Zero waste - pakkausmateriaalien vähentäminen?

Vierailija kirjoitti:

Zero waste hengen mukaista on vähentää turhaa ostelua kaikkinensa. Mitkä ovat olleet teidän parhaat keinot stopata omat ostoimpulssit? Tarkoitan nyt sellaisia keinoja, millä olette saaneet jonkin halun tai tarpeen tyydytettyä jo omistamillanne asioilla. Ja yksi hyvä kysymys ennen ostoa on, missä aion tämän säilyttää?

Niin hassulta kuin kuulostaakin, niin minimalistinen sisustus on auttanut viemään multa ostoimpulssit. Kun on väljää ja esillä vain itseä oikeasti miellyttäviä esineitä kauniisti aseteltuna (en ole ääriaskeettinen), samoin kuin laatikot ja kaapitkin näyttävät mukavan väljiltä ja ilmavilta ja kauniisti järjestetyiltä, ei tee mieli ostaa mitään nurkkiin pyörimään, ei vaatteita, kosmetiikkaa tai muutakaan ylimääräistä. Tämä on vapauttanut tilaa myös kierrätystä varten eteisen komerosta. Aina on siistiä, ja siivoaminen (imurointi ja puhdistus) käy näppärästi, kun ei tarvitse järjestellä ensin, kuten ennen. Toki ostelun välttäminen on ympäristöystävällistä, mikä on tärkeää ja zero waste -hengelle keskeistä. Mutta se on myös vapauttanut energiaa ja rahaa muuhun kuin materiaan. Kotona on kivempi taiteilla ja lukea, samoin kokkailla. Rahaa jää hierontaan, harrastamiseen ym (korona-aikana kylläkin välttelen tällaista). Aika kiva motivaattori sekin.

Kuukupista:

Vinkkinä, että mulla on kierrätetty vanha lasinen hillopurkki "kuukuppipurkiksi", ei sitä ole pakko nimenomaan kattilassa keitellä :) Sinne kaadan kiehuvaa vettä kupin päälle ja annan lillua hetken desinfioitumassa.

Hammastahnasta:

Hampaiden puhdistuksessa tärkein asia on se mekaaninen puhdistus, ei se millä aineella niitä pestään. Fluori on hyvä lisä sellaisille ihmisille, joilla on herkästi reikiintyvät hampaat, mutta ilman sitäkin kyllä pärjää jos on hyvin hoidetut hampaat muuten. (välien puhdistus säännöllisesti, harjaus 2x päivässä, hammaslääkärissä käyty) Yksi vinkki on myös, että voisi esim. käyttää tavis-hammastahnaa vain iltaisin ja sit aamulla jotain omatekoista ekohommelia tai muuta jos sellainen kiinnostaa. Näin hammastahna kestää tuplasti kauemmin kuin ennen niin roskaa tulee puolet vähemmän :)

Muovista:

Eihän muovi Suomessa ole mikään ongelma, kun täällä sitä osataan uusiokäyttää. Jos itsellä on mahdollisuus kierrättää omat muoviroskat, niin ei mun mielestä niitä muovipakkauksia tarvi liiaksi pelätä. Eri asia sitten niissä maissa, missä muovia ei viitsitä/osata kierrättää ja se päätyy luontoon tai kaatopaikoille lojumaan. (eikös Suomessa kuitenkin sekajätteestäkin iso osa polteta eli ei jää ne muovit sadoiksi vuosiksi lojumaan minnekkään ilman kierrättämistäkään...?)

Ja vielä AP:lle lihasta:

Oletkos kokeillut tehdä esim. makaronilaatikkoa niin että puolet lihaa ja puolet soijarouhetta? Meillä ainakin uppoaa ihan täydestä :) Lihaa ei tarvitse niin paljoa, säästyy pakkausmuovia sekä rahaakin. Sama toimii monessa muussakin ruuassa, pieni määrä lihaa riittää isoon ruokaan jos jatkaa sitä esim. vihanneksilla, pavuilla jne.

