Lue keskustelun säännöt.
Zero waste - pakkausmateriaalien vähentäminen?
01.01.2021 |
Olen kiinnostunut zero waste (ns. nollakulutus) -elämäntyylistä. Mutta! En ole löytänyt tietoa, miten Suomessa pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole kauppahallia tms. kohtuuhintaista (jos kauppahallissa on kohtuuhinnat, en tiedä) paikkaa ostaa esim. kanaa, voi vähentää pakkausmateriaalia luhatuotteista. Kasvissyöjäksi tai vegaaniksi en ryhtyminen poistaisi ongelman, mutta tätä ratkaisua en tässä keskustelussa hae.
Jaetaan siis em. ongelmaan vinkkejä ja muutenkin neuvoja zero waste -elämäntyyliin!
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Siksi kyselenkin esim. noista palasaippuoista ja mäntytiskiharjoista. Ovatko ns. oikeasti paitsi ekologisia MYÖS järkeviä (puhdistaako palasaippua bakteerit ja onko se kookosöljy oikeasti ekologisempaa rahdata Suomeen vrt. suomalaisen tiskiaineen käyttäminen) vai vain keino rahastaa ja tuotteistaa zero waste.
Kyllä, palasaippua puhdistaa bakteerit. Ja kyllä, on ekologisempaa käyttää luonnontuotetta kuin keinotekoista kemikaalia. Kuljetuksen ympäristövaikutukset ovat olemattomat verrattuna tiskiaineen kemikaalien vaikutuksiin. Jos et halua käyttää kookosöljytuotteita, löytyy myös mm. hamppuöljytuotteita. Hamppu on ekologinen ja usein jopa kotimainen tuote.
Miten hamppuöljy ja kookosöljy desinfioivat? Miten ne ovat parempia verrattuna vaikka vedellä hankaamiseen? Onko tästä tieteellistä tutkimusta kuten kemikaaleista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Miksi kierrätettävä muovi on huono ja kierrätettävä metalli hyvä? Joku sanoi, että kannattaa ostaa deodorantti peltirasiassa.
Miksi ekohammasharja, joka maatuu pitkään on hyvä mutta kierrätettävä muovinen ja kotimainen huono? Ekoharja tehdään bambusta ja täten roudataan maailman toiselta puolelta. Sekin tehdään tehtaassa, kuten muoviharja. Onko ilmasto-ja ympäristövaikutus oikeasti parempi?
Desinfioiko etikka, sooda ja palasaippua myös kissan ruoansulatusbakteerit? Onko palasaippua oikeasti ekologisempi kun huomioidaan rahti.
Mistä olet saanut päähäsi, että kierrätettävä muovi olisi huono? Älä usko kaikkea, mitä amerikkalaiset hölisevät.
Maatuva tuote on itsestään selvästi parempi, koska se maaduttuaan muuttuu mullaksi, josta voi kasvaa uusia kasveja. Sen sijaan muovi ei tule ikinä osaksi luonnollista kiertokulkua. Kuljetuskustannukset ja valmistuskustannukset ovat olemattoman pieni osa tuotteen ekologista jalanjälkeä. Puuharjoja on muuten myös kotimaisista puulajeista.
Vieläkin etikka desinfioi. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa?
Palasaippua on todellakin ekologisempi. Katso kohta, jossa puhuttiin tiskiaineesta ja kookosöljystä.
Ihailtavaa on painopisteesi kuluttamisen vähentämiseen. 👍🏻 Mitä tarvitset, kannattaa ostaa käytettynä aina kun voi. Ihan kaikkea ei voi tai ei kannata, mutta esimerkiksi naistenvaatteita on käytettynä kaupan vaikka kuinka. Ja kaikki kannattaa käyttää loppuun asti, niin vaatteet kuin hammastahnatuubitkin.
Ekopesuaineet toimivat kyllä, tai en ehkä ihan ymmärtänyt kysymystä. Käsitiskiaineet, shampoot, saippuat ja suihkugeelit poistavat rasvalikaa, eivät ne tehoa bakteereihin. Käsitiskiaine on näistä se tehokkain rasvan poistaja, sillä astioissa on paljon rasvalikaa. Nämä em. pesuaineet eroavat lähinnä vahvuuden mukaan ja ovat samaa kamaa. Ne eivät missään nimessä desinfioi, eivätkä saa tehdä niin. En sitten tiedä mitään kissoista, pitääkö niitä jotenkin desinfioida niitä astioita? Lähtökohtaisesti kodin siivouksessa tulisi välttää bakteereja tappavia aineita, sillä ne tappavat ensisijaisesti niitä kilteimpiä bakteereja ja henkiin jää ne ärhäkimmät.
