Lue keskustelun säännöt.
Täytyykö tulevien 8-luokkalaisten kerätä kasveja nyt kesälomalla?
07.06.2014 |
Meillä täytyy ja kurkkasin pojan listaa, missä on lueteltu 24 kerättävää lajiketta. Mulle osa ihan vieraita nimiä. Mutta osassa on ainakin kukinta jo ohi, eikä mitenkään onnistu siis keräämään kukkaa. Sit toisekseen: suomuurain eli lakka? Kasvaako niitä edes Etelä-Suomessa, en mä ole ikinä nähnyt? Eikö lakkaa mennä poimimaan jonnekin Lappiin? Jokunen kerättävä sitten taas on puu ja eihän sellaisen juuria voi poimia, vaikka sekin on kriteerinä.
Ohjeen mukaan kuivattu kasvi kiinnitetään esim. teipillä paperiin. Mutta pitääkö se sitten vielä kontaktilla päällystää, muutenhan se on ihan altis murenemiselle? Miten muiden lapsukaiset ovat tehneet tuon?
Kommentit (86)
En nähnyt pojan keräilevän kasveja peruskouluaikoinaan ja biologia oli 10. Tästä on aikaa n. 5 v kun pääsi kasille. Oletteko kuinka vanhoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 21:38"]
Vanhemmat joutuvat tekemään koko homman, mitä järkee
[/quote]lapsen tehtävä on etsiä ne kasvit, vanhemmat voi olla perässäkulkijoita
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 21:52"]
En nähnyt pojan keräilevän kasveja peruskouluaikoinaan ja biologia oli 10. Tästä on aikaa n. 5 v kun pääsi kasille. Oletteko kuinka vanhoja?
[/quote]asutaan Hgissä
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 21:51"]
Meillä poika keräsi 7lk. 50 kasvia sekä sammaleet .Hommatiin semmonen kansio,joka oli tarkoitettu kasvion keräilyä varten (ei siis vihkoa).Lisäksi hommattiin kasviprässi.Kasveja ei kiinnetetä millään teipillä ei kontaktimuoveilla.Vaan erinäiselle "kartongille" yksittäin pienillä vaikkapa valk.teippisuikaleilla.Tähän poika poika käytti sellaisia nimikoimistarroja.Alakulmaan tulee lappu kasvista , latinalainen nimi jne.Kaikkia tarvikkeita löytyy kirjakaupoista, prässi luontoliitosta.Arvosanana kansiosta vaikutti pokani koulussa biologian numeroon ja siksi hän halusi tehdä sen hyvin.Ja 10 siitä kansiosta tulikin.Sitä paitsi se oli poikani mielestä tosi hauskaa.Kyselkää apuja vaikka mummoilta siihen aikaan niitä tehtiin vielä kouluissa.
[/quote]
On se hienoa, että vanhemmat voi rahalla parantaa lapsen biologiannumeroa. Käy vaan ostamassa hienoimman mahdollisen kansion, prässin ja tarralappuja. Tämähän se on peruskoulun tarkoitus. Jollain muulla oli varmaan tasan samat kasvit, mutta kopiopaperiin teipattuina ja saikin sitten vaan 8, vai peräti vaan 7 kun näytti niin suttuiselta. Äiti kun oli yh, eikä pystynyt ostamaan sitä hienoa kansiota. Ja kasvitkin piti kuivat vaan paperin välissä.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 21:38"]
Vanhemmat joutuvat tekemään koko homman, mitä järkee
[/quote]lapsi sen tekee kun mahdollistatte sen, riippuu missä asuu, landella se on helppoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän ei tarvinnut 90-luvulla kerätä yläasteella mitään, mutta ala-asteella kyllä. Nekin kouluvuoden aikana.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 21:55"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 21:51"]
Meillä poika keräsi 7lk. 50 kasvia sekä sammaleet .Hommatiin semmonen kansio,joka oli tarkoitettu kasvion keräilyä varten (ei siis vihkoa).Lisäksi hommattiin kasviprässi.Kasveja ei kiinnetetä millään teipillä ei kontaktimuoveilla.Vaan erinäiselle "kartongille" yksittäin pienillä vaikkapa valk.teippisuikaleilla.Tähän poika poika käytti sellaisia nimikoimistarroja.Alakulmaan tulee lappu kasvista , latinalainen nimi jne.Kaikkia tarvikkeita löytyy kirjakaupoista, prässi luontoliitosta.Arvosanana kansiosta vaikutti pokani koulussa biologian numeroon ja siksi hän halusi tehdä sen hyvin.Ja 10 siitä kansiosta tulikin.Sitä paitsi se oli poikani mielestä tosi hauskaa.Kyselkää apuja vaikka mummoilta siihen aikaan niitä tehtiin vielä kouluissa.