Vierailija kirjoitti:

Zero waste hengen mukaista on vähentää turhaa ostelua kaikkinensa. Mitkä ovat olleet teidän parhaat keinot stopata omat ostoimpulssit? Tarkoitan nyt sellaisia keinoja, millä olette saaneet jonkin halun tai tarpeen tyydytettyä jo omistamillanne asioilla. Ja yksi hyvä kysymys ennen ostoa on, missä aion tämän säilyttää?

Mulla on hyvin hillinnyt uusien tavaroiden ostelua se, etten juuri koskaan osta mitään heti. Jos näen vaikka kaupungilla jonkun kivan tavaran jonka tahtoisin, niin jätän asian hautumaan vähintään seuraavaan päivään, ellei jopa seuraavaan viikkoon. Jos vielä silloin haikailen sen perään niin sitten vasta käyn ostamassa, mutta useimmiten "tarve" unohtuu siihen mennessä, tai keksin jotain muuta tilalle... :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi zero waste? Ryhdy vegaaniksi sen sijaan. Sekä helpompaa että parempi ympäristölle (ja eläimet).

Väitän, ettei vegaaniksi ryhtyminen ole automaattisesti parempi tai huonompi ympäristölle kuin zero waste. Mieti, jos ostelet vegaanina tuon tuostakin gojimarjoja, eksoottisia hedelmiö ym. kaukomailta rahdattuja tuotteita tai muoviin pakattuja vegaanituotteita tai vihanneksia jne, ei se kyllä ympäristöystävällistä ole. Lisäksi jos ostat ei-luomutuotteita, on huomioitava tuholaismyrkkyjen vaikutus.

Sademetsiä kaadetaan myös viljelysten tieltä, ei pelkästään karjan laidunmaiksi. Ei ole ympäristöystävällistä kumpikaan.

Kyllä veganismi on kuitenkin parempi ympäristölle kuin pelkkä zero-waste. Eläintuotanto on isoin ongelma sademetsille, mutta zero wastereita se ei jostain syystä kiinnosta.

Millä tavalla suomalainen lihantuotanto haittaa sademetsiä? Entä millä tavalla vaikkapa soijan tai avokadon viljely on sademetsille parempi vaihtoehto?

Eläintuotannossa on se ongelma, että eläimet tarvitset ruokaa. Mitä ruokaa suomalaiset tuotantoeläimet syö?

Kasvikunnan tuotteissa ei ole tuota ongelmaa. Miksi syöttää eläimelle kasviksia, ja sitten syödä eläin, kun voi sen sijaan syödä kasviksia. Tämä on perussyy olla vegaani pelkästään ympäristösyistä, toki suurin osa on eläinten takia. 

Jokaikinen viljelykasvi  tarvitsee lannoitetta. Joko eläinperäistä tai muutoin tuotettua eli kemikaalia. Maailman lannoitevarat ovat hiipumassa. Jos meillä ei ole tuotantoeläimiä, ei meillä ole lannoitteita. Eläimistä on hyvä pitää huolta mutta tosiasiat kannattaa selvittää. Lammas tuottaa sekä villaa että lihaa. Nauta tuottaa sekä lihaa että nahkaa. Jne. Ei eläin ole pelkkää syömiseksi hyödyntämistä.

No höps, ei niitä tuotantokasveja lannalla lannoiteta. Lannoitteen ovat vuosi vuodelta tärkeämpiä, koska maata on niin innokkaasti riistoviljelty (suurimmaksi osaksi tuotantoeläinten ruoaksi), että maaperä on päässyt köyhtymään.

Lehmien ruoansulatus on merkittävä ilmastonmuutoksen tekijä. Lehmä tuottaa vuodessa jopa 100 kiloa metaania, joka lämmittää ilmastoa yli 20 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.