Voisit kokeilla sellaista kuin Dr. Bronnerin saippua. Googlaa ja perehdy, siitä voi laimentaa eri vahvuudet eri käyttötarkoituksiin ja varmasti saat sen käytettyä jossain käytössä loppuun. Kannattaa suosia hajusteettomia kosmetiikkatuotteita ja pesuaineita, kaikki hajusteet ovat ihmisille lievästi haitallisia aineita.
Hampaita kannattaa hoitaa hyvin ja käyttää fluoripitoista tahnaa. Ehkäisevä terveydenhuolto on muutenkin paitsi hyvästä myös huomattavan paljon enemmän zero waste kuin vaikkapa pallolaajennus. 😆 Lääkkeet ja muu terveydenhoito ei voi olla kovin zero waste, mutta siinä nyt vaan pitää tehdä poikkeus ja popsia tarvittavat pillerit vaikka ne kuinka olisi muovikääreessä. Sama pätee myös vaikkapa hammaslääkärin antamiin kotihoito-ohjeisiin ja hammastahnan valintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kyselenkin esim. noista palasaippuoista ja mäntytiskiharjoista. Ovatko ns. oikeasti paitsi ekologisia MYÖS järkeviä (puhdistaako palasaippua bakteerit ja onko se kookosöljy oikeasti ekologisempaa rahdata Suomeen vrt. suomalaisen tiskiaineen käyttäminen) vai vain keino rahastaa ja tuotteistaa zero waste.
Kyllä, palasaippua puhdistaa bakteerit. Ja kyllä, on ekologisempaa käyttää luonnontuotetta kuin keinotekoista kemikaalia. Kuljetuksen ympäristövaikutukset ovat olemattomat verrattuna tiskiaineen kemikaalien vaikutuksiin. Jos et halua käyttää kookosöljytuotteita, löytyy myös mm. hamppuöljytuotteita. Hamppu on ekologinen ja usein jopa kotimainen tuote.
Miten hamppuöljy ja kookosöljy desinfioivat? Miten ne ovat parempia verrattuna vaikka vedellä hankaamiseen? Onko tästä tieteellistä tutkimusta kuten kemikaaleista?
Ne eivät desinfioi mitenkään. Miten pihalla sinä olet? Öljy liuottaa rasvaa, vesi ei. Ihan järjellä voi päätellä ja kyllä se peruskoulussakin opetettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi zero waste? Ryhdy vegaaniksi sen sijaan. Sekä helpompaa että parempi ympäristölle (ja eläimet).
Väitän, ettei vegaaniksi ryhtyminen ole automaattisesti parempi tai huonompi ympäristölle kuin zero waste. Mieti, jos ostelet vegaanina tuon tuostakin gojimarjoja, eksoottisia hedelmiö ym. kaukomailta rahdattuja tuotteita tai muoviin pakattuja vegaanituotteita tai vihanneksia jne, ei se kyllä ympäristöystävällistä ole. Lisäksi jos ostat ei-luomutuotteita, on huomioitava tuholaismyrkkyjen vaikutus.
Sademetsiä kaadetaan myös viljelysten tieltä, ei pelkästään karjan laidunmaiksi. Ei ole ympäristöystävällistä kumpikaan.
Kyllä veganismi on kuitenkin parempi ympäristölle kuin pelkkä zero-waste. Eläintuotanto on isoin ongelma sademetsille, mutta zero wastereita se ei jostain syystä kiinnosta.
Millä tavalla suomalainen lihantuotanto haittaa sademetsiä? Entä millä tavalla vaikkapa soijan tai avokadon viljely on sademetsille parempi vaihtoehto?
Eläintuotannossa on se ongelma, että eläimet tarvitset ruokaa. Mitä ruokaa suomalaiset tuotantoeläimet syö?
Kasvikunnan tuotteissa ei ole tuota ongelmaa. Miksi syöttää eläimelle kasviksia, ja sitten syödä eläin, kun voi sen sijaan syödä kasviksia. Tämä on perussyy olla vegaani pelkästään ympäristösyistä, toki suurin osa on eläinten takia.
