Lue keskustelun säännöt.
Muita, joita ärsyttää kun hyvän perheen lapset tuhoavat itsensä, vaikka mahdollisuuksia on?
30.12.2020 |
Itse olen huostaanotettu kaukaisessa lapsuudessani, syynä vanhempieni alkoholismi. Elämäni on ollut jatkuvaa selviytymistä, mitään helpotusta tai kannustusta en ole koskaan saanut. Sanalla sanoen olen henkisesti yksin, lisäksi täysin kaiken taloudellisen tuen ulkopuolella. No, oikeastaan viimeistä en edes tarvitse, kun olen töissä mutta takaajia lainaan ei esimerkiksi paljoa kysellä. Kun niitä ei ole.
Työssäni tapaan hyvästä perheestä tulevia nuoria, joille on tarjottu tuhat ja yksi mahdollisuutta, apua, heitä on kannateltu ja heitä on hyysätty. He nauravat auttajilleen päin naamaa ja tuhoavat itsensä huumeilla ja muulla paskalla. Minulla on vaikea olla ammatissani. En kestä noita ihmisiä, ne saavat minut raivon valtaan. Tiedän, että se on on traumaperäistä, mutta silti ihan KUVOTTAA kun joku pumpulissa kasvanut ja vanhempiensa rakastama ja auttama sontiainen jälleen kerran mokaa kaiken ja lähtee narkkaamaan.
Vaihdan alaa tai ainakin työpistettä heti kun se on mahdollista.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Traumaperäistä, kuten itsekin tiedät. Noiden nuorten saama ehdoton rakkaus koskettaa sinua arkaan paikkaan.
Tekisi mieli lainata Elvistä, jonka mukaan et voi arvostella ketään ennen kuin olet kävellyt mailin hänen kengissään. Huumenuorilla voi olla omat traumansa. Mutta toisaalta enpä minäkään ole kävellyt sinun kengissäsi enkä sikäli voi tunteitasi arvostella.
Voi hyvin!
Tiedän. Kiitos ystävällisestä asenteestasi!
Koitahan itsekin vaihtaa asenteesi noita huumenuoria kohtaan ;)
Tämä viimeinen en siis ollut minä.
-Nro 6.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset keskity omiin tekemisiisi? Miksi pitää kytätä muita noin sairaalloisesti? Ei muiden kotiolot ja vanhemmat ja kasvatus ole sun asiasi ja omapa on elämänsä.
Kurjaa, että sinulla on ollut rankka elämä, mutta et varmaan työn kautta kovin syvällisesti pysty arvioimaan mitä muiden elämä on. Kyllä joillain on komeat kulissit ja voidaan taloudellisesti auttaa lapsia, mutta se jää pimentoon, mitä seinien sisäpuolella ehkä tapahtuu. Voisin kuvitella, että johonkin huumeiden käyttöön ei aja se, että elämä on ihanaa ja minua on kannustettu ja autettu vaan juuri jonkinlainen tyhjyys. Toki osa sössii asiansa joka tapauksessa, mutta aika kamalalta kuulostaa, että olet raivoissasi jollekin huumeiden käyttäjälle, kun hänellä on niin helppoa! Ei ehkä ole. Vastaavasti voidaan ajatella, että Suomessa esim. mahdollisuudet opiskella eivät kovin suoraan tule vanhempien tuesta vaan mahdollisuuksia on kaikilla. Ja nuppia voi periaatteessa hoitaa julkisella puolella. En väitä, että nuo systeemit mitenkään loistavasti toimisivat, mutta veikkaanpa, että jossain Amerikassa olisit itse heikommalla kuin täällä Suomessa. Mutta ehkäpä on lopulta aika turhaa kilpailla siitä, kenellä on kurjinta.
Mikä on hyvä perhe? Et voi ulkopuolisena tietää, mitä piilossa oleva ongelmia perheessä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ne "hyvät perheet" ei aina ole hyviä vaikka siltä saattaa ulkopuolisille näyttää. Meillä oli lapsuudenkodissa kyllä rahaa vaikka kuinka, mutta ei se onnelliseksi tee. Vanhempani olivat etukäteen suunnitelleet mun tulevaisuuden kokonaan, harmi vaan että se ei ollut ollenkaan sitä mitä itse halusin. Ahdistunut olin pikkulapsesta asti koska en täyttänyt heidän vaatimuksiaan. Kaikki heidän antamansa "apu" on aina ollut vastikkeellista, eli minun olisi pitänyt tehdä mitä he halusivat. Ei kiitos.