Karjatalous aiheuttaa yhtä paljon ilmastoa lämmittäviä päästöjä kuin koko planeetan autoliikenne.

Kertoisitko millä lannoitetaan jos ei lannalla? Ja voisitko kertoa vielä senkin millä lannoitetaan sitten kun maaperästä kaivetut lannoitteet ovat loppu.

Kyllä konventionaalinen viljely perustuu keinolannotteisiin. Aikoinaan suomalainen Kemira oli suomalainen suurtyöllistäjä nimenomaan lannoitteita valmistamalla. (Kemira on edelleen iso yritys, mutta lannoitetuotanto on myyty vuosia sitten ulkomaille.)

Maaperä on jo isolta osalta köyhdytetty, joten nykyisin lannoitteet kaivetaan syvältä maankuoresta. Kasvien tärkeimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori. Näistä fosfori valmistetaan louhimalla se Afrikassa kaivostyyppisesti ja typpi tuotetaan maakaasusta. Lannotteiden valmistusprosessi on myös perinteisesti paljon energiaa kuluttava.

En tiedä nykytilannetta, mutta jo useita vuosia sitten Suomessa lantaa levitettiin vain viidennekselle Suomen pelloista. Lannassa on fosforia, jonka hyötykäyttö olisi toki järkevää. Ikävä kyllä tehomaatalouden myötä lannassa on muutakin ja lehmänlannan käyttö tutkimusten mukaan saattaa edistää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymistä. (Tämä siis johtuu siitä, että tuotantoeläimille syötetään antibiootteja.) Lantaa käytetään eläintiloilla omien peltojen lannoittamiseen, joilla pääsääntöisesti tuotetaan ruokaa oman tilan eläimille. Toki näillä tiloilla käytetään kaikkea muutakin. Esimerkiksi turkistiloilla eläimistä otetaan turkki tuotantokäyttöön, lihat jauhetaan ruuaksi lajitovereille ja loput ruhoista jauhetaan fosforilannoitteeksi.

Maaperät ovat erilaisia ja eri alueilla samatkin kasvit tarvitsevat eri määrän lisättäviä eri ravinteita, eri kasveista puhumattakaan. Tällaisten asioiden pohtiminen ja ratkaiseminen on niitä asioita, joita varten koulutetaan korkeakouluissa asiantuntijoita. Maanviljelys on nykyisin osin tiedettä. Sille alkutuottajalle ei tuotteesta ihan mahdottomia jää käteen, ja siihenkin tarvitaan maksimoitua tuottavuutta.

”Alkuperäisen idean” mukaan maapallolla kaikki kiertää planeetankokoisessa kiertotaloudessa, mutta tästä olemme eksyneet kauas. Ideaalisti biojätteet maatuvat uudeksi ravinteeksi. Kuitenkin joka ainoan kerran, kun biojätettä laitetaan (biojätteen/kompostin sijaan) sekajätteisiin, jätteen ravinteet menetetään kun ne poltetaan jätteenkäsittelylaitoksessa kuonaksi.

Vierailija kirjoitti:

Mietit muovien välttelyn järkevyyttä. Tällä hetkellähän Suomi ei pysty hyödyntämään itse kaikkea muovia mitä tulee kierrätyspisteistä, vaan myy sitä ulkomaille jatkojalostukseen (tästä oli jokin uutinen). Vaikka (pakkaus)muovin voikin kierrättää, niin yritän silti minimoida sen kulutuksen tuon takia. Kyllä Suomen pitäisi pystyä omat roskansa hoitamaan. Esim.kurkun ympärillä muovi on fiksua (lue vaikka Hyvä paha muovi), mutta vihanneksia sun muita ostan omiin kestopusseihin.