Jokaikinen viljelykasvi tarvitsee lannoitetta. Joko eläinperäistä tai muutoin tuotettua eli kemikaalia. Maailman lannoitevarat ovat hiipumassa. Jos meillä ei ole tuotantoeläimiä, ei meillä ole lannoitteita. Eläimistä on hyvä pitää huolta mutta tosiasiat kannattaa selvittää. Lammas tuottaa sekä villaa että lihaa. Nauta tuottaa sekä lihaa että nahkaa. Jne. Ei eläin ole pelkkää syömiseksi hyödyntämistä.
No höps, ei niitä tuotantokasveja lannalla lannoiteta. Lannoitteen ovat vuosi vuodelta tärkeämpiä, koska maata on niin innokkaasti riistoviljelty (suurimmaksi osaksi tuotantoeläinten ruoaksi), että maaperä on päässyt köyhtymään.
Lehmien ruoansulatus on merkittävä ilmastonmuutoksen tekijä. Lehmä tuottaa vuodessa jopa 100 kiloa metaania, joka lämmittää ilmastoa yli 20 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.
Karjatalous aiheuttaa yhtä paljon ilmastoa lämmittäviä päästöjä kuin koko planeetan autoliikenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Zero waste tarkoittaa muutakin, kuin kierrättämistä ja pakkausjätteen vähentämistä. Ajatuksena on vähentää omaa (turhaa) kuluttamista muutenkin; jos et osta uutta tuotetta, et kuljeta kotiisi sen kummemmin pakkausjätettä kuin tavaraakaan.
Zero waste -aatetta on tosin kritisoitu siitä, että kaikessa tuotannossa syntyy väistämättä jätettä. Esim. ruoantuotannossa käytettävät lannoitteet on pakattu muovisäkkeihin. Irtomyyntituotteetkin tulevat myymälöihin pakkauksissa, joissa on usein muovia. Eli vaikka itse pakkaat kaupassa pavut kangas- tai paperipussiin, on niiden kuljetuksessa kuitenkin jo syntynyt pakkausjätettä.
Pahoittelut, kirjoitan pitkiä viestiä ja esim. vastaukset etikasta oli ehtinyt tulla ennen oman viestini julkaisemista ts. sillä välin, kun vielä kirjoitin vastausta. Kissan astiat laitan tiskikoneeseen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kannattaa lukea kirja: miten suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen :)
Vierailija kirjoitti:
Zero waste tarkoittaa muutakin, kuin kierrättämistä ja pakkausjätteen vähentämistä. Ajatuksena on vähentää omaa (turhaa) kuluttamista muutenkin; jos et osta uutta tuotetta, et kuljeta kotiisi sen kummemmin pakkausjätettä kuin tavaraakaan.
Zero waste -aatetta on tosin kritisoitu siitä, että kaikessa tuotannossa syntyy väistämättä jätettä. Esim. ruoantuotannossa käytettävät lannoitteet on pakattu muovisäkkeihin. Irtomyyntituotteetkin tulevat myymälöihin pakkauksissa, joissa on usein muovia. Eli vaikka itse pakkaat kaupassa pavut kangas- tai paperipussiin, on niiden kuljetuksessa kuitenkin jo syntynyt pakkausjätettä.
Zero waste on mahdottomuus, koska jokaisesta meistäkin tulee eräänlaista jätettä sitten kun kuolemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä. Palstan sulkeuduttua tutkiskelin vinkkejä, joita tässä ketjussa sain + vähän ekstraakin. Ei varsinaisesti uutta asiaa. Vaikka bakteerittomaan ympäristöön ei tule pyrkiä, en halua elellä esim. kissan ruoansulatuselimistön bakteerikannassa, joka poikkeaa olennaisesti ihmisten bakteerikannasta ja on vahingollinen ihmisten terveydelle - tassuissa bakteereja kulkeutuu taloon hiekkalaatikosta. Tässä muille kiinnostuneille (huomaa että sisältää myös itsestään selvää tietoa):
KODIN PUHDISTUS
Sooda
-emäksinen (ph 9)
- Emäksiä käytetään siivousaineissa nostamaan tensidejen (esim. saippua) tehoa sekä parantamaan aineen rasva- ja öljylian irrotuskykyä sekä pehmentämään vettä.
-jos mikrobi ei selviydy ympäristössä, jonka ph on =/>9, sopii mikrobin tappamiseen tällä tavalla
-pinttynyt lika, raikastus, valkaisu tiettyyn pisteeseen asti, hopean kiillotus
-Lisää itsetehtyyn pyykinpesuaineeseen.
Etikka
-hapan (ph 2-3)
-Sopii liuottamaan saostumia kuten kalkki- ja ruostesaostumia sekä virtsakiveä ja kalkkisaippuaa.
