärjätään oikein hyvin ilman fluoritonta hammastahnaa.
-limonadipullot. Soda streamilla ei tullut hyvää. En käytä päihteitä, mutta limonadia haluan nauttia viikonloppuna. Miksi pullonkeräykseen kelpaavat pullot ovat pahasta?
Eivät ne olekaan pahasta, koska kiertävät käytännössä ikuisesti
-meikit. Suosin luonnonkosmetiikkaa, mutta muovissa tai lasipullossa ne ovat. Poskipuna löytyi kartongissa :)
Lasi on niin ikään lähes ikuisesti uusiokäytettävä, joten voit huoletta ostaa lasipulloissa olevia tuotteita
-vaatteet. Harvakseltaan ostan vaatteita,
No tuohan on ihan riittävä "zero waste" eivät ne muutkaan "zerowastaajat" alasti kulje, vaan ostavat silloin tällöin vaatteita
-elektroniikka ja sähkö. Harrastan konsolipelaamista.
Ekosähkö on riittävä ratkaisu tähän. Pelaaminen ei järjettömästi sähköä kuluta
-kissan märkäruoka tölkeissä. Raaka-ja kuivaruokintaa harrastamme rinnalla, mutta nirso kissa laihtui pelkällä raakaruokinnalla vaikka kuivaruoka oli rinnalla.
Peltitölkit menevät metallinkierrätykseen. Ei ongelmaa.
-tamponit. Kestositeet on poissa laskuista, sillä en halua käyttää siteitä. Kuukuppi tuntuu epähygieeniseltä (pesu käsienpesualtaassa ja keittäminen kattilassa - en haluaisi omaa kattilaa kuukupille ja en haluaisi olla koko päivittäin jynssäämässä allasta kloritilla kuukautisten aikaan, ks. ylempää pohdintani puhdistuspalasaippuasta)
Ethän nyt tosissasi luule, että kiehuvan veden jäljiltä kattilaan tai kuppiin jäisi vielä jotain bakteereja?
Ap täällä.
Miksi kierrätettävä muovi on huono ja kierrätettävä metalli hyvä? Joku sanoi, että kannattaa ostaa deodorantti peltirasiassa.
Miksi ekohammasharja, joka maatuu pitkään on hyvä mutta kierrätettävä muovinen ja kotimainen huono? Ekoharja tehdään bambusta ja täten roudataan maailman toiselta puolelta. Sekin tehdään tehtaassa, kuten muoviharja. Onko ilmasto-ja ympäristövaikutus oikeasti parempi?
Desinfioiko etikka, sooda ja palasaippua myös kissan ruoansulatusbakteerit? Onko palasaippua oikeasti ekologisempi kun huomioidaan rahti.
Siksi kyselenkin esim. noista palasaippuoista ja mäntytiskiharjoista. Ovatko ns. oikeasti paitsi ekologisia MYÖS järkeviä (puhdistaako palasaippua bakteerit ja onko se kookosöljy oikeasti ekologisempaa rahdata Suomeen vrt. suomalaisen tiskiaineen käyttäminen) vai vain keino rahastaa ja tuotteistaa zero waste.
Kyllä, palasaippua puhdistaa bakteerit. Ja kyllä, on ekologisempaa käyttää luonnontuotetta kuin keinotekoista kemikaalia. Kuljetuksen ympäristövaikutukset ovat olemattomat verrattuna tiskiaineen kemikaalien vaikutuksiin. Jos et halua käyttää kookosöljytuotteita, löytyy myös mm. hamppuöljytuotteita. Hamppu on ekologinen ja usein jopa kotimainen tuote.
Vierailija kirjoitti:
- kodin puhdistusaineet, esim. tiskiaine, pyykkiaine ja kloritti. Pyykkipähkinät jättivät etikankin kanssa tunkkaisen hajun. Suhtaudun myös kriittisesti siihen, saako bakteerit (kissan astiat, hiekkalaatikko) pois ilman tiskiainetta ja hiekkalaatikkoa ilman klorittia.
Kyllä saa. Etikka on desinfioiva aine. Jos et usko siihen, osta vaikka kirkasta viinaa. Alkoholihan tunnetusti tappaa bakteereja. Kloriitti on myrkkyä, jota ei pitäisi säännöllisesti käyttää kenenkään kotona.
-hammastahna. En vain usko, että ekohammastahna tai itse tehty on hampaille riittävää, kun ei sisällä fluoria.
Aika monessa maassa pärjätään oikein hyvin ilman fluoritonta hammastahnaa.
-limonadipullot. Soda streamilla ei tullut hyvää. En käytä päihteitä, mutta limonadia haluan nauttia viikonloppuna. Miksi pullonkeräykseen kelpaavat pullot ovat pahasta?
Eivät ne olekaan pahasta, koska kiertävät käytännössä ikuisesti
-meikit. Suosin luonnonkosmetiikkaa, mutta muovissa tai lasipullossa ne ovat. Poskipuna löytyi kartongissa :)
Lasi on niin ikään lähes ikuisesti uusiokäytettävä, joten voit huoletta ostaa lasipulloissa olevia tuotteita
-vaatteet. Harvakseltaan ostan vaatteita,
No tuohan on ihan riittävä "zero waste" eivät ne muutkaan "zerowastaajat" alasti kulje, vaan ostavat silloin tällöin vaatteita
-elektroniikka ja sähkö. Harrastan konsolipelaamista.
Ekosähkö on riittävä ratkaisu tähän. Pelaaminen ei järjettömästi sähköä kuluta
-kissan märkäruoka tölkeissä. Raaka-ja kuivaruokintaa harrastamme rinnalla, mutta nirso kissa laihtui pelkällä raakaruokinnalla vaikka kuivaruoka oli rinnalla.
Peltitölkit menevät metallinkierrätykseen. Ei ongelmaa.
-tamponit. Kestositeet on poissa laskuista, sillä en halua käyttää siteitä. Kuukuppi tuntuu epähygieeniseltä (pesu käsienpesualtaassa ja keittäminen kattilassa - en haluaisi omaa kattilaa kuukupille ja en haluaisi olla koko päivittäin jynssäämässä allasta kloritilla kuukautisten aikaan, ks. ylempää pohdintani puhdistuspalasaippuasta)
Ethän nyt tosissasi luule, että kiehuvan veden jäljiltä kattilaan tai kuppiin jäisi vielä jotain bakteereja?
Kiitos, sain sinulta paljon tietoa! Ap
Zero waste elämäntyyliä pääset toteuttamaan vasta kuolinpedillä.