Irtotuotteita ostamalla antaa myös signaalin, että vähemmällä pakkausmateriaalilla on myös menekkiä. Utopiassa mahdollisimman moni ostaisi irtotuotteita, jolloin pakkaajat tms havahtuisivat siihen mikä myy ja alun perinkin pakkausmuovien käyttö vähenisi siellä, missä ne eivät ole niin tärkeitä. Lisäksi eihän muovista hammasharjaa (tai jotain muuta ei-elintarvikepakkausta) kai saisi muovinkeräykseen edes laittaa, joten siksi puinen voisi olla parempi. Itse olen tyytynyt ostamaan kierrätysmuovista tehdyn harjan.

Mun käsittääkseni esimerkiksi muovinen hammasharja sopii muovinkierrätykseen. Kyse on vain siitä, että tämä muovinkierrätyssysteemi maksatetaan muovipakkausten valmistajilla. Siksi ei haluta, että ihmiset laittaisivat kierrätykseen muita tuotteita kuin niitä joista siinä systeemissä maksetaankin.

Jos mulla on tietoa, niin toivon että joku korjaa. 🤠

Vierailija kirjoitti:

Hoi soodan ja etikan käyttäjät! Mistä konkreettisesti löytää ne isoimmat ja kilohinnaltaan halvimmat pakkaukset? Toivon tarkkaa vastausta, sillä anteeksi olen toope tässä asiassa. Marketin leivontaosastolta ei ainakaan löydy kuin pikkupurkkeja.

Yrititkö googlettaa? Minulle Google antoi seuraavia tuloksia:

Halpa-Halli

Kärkkäinen

Tokmanni

Puuilo

Tässä joitakin esimerkkejä. Näillä on kauppoja ja verkkokauppoja myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietit muovien välttelyn järkevyyttä. Tällä hetkellähän Suomi ei pysty hyödyntämään itse kaikkea muovia mitä tulee kierrätyspisteistä, vaan myy sitä ulkomaille jatkojalostukseen (tästä oli jokin uutinen). Vaikka (pakkaus)muovin voikin kierrättää, niin yritän silti minimoida sen kulutuksen tuon takia. Kyllä Suomen pitäisi pystyä omat roskansa hoitamaan. Esim.kurkun ympärillä muovi on fiksua (lue vaikka Hyvä paha muovi), mutta vihanneksia sun muita ostan omiin kestopusseihin.

Irtotuotteita ostamalla antaa myös signaalin, että vähemmällä pakkausmateriaalilla on myös menekkiä. Utopiassa mahdollisimman moni ostaisi irtotuotteita, jolloin pakkaajat tms havahtuisivat siihen mikä myy ja alun perinkin pakkausmuovien käyttö vähenisi siellä, missä ne eivät ole niin tärkeitä. Lisäksi eihän muovista hammasharjaa (tai jotain muuta ei-elintarvikepakkausta) kai saisi muovinkeräykseen edes laittaa, joten siksi puinen voisi olla parempi. Itse olen tyytynyt ostamaan kierrätysmuovista tehdyn harjan.

Mun käsittääkseni esimerkiksi muovinen hammasharja sopii muovinkierrätykseen. Kyse on vain siitä, että tämä muovinkierrätyssysteemi maksatetaan muovipakkausten valmistajilla. Siksi ei haluta, että ihmiset laittaisivat kierrätykseen muita tuotteita kuin niitä joista siinä systeemissä maksetaankin.

Jos mulla on tietoa, niin toivon että joku korjaa. 🤠

Hammasharja menee polttokelpoiseen sekajätteeseen.

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/66f591f9-3f36-450a-b2b0-351…

Vierailija kirjoitti:

Kuukupista:

Vinkkinä, että mulla on kierrätetty vanha lasinen hillopurkki "kuukuppipurkiksi", ei sitä ole pakko nimenomaan kattilassa keitellä :) Sinne kaadan kiehuvaa vettä kupin päälle ja annan lillua hetken desinfioitumassa.