-Sopii pintojen pesemiseen ja raikastamiseen sekä tukkeutumien aukaisuun yhdessä soodan kanssa, hyvä pyykinhuuhteluaine
-hopean kiillotus
-Huom. kuumassa vedessä menettää tehoaan ja höyrystyessään ärsyttää hengitysteitä.
Jatkuu.
Hamppu- ja kookosöljy, marseillesaippua
-Liuottaa rasvaa, ei siis desinfioi.
-Sekoita saippuatiskiveteen soodaa, jos haluat tehostaa vaikutusta.
-Brittiyliopiston tutkimuksessa ilmeni, että kookosöljyn tuotanto voi olla trooppisille eliöille ja ympäristölle jopa haitallisempaa kuin palmuöljyn tuotanto. https://www.sciencedaily.com/releases/2020/07/200706113948.htm
-Hamppuöljyä saa kotimaisena.
-Käytä myös pyykinpesuun ja kodin yleispuhdistusaineena sekä iholle, erityisesti marseillesaippua on erittäin monikäyttöistä (huom. laminaatti ei kestä saippuaa).
Mäntysuopa
-emäksinen (ph 9,5-10)
-kotimainen
- Oikein käytettynä mäntysuopa on ympäristöä verrattain vähän kuormittava ja tehokas pesuaine. ainesosat hajoavat maaperässä nopeasti. Älä päästä vesistöihin.
-Tuotteen perusraaka-ainetta eli mäntyöljyä syntyy muun tuotannon sivuvirtoina, eikä se sisällä huonosti hajoavia tensidejä tai ylimääräisiä hajusteita.
-monipuoliseen kodinpuhdistukseen matoista uuniin, huomaa ettei sovellu laminaatille
-Suosi saippuapalana.
Suola
- Pitää mikro-organismit kurissa osmoosin avulla. On hyvää säilöntään.
- On veren, hien, valurautapannujen, lasin ja punaviinin puhdistamiseen hyvä. Imee itseensä tuoreita tahroja.
-Poistaa kellastumia.
-Kiinnittää ja kirkastaa tekstiilien värejä.
-Kirkastaa metallia.
-hyvä hankausaine
-Sopii ihonhoitoon.
-Toimii parhaiten toisten aineiden, esim. etikan, soodan tai sitruunan kanssa.
-Olen myös jo jonkin aikaa pessyt hiuksia suolalla, jota olen sekoittanut shampoohon. Tämä on pidentänyt hiustenpesuväliä.
Alkoholi
-desinfioi
-liuotin
-Neutraloi hajuja.
- Alkoholien desinfektioteho perustuu bakteereiden ja virusten proteiinien denaturointiin ja entsyymien toiminnan estämiseen. Desinfektiossa alkoholin vaikutusaika on sen kuivumisaika.
- Alkoholit ovat mikrobisidiseltä teholtaan nopeita ja laaja-alaisia, mutta ne kuitenkin tunkeutuvat huonosti lian läpi joten niitä voi suositella pienten puhdistettujen pintojen desinfiointiin.
-Alkoholilla desinfioitavan ihoalueen, pinnan tai välineen tulee olla puhdas eritteistä ja liasta.
-On huono tuhoamaan itiöitä.
-Tällä pyyhkisin siis esim. lattian sen jälkeen, kun oksennus pyyhitty pois, jos oksennuksessa on oletettavasti vatsatautiviruksia.
-hyvä leikkuulaudan desinfiointiin ja lasin puhdistukseen, rasvatahrojen poistoon
-Etanoli syövyttää, samentaa ja
kovettaa joitakin kumi-, muovi- ja silikoniosia pitkäaikaisessa ja toistuvassa
käytössä.
-Jos käytät kestositeitä, voit desinfioida ne suihkuttamalla niihin alkoholivettä ennen pesua. Huomioi, että voi haalistaa värejä.
-Vodka sopii hyvin.
-Huom. höyrystyy, älä sekoita kuumaan veteen.
Desinfiointi
-Jos on ehdotonta desinfioida eli tuhota bakteerit ja virukset, keittäminen toimii.
-Jos et voi keittää, alkoholilla on desinfioiva vaikutus.
-Desinfiointi on kotitalouksissa harvoin tarpeen.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://yle.fi/uutiset/3-11699920
Tässä kiva testi omista ruokailutottumuksista. Tekstissä myös kumotaan täälläkin moneen kertaan esitetty väite, että ruokapöydässä oleva soija olisi epäekologista.