[/quote]
On se hienoa, että vanhemmat voi rahalla parantaa lapsen biologiannumeroa. Käy vaan ostamassa hienoimman mahdollisen kansion, prässin ja tarralappuja. Tämähän se on peruskoulun tarkoitus. Jollain muulla oli varmaan tasan samat kasvit, mutta kopiopaperiin teipattuina ja saikin sitten vaan 8, vai peräti vaan 7 kun näytti niin suttuiselta. Äiti kun oli yh, eikä pystynyt ostamaan sitä hienoa kansiota. Ja kasvitkin piti kuivat vaan paperin välissä.
[/quote]
no voi voi. Oiskohan ollu kasveissa tms vikaa kun sai huonon numeron? Ei mullakaan ollu sen kummempaa kuin tavallinen kansio, kopiopaperia ja kont.muovia. Kasvit kuivasin levyn ja tiiliskiven alla. että mielikuvitusta peliin, turha inistä numerosta jos ei viitsi tehdä kunnolla. Eihän se tosiaan kivaa ole, mutta raha on turha vetää tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 21:52"]
En nähnyt pojan keräilevän kasveja peruskouluaikoinaan ja biologia oli 10. Tästä on aikaa n. 5 v kun pääsi kasille. Oletteko kuinka vanhoja?
[/quote]olisi ollut kiva jos olisi pitänyt kerätä vaikka 50 kasvia koska me mennään aina kesäkuussa maaseudulle ja olisi saanut niitä etsiä siellä. Hän ei olisi taatusti tarvinnut mun apua. Vielä parempi jos olisi pitänyt kuvata. Siitä olisi tykännyt. Kuinka ei Hgissä sellaista ollut. Kävi painotettua yläastetta jossa oli painotettu fysiikka, tietotekniikka, kuvataide ja käsityöt.
9 ei vissiin käynyt koulua Suomessa, jos noin 10 vuotta sitten on pitänyt peruskoulussa kerätä yli sata kasvia. Minun lapseni keräsivät samaan aikaan muistaakseni 20 kasvia, ja tekivät kuten muutkin läksyt koulumatkalla eli pihan ja bussipysäkin väliltä kouluun mennessä, noin 100 metrin matkalta. Mitään listaa ei tainnut olla, piti vaan tunnistaa. Eikö ohjeissa todella ole, että "prässätään" eli kuivataan kunnolla vaikka sanomalehtien välissä painon alla? Pysyvät siisteinä, eivät murene niin helposti.
Itse olen kerännyt aikanani muistaakseni jotain 120 kasvia, ei ollut edes vaikeaa. Että älkää minulle huudelko 50 kasvista, 150 kasvin tunnistus menisi helposti.
Kannattaa muistaa se, että eri kasvit kukkivat eri aikaan, ja esim. hillankukkaa taitaa olla mahdoton löytää enää etelässä. Sen tunnistaa kyllä hyvin lehdestäkin.
Olennainen osa kasvin tunnistusta on a) tietää kasvupaikka ja b) tietää kukkimisaika. Suopursu ja kanerva kerätään kukkivina aivan eri aikaan.
Olenko jotenkin vanhanaikainen, kun minun mielestäni yleissivistykseen kuuluu tuntea yleisimmät kasvit, linnut, kalat ja muitakin eläimiä? Lapsena luulin sinuvuokoksi sitä vaaleansinistä pientä aikaisin keväällä kukkivaa. Vasta paljon myöhemmin minulle selvisi, että ei meillä vuokkoja kasva, se kukka taisi olla suo-orvokki. Voikukasta ei kannata vitsailla, että kaikkihan sen tuntee, kun en tunnistanut sitä yrttineuvojan tentissä. Tai siis tunnistin väärän lehden voikukan lehdeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kun itse jouduin keräämään kasvit seiskaluokkaa edeltävänä kesänä ja sitten arvioinnissa kuusenneulaset varisivat opettajan housuille ja tuli kommenttia, että "olisit kyllä voinut teipata paremmin..."
Lisäksi muistan, kun ala-asteella autoin eri koulussa opiskellutta kaveriani keräämään kukkia. Pakollisella kasvilistalla oli kukkia joita ei kasvanut edes sillä vyöhykkeellä, missä kaverini asui ja opettajakin sen tiesi. Todella veemäinen tehtävä sanoisinko! :D
En pysty ymmärtämään näitä kommentteja, av on taas avartanut mun maailmaani.
Kasveja on kerätty koko kansakoululaitoksen syntyajoista saakka ja kasvioppi on ollut yksi tärkeimmistä aineista. Välillä oli tauko, jolloin niitä ei opsin mukaan tarvinnut kerätä 80-90luvuilla, mutta otettiin takaisin opsiin, koska kasvientuntemus romahti. Mutta että vanhemmat täällä nurisee kasvien keräämisest, lastenhan sen pitäisi tehdä... Pientä pullamössöä :)
"Oppikoululaisten tuli kerätä Koulutoimen Ylihallituksen vuonna 1916 antamien ohjeiden mukaan ensimmäisen kesän aikana 75 kasvilajin muoto-opillinen kokoelma. Opettaja saattoi antaa oppilaalle valmiin kasvilistan, määrätä heimot tai ne juuri-, varsi-, lehti ja kukintomuodot, joita tuli kerätä. Joskus opettaja saattoi määrätä myös kasvupaikat, joista kasveja tuli kerätä. Oppilaiden kasvikokoelmien tuli olla yhteneväiset, jotta niitä voitiin käyttää opetuksen apuna. Syksyllä herbaarioiden tuli olla valmiita, siistiksi aseteltuja ja järjesteltyjä. Opettaja tarkisti herbaariot luokka-aste kerrallaan (Kaikko 1935). Kasvilajit myös tentittiin lajinimineen ja heimoineen.
Seuraavan vuosiluokan aikana kasvikokoelmia käytettiin opetuksena apuna ja havainnoimisvälineenä. Toisena kesänä oppilaan tuli kerätä 45 kasvilajia. Kolmantena ja neljäntenä kesänä kasvien kerääminen jatkui siten, että viidennen vuosiluokan aikana jokaisen oppilaan herbaariossa oli vähintään 200 kasvilajia. Muoto-opillisten seikkojen jälkeen opeteltiin kasvien nimiä ja Linnèn järjestelmää, jossa lajin tunnistaminen ja luokittelu tapahtui pääasiassa heteitä ja emiä laskemalla. (Mela 1877). Kerrotaanpa, että lyseon poikien herbaarioissa tuli myös kukanosat olla eriteltyinä (Luonnon Ystävä 1936). Lajimäärää laskettiin 1930-luvulla ensin 150 ja sitten 120 lajiin ja muutenkin keräämistä helpotettiin (mm. Paasio 1937a ja 1937b). Vuonna 1961 lajimäärä laski 120 lajista 80 lajiin (Erkamo 1976b; Härkönen 1981). Periaatteina olivat ’laji per tunti’ (Virtanen & Kankaanrinta 1989) sekä ’vähän päivässä, paljon viikossa’ (Kyyhkynen 1916)."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 21:27"]
Maksaako koulu sen kasvikansion ja niiden kasvien keräysmatkat? Peruskoulunhan pitäis olla ILMAINEN. Eikö tässä nyt pistetä aika ikävällä tavalla lapsia järjestykseen varallisuuden mukaan? Toisilla on hienot kirjakaupasta ostetut kansiot ja kaikki kasvit kerättynä. Toisilla vaan kopiopaperia ja kontaktimuovia, osaa kasveista ei ehkä saa jos vanhempia ei huvita tai heillä ei ole varaa (tai autoa) lähteä kasvinhakureissulle.
Ja meillä ei moista keräilyä ole, joten turha alkaa mua haukkumaan siitä etten panosta lapsiin ym. Mietin tätä yleiseltä kannalta. Tosin sen olen huomannut, että peruskoulu on koko ajan enemmän siirtymässä siihen että vanhempien lompakoista otetaan rahaa ihan siihen persuopetukseen. Rehellisesti sanoen, ei ole kaukana se päivä kun lasten kodin varallisuuden huomaa opetuksessa, rikkaan lapsi saa tasokkaampaa opetusta kun vanhemmat maksavat. Osaltaan sen ymmärtää, koulujen rahat on loppu. Mutta ikävää siinä on se, että peruskoulun yksi tärkeä perustekijä on katoamassa. Se että kaikki lapset ovat samanarvoisia ja tasaveroisia.
[/quote]
Älä viitsi, 50 kasvia löytyy taatusti melkein missä tahansa Suomessa noin 500 metrin säteeltä, ja ruohovartisia saa poimia jokamiehenoikeudella. Ei puita, eli niiden juuria ei oikein sovi mennä ottamaan ja jos oikein tarkkoja ollaan, niistä ei saisi ottaa kuin maahan pudonneita lehtiä.