Tiedän sen kyllä ja näenhän minä sen töissäkin. Puhuin kuitenkin niistä nuorista, joiden vanhemmat tunnen ja tiedän heidänkin tuskansa. He ovat yrittäneet kaikkensa, mutta ei auta. Kun nuori on mikä on. Eikä kyse ole välttämättä narkkaamisesta, muutakin on.
Luulet tuntevasi vanhemmat. Niin se oli meilläkin, minä olin "paha" nuori ja vanhemmat hyviä ja viattomia auttajia. Totuus ihan muuta. On siihen syynsä miksi nuori on mitä on ja erittäin usein se syy löytyy perheen sisältä. Moni nuori ei edes vielä ymmärrä kuinkä väärin heitä on kotona kohdeltu, tuntevat vain epämääräistä pahaa oloa. Joitain asioita voi alkaa ymmärtää vasta aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JA onko sulla käynyt mielessä että vaikka olisi hyvästä ja varakkaasta perheestä, ei se tarkoita sitä että ne vanhemmat yhtään tukisi aikuisena. Ei mun vanhemmat ikinä takaisi jotain mun lainaa vaikka niillä rahaa onkin. Ja sun silmissä olisin varmaan just joku hemmoteltu kermaperse vaan koska asuin ns normaalissa perheessä ja oli harrastuksia ym.
Vierailija kirjoitti:
Mikset keskity omiin tekemisiisi? Miksi pitää kytätä muita noin sairaalloisesti? Ei muiden kotiolot ja vanhemmat ja kasvatus ole sun asiasi ja omapa on elämänsä.
On vähän pakko kun työhön kuuluu tavata näitä nuoria ja heidän vanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noissa voi olla taustalla seksuaalista hyväksikäyttöä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai jotain muuta, mitä et tiedä. Voi myös olla, että kotona on kaikki ollut hyvin, mutta hyväksikäyttö on tapahtunut muualla. Ehkä olet selvinnyt elämässäsi heitä paremmin siksi, että sinut on aikanaan otettu huostaan. Meillä oli ainakin sellainen perhehelvetti kauniin ja varakkaan ulkokuoren takana että vaihtaisin ihan mieluusti siihen, että olisin päässyt johonkin sijaiskotiin tai edes laitokseen. Nyt en ole enää missään tekemisissä vanhempieni kanssa. Äiti varmasti kyllä takaisi mielellään lainani sitä vastaan, että saisi taas rikkoa elämääni.
Kannattaa käydä omat kokemukset läpi terapiassa. Itselläkin välillä sotealan töissä vaivaa se, että onnettomat nuoret saavat huomiota, jota itse en nuorena saanut (välillä tuen esim. viilteleviä nuoria, omaa äitiä ei kiinnostanut, vaikka poltin itseäni tupakalla). Minä olisin kuitenkin ansainnut sitä huomiota, ja ne minun asiakkaani ansaitsevat sitä minulta nyt.
"Kärsi, kärsi niin kirkkaimman kruunun saat." ja oikeuden arvostella ja tuomita kaikki maailman ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ne "hyvät perheet" ei aina ole hyviä vaikka siltä saattaa ulkopuolisille näyttää. Meillä oli lapsuudenkodissa kyllä rahaa vaikka kuinka, mutta ei se onnelliseksi tee. Vanhempani olivat etukäteen suunnitelleet mun tulevaisuuden kokonaan, harmi vaan että se ei ollut ollenkaan sitä mitä itse halusin. Ahdistunut olin pikkulapsesta asti koska en täyttänyt heidän vaatimuksiaan. Kaikki heidän antamansa "apu" on aina ollut vastikkeellista, eli minun olisi pitänyt tehdä mitä he halusivat. Ei kiitos.
Tiedän sen kyllä ja näenhän minä sen töissäkin. Puhuin kuitenkin niistä nuorista, joiden vanhemmat tunnen ja tiedän heidänkin tuskansa. He ovat yrittäneet kaikkensa, mutta ei auta. Kun nuori on mikä on. Eikä kyse ole välttämättä narkkaamisesta, muutakin on.
Luulet tuntevasi vanhemmat. Niin se oli meilläkin, minä olin "paha" nuori ja vanhemmat hyviä ja viattomia auttajia. Totuus ihan muuta. On siihen syynsä miksi nuori on mitä on ja erittäin usein se syy löytyy perheen sisältä. Moni nuori ei edes vielä ymmärrä kuinkä väärin heitä on kotona kohdeltu, tuntevat vain epämääräistä pahaa oloa. Joitain asioita voi alkaa ymmärtää vasta aikuisena.