Palasaippuassa ei ole muuten enä juurikaan jäljellä öljyä, vaan se on muuttunut juurikin saippuaksi ja glyseriiniksi. Eli jos ainesosana on palmuöljy, tarkoittaa se että sitä on käytetty kun prosessi on aloitettu. Vähän kuin oluessakaan ei ole ohran jyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä: joku kysyi ketjun alussa kompostoinnista, olikohan se ap.
Kyllä kerrostalossakin voi kompostoida, en nyt muista systeemin nimeä, googlaa.
Jos asut maalla ja tilailet ekojuttuja ja ajelet hakemassa sieltä täältä niin öljyä palaa...
Pakkaukset estää pilaantumista. Ruokamyrkytyksiä vähemmän.
Onko se ekoa kun heität enemmän roskiin?
Olen tutkinut aihetta myös tässä vuosien varrella ja muokannut omaa toimintaa järkevämpään suuntaan. Sinänsä vähän haastavaa, kun suuri osa materiaalista, mitä netistä löytää, on amerikasta. Siellähän on kaikenlaista noista punnituskaupoista lähtien. Mutta taas toisaalta kierrätysjärjestelmä on todella alkeellinen ja siellä taitaa peräti mennä ne limupullotkin vaan roskiin. Siksi suurinta osaa materiaalista ei voi suoraan minusta käyttää.
Tässä omista toimintamalleista esimerkkejä ja ajatuksia aiheesta, mitä oon tässä ajan saatossa kehitellyt:
- Jätteeksi lasken kaiken, mikä menee sekajätteeseen. Eli kaikki, minkä voi laittaa kierrätykseen, laitan. Lähtien niistä jauhelihapaketeista, maitopurkeista yms yms (jos likaa, niin huuhtelen heti pakkauksen tyhjennyttyä). Jos tutkit mitä kaikkea kierrätykseen voi laittaa, yllätyt varmasti. Tämä toki vaatii vähän enemmän tilaa, jos järjestää erillisen kierrätyssysteemin. Meillä roskikset: pahvit, muovit, panttipullot ja sekavat. 3 ensimmäistä tulee eniten ja sekavissa sitten lasit, metallit, lamput, patterit yms.
- Pakkausmateriaalin määrää lasken erinäisillä toimenpiteillä: Ostan isoimman mahdollisen pakkauksen, joka kuitenkin tulee syötyä ennen pilaantumista, näin suhteessa tarpeeseen tulee mahdollisimman vähän pakkausmateriaalia. Jonka voi yleensä vieläpä kierrättää. Myös, jos jokin on mahdollista ostaa pienemmällä pakkausmateriaalimäärällä, valikoin sen (joitain roskapussirulliakin on pakattu muovipussiin...). Pesuaineet ja muut ostan mahdollisimman nesteettömänä. Miksi pullottaa vettä, jos sitä tulee hanastakin. Vedettömät tulee yleensä muovittomissa pakkauksissa tai ainakin huomattavasti kevyemmässä pakkauksessa. Ja yleensä nekin on kierrätettävissä.
- Kodin puhdistuksen minimalismi: Kuten yllä mainitsitkin etikat, alkoholit, soodat yms ystävämme. Kannattaa niiden käyttöön perehtyä, niillä tekee yllättävän paljon. Näin erinäisten aineiden ostotarve vähenee merkittävästi ja samalla jäte vähenee.
Omassa elämässä yhdistyy aika tehokkaasti minimalismi (omista vain tarpeellinen (kaikki elämän osa-alueet), zero waste (jätteen välttäminen) ja ympäristöystävällisyys (kemikaalit minimiin, kulutus järkeväksi ymsyms). Mitään näistä en voi sanoa, että täydellisesti toteutan, mutta jokainen osa-alue tukee ja täydentää toistaan.
Kaikkea muovia ja lasia ei voi kierrättää. Kannattaa tutustua niihin ja suosia kierrätettäviä laatuja.
Jokaikinen viljelykasvi tarvitsee lannoitetta. Joko eläinperäistä tai muutoin tuotettua eli kemikaalia. Maailman lannoitevarat ovat hiipumassa. Jos meillä ei ole tuotantoeläimiä, ei meillä ole lannoitteita. Eläimistä on hyvä pitää huolta mutta tosiasiat kannattaa selvittää. Lammas tuottaa sekä villaa että lihaa. Nauta tuottaa sekä lihaa että nahkaa. Jne. Ei eläin ole pelkkää syömiseksi hyödyntämistä.