Minun lapseni liimasivat ne tavalliseen koulun ruutuvihkoon, tai siis teippasivat. Ei ne kymppejä saaneet, mutta yhdellä taisi olla 9. Ei niitä vanhemmat kerää, vaikka ei kasvien tunnistaminen heillekään haitaksi ole. Kyllähän lapset ehdottivat minullekin, mutta muistutin keränneeni itse kasvini jo 1980-luvulla, ja muutenkin minä tein vain omat läksyni.
Mitä ne ennalta määrätyt kasvit ovat? Siinä listassa ei varmasti mitään uhanalaisia kasveja ole, tuskin edes silmälläpidettäviä lajeja. Ei meillä mitään listaa annettu, vain lukumäärä.
T. Se äiti, joka itse keräsi 120 ja jonka lapset keräsivät kasvinsa koulumatkalla.
37 jatkaa
Tulihan se sieltä se rahakommentikin.Itse asiassa en ole yh mutten suurituloinenkaan.Olen sairaseläkkeellä ja kuukausituloni ovat n.1100 euroa.En ryyppää enkä polta ,niin rahaa jää muuhunkin.Osaan elää myös säästäväisesti.Koululta tuli selvät ohjeet miten kansion kanssa toimitaan ja poikani halusi toimia ohjeiden mukaan.Ja se kannatti.Turha niristä huonoista arvosanoista,jos ei viitsi edes vaivautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nuo kasvit määrätty ops:ssa? Meinaan en luottaisi sellaisen bilsan open ammattitaitoon, joka meinaa suomuurainta löytää Etelä-Suomesta. Jotain järkeä pitää näissä keräilyissäkin olla.
Jaa... enpä muista keränneeni kertaakaan mitään kasveja koulua varten loma-aikana. Joskus ala-asteella taidettiin jollain bilsan tunnilla käydä koko luokan kanssa keräämässä, mutta siinä se. Ja peruskoulua kävin 90-luvun keskiväliltä alkaen.
Vähän outoa, että loma-aikana täytyy jotain yhtä tiettyä oppiainetta varten tehtävää tehdä.
Kyllähän nyt kuka tahansa kerää ja tunnistaa ja prässää 20, 50, 100 tai vaikka 120 kasvia, mutta kun tuollaisen ennalta määrätyn listan kasveja ei niin vaan löydy!
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:36"]
Kyllähän nyt kuka tahansa kerää ja tunnistaa ja prässää 20, 50, 100 tai vaikka 120 kasvia, mutta kun tuollaisen ennalta määrätyn listan kasveja ei niin vaan löydy!
[/quote]
Näinpä! Poika kävi nyt illalla keräämässä ja löysi 4 kasvia. Itse katselin niitä listan kasveja (30kpl) googlesta että en ole ikinä nähnytkään moisia. Täytynee laittaa mummo keräileen niitä maalta.
t: eräs joka kävi kasia v. 83-84 eikä koskaan joutunut mitään keräilemään. Kerran käytiin bussilla suolla luokan kanssa.
Meillä tämä oli viime kesänä. Lapsi keräsi muistaakseni 7 rehua ja sai kasviosta 5-. Syystodistuksessa kuitenkin numero oli 8, vaikka kasviolla piti olla iso merkitys. Kevättodistuksessa oli jo 9. Eli ihan sama sille horsmankeräilylle.
Hmm, yhtään kasvia ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Onko opettaja kysynyt luvan kaikkien oppilaiden puolesta?
Jon mun lapselle tulee tuollainen tehtävä niin tekemättä jää.
Meillä poika keräsi 7lk. 50 kasvia sekä sammaleet .Hommatiin semmonen kansio,joka oli tarkoitettu kasvion keräilyä varten (ei siis vihkoa).Lisäksi hommattiin kasviprässi.Kasveja ei kiinnetetä millään teipillä ei kontaktimuoveilla.Vaan erinäiselle "kartongille" yksittäin pienillä vaikkapa valk.teippisuikaleilla.Tähän poika poika käytti sellaisia nimikoimistarroja.Alakulmaan tulee lappu kasvista , latinalainen nimi jne.Kaikkia tarvikkeita löytyy kirjakaupoista, prässi luontoliitosta.Arvosanana kansiosta vaikutti pokani koulussa biologian numeroon ja siksi hän halusi tehdä sen hyvin.Ja 10 siitä kansiosta tulikin.Sitä paitsi se oli poikani mielestä tosi hauskaa.Kyselkää apuja vaikka mummoilta siihen aikaan niitä tehtiin vielä kouluissa.