seurakunnan perhekerhot - millaisia ovat, onko sisältö kovinkin uskonnollista vai vapaampaa?
Kommentit (6)
on aluksi jokin pieni hartaus tai tarina raamatusta. Lopuksi ehkä parit virret ja loppurukous. Vaikka käynkin lapsen kanssa tuolla seurakunnan perhekerhossa, niin välillä lähdemme loppuosasta pois, sillä itseäni tökkii kerhotätimme uskonnollinen kasvatustyyli ja lässyttävä ote kaikkeen. Itse kyllä kuulun kirkoon, vaikka miellänkin itseni ateistiksi. Seurakunnan perhekerho on vain täällä meillä päin ainoa mahdollinen paikka mennä lasten kanssa, kun mitään muita kerhoja ei täällä ole tarjolla. En oikein tuollaisessa viihdy. Lapsi kyllä viihtyy.
meidän seurakunnan perhekerhossa juodaan ensin kahvit/mehut ja pullat/keksit.
Sitten lauletaan lasten virsikirjasta pari laulua,luetaan kerhorukous.
Sitten onkin erilaisa lasten leikkejä ja lauluja(e uskonnollisia). Lopuksi askarrellan ja leikitään vapaasti leluilla.
Ei mitään turhan nipoa...
Nykyisessä kotikaupungissa ei ole edes ruokarukousta eli ei siis mitään uskonnollista touhua.
askartelua, leikkejä. Omat eväät mukaan. Välillä on retkiä kirkkoon yms.
Ja ainakin siellä tunnustuksellinen uskonto oli tosi vähäistä. Käytiin retkillä, pidettiin nyyttäreitä, ulkoiltiin, pelailtiin... Illan päätteeksi oli aina rukous.
kahteen tuntiin sisältyy lauluja, leikkimistä, " vapaata seurustelua" ja aamupala sekä n. 20 minuutin hartaus. Osa papeista osaa tehdä kevyen, lapsille suunnatun hartauden, osa posottaa kuin sunnuntaina kirkossa.