Luneten sivuilla sanotaan keittämisestä näin: "Voit desinfioida kupin keittämällä sitä 10 minuuttia." Eli pelkkä käyttäminen kuumassa vedessä ei riitä. Lasin kanssa kannattaa muutenkin olla varovainen, ettei se hajoa nopeasta lämpötilan vaihtelusta ja tule kuumat vedet päälle. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietit muovien välttelyn järkevyyttä. Tällä hetkellähän Suomi ei pysty hyödyntämään itse kaikkea muovia mitä tulee kierrätyspisteistä, vaan myy sitä ulkomaille jatkojalostukseen (tästä oli jokin uutinen). Vaikka (pakkaus)muovin voikin kierrättää, niin yritän silti minimoida sen kulutuksen tuon takia. Kyllä Suomen pitäisi pystyä omat roskansa hoitamaan. Esim.kurkun ympärillä muovi on fiksua (lue vaikka Hyvä paha muovi), mutta vihanneksia sun muita ostan omiin kestopusseihin.

Irtotuotteita ostamalla antaa myös signaalin, että vähemmällä pakkausmateriaalilla on myös menekkiä. Utopiassa mahdollisimman moni ostaisi irtotuotteita, jolloin pakkaajat tms havahtuisivat siihen mikä myy ja alun perinkin pakkausmuovien käyttö vähenisi siellä, missä ne eivät ole niin tärkeitä. Lisäksi eihän muovista hammasharjaa (tai jotain muuta ei-elintarvikepakkausta) kai saisi muovinkeräykseen edes laittaa, joten siksi puinen voisi olla parempi. Itse olen tyytynyt ostamaan kierrätysmuovista tehdyn harjan.

Mun käsittääkseni esimerkiksi muovinen hammasharja sopii muovinkierrätykseen. Kyse on vain siitä, että tämä muovinkierrätyssysteemi maksatetaan muovipakkausten valmistajilla. Siksi ei haluta, että ihmiset laittaisivat kierrätykseen muita tuotteita kuin niitä joista siinä systeemissä maksetaankin.

Jos mulla on tietoa, niin toivon että joku korjaa. 🤠

Hammasharja menee polttokelpoiseen sekajätteeseen.

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/66f591f9-3f36-450a-b2b0-351…

Aivan, ne ovat lajitteluohjeet. Ja tuo linkkaamasi artikkeli on oikeassa siinä, että tietenkään ei pidä laittaa sekaan mitään vaarallista kuten bensakanistereita. Ja PVC-muovi kuten vanhat suihkuverhot eivät ole kierrätettävää jätettä.

Väitteeni kuitenkin oli, että hammasharja (kuten myös linkkaamasi artikkelin muovinen paistolastakin) sopivat muovinkierrätykseen. Meitä vain ohjeistetaan olemaan tekemättä niin, koska muuten nuo pakkausmuovien tuottajat joutuvat maksamaan myös sen hammasharjan ja paistolastankin kierrätyksen (vaikka eivät ole niitä valmistaneet ja niihin tuottajavastuussa).

Vierailija kirjoitti:

Väitteeni kuitenkin oli, että hammasharja (kuten myös linkkaamasi artikkelin muovinen paistolastakin) sopivat muovinkierrätykseen. Meitä vain ohjeistetaan olemaan tekemättä niin, koska muuten nuo pakkausmuovien tuottajat joutuvat maksamaan myös sen hammasharjan ja paistolastankin kierrätyksen (vaikka eivät ole niitä valmistaneet ja niihin tuottajavastuussa).

Joo mutta ei ole hyvä juttu ohjeistaa ummikoita rikkomaan lakeja ja asetuksia (tuottajavastuu ja kierrätys ovat ihan laissa mainittuja juttuja). Muovinkeräyspaljuihin saa laittaa VAIN muovipakkauksia ellei paljun kyljessä erikseen sanota että muovituotteet hyväksytään myös. Vielä ei ole tullut vastaan sellaista joka vastaanottaisi myös muovituotteita.

Up

Nostan hyvän aiheen