Kyllä se silmä harjaantuu erottamaan kusipäiset ja kylmät vanhemmat aidoista ja lämpimistä ihmisistä. Usko pois. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset keskity omiin tekemisiisi? Miksi pitää kytätä muita noin sairaalloisesti? Ei muiden kotiolot ja vanhemmat ja kasvatus ole sun asiasi ja omapa on elämänsä.
On vähän pakko kun työhön kuuluu tavata näitä nuoria ja heidän vanhempiaan.
Jos ne ovat sun asiakkaitas tmv. niin on aika epäammattimaista ottaa niiden asiat tolleen henkilökohtaisesti ja tulla johonkin vauvapalstalle vielä niistä juoruamaan. Et taida olla oikein soveltuva alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvästä perheestä? Et todellakaan voi päältä aikuisista nähdä, kuka on saanut tarvitsemaansa rakkautta ja tukea tarvitsemassaan ikävaiheessa, esimerkiksi 0-7 -vuotiaana. Vanhempi on voinut silloin ollut olla masentunut, alkoholisoitunut, poissaoleva, huonossa suhteessa.... Ja lasta on kenties jätetty henkisesti yksin, lellien materialla ja tyrkyttämällä kalliita harrastuksia ja aktiviteetteja samalla. Vanhempi ei sitä helposti myönnä edes itselleen saati muille, vieraille ihmisille, että vanhemmuus ei ole aina onnistunut.
Sitten vielä se, että kaikki päihde- ja mt-ongelmat ei ole perhelähtöisiä. On erilaisia biologisia altistuksia ja esim adhd altistaa päihdehäiriölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset keskity omiin tekemisiisi? Miksi pitää kytätä muita noin sairaalloisesti? Ei muiden kotiolot ja vanhemmat ja kasvatus ole sun asiasi ja omapa on elämänsä.
On vähän pakko kun työhön kuuluu tavata näitä nuoria ja heidän vanhempiaan.
Jos ne ovat sun asiakkaitas tmv. niin on aika epäammattimaista ottaa niiden asiat tolleen henkilökohtaisesti ja tulla johonkin vauvapalstalle vielä niistä juoruamaan. Et taida olla oikein soveltuva alalle.
Minun mielestäni anonyymi vauvapalsta on oikein sopiva paikka pohtia näitä asioita. Toki terapeutti olisi varmaankin rakentavampi keskustelukumppani kuin me palstalaiset.
Mutta nimenomaan ammattimaista on, ettei hän käy näitä asioita läpi missään tilanteessa, missä olisi vaara kertoa tunnistettavasti jostakin henkilöstä.
-6.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset keskity omiin tekemisiisi? Miksi pitää kytätä muita noin sairaalloisesti? Ei muiden kotiolot ja vanhemmat ja kasvatus ole sun asiasi ja omapa on elämänsä.
On vähän pakko kun työhön kuuluu tavata näitä nuoria ja heidän vanhempiaan.
Jos ne ovat sun asiakkaitas tmv. niin on aika epäammattimaista ottaa niiden asiat tolleen henkilökohtaisesti ja tulla johonkin vauvapalstalle vielä niistä juoruamaan. Et taida olla oikein soveltuva alalle.
Ihan normaalia turhautumista esimerkiksi psykiatriassa. Kun tekisi mieli ottaa sitä kaikesta vastaan hangoittelevaa potilasta niskasta kiinni ja potkaista perseelle, mutta ei voi.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ne "hyvät perheet" ei aina ole hyviä vaikka siltä saattaa ulkopuolisille näyttää. Meillä oli lapsuudenkodissa kyllä rahaa vaikka kuinka, mutta ei se onnelliseksi tee. Vanhempani olivat etukäteen suunnitelleet mun tulevaisuuden kokonaan, harmi vaan että se ei ollut ollenkaan sitä mitä itse halusin. Ahdistunut olin pikkulapsesta asti koska en täyttänyt heidän vaatimuksiaan. Kaikki heidän antamansa "apu" on aina ollut vastikkeellista, eli minun olisi pitänyt tehdä mitä he halusivat. Ei kiitos.
Tiedän sen kyllä ja näenhän minä sen töissäkin. Puhuin kuitenkin niistä nuorista, joiden vanhemmat tunnen ja tiedän heidänkin tuskansa. He ovat yrittäneet kaikkensa, mutta ei auta. Kun nuori on mikä on. Eikä kyse ole välttämättä narkkaamisesta, muutakin on.
Luulet tuntevasi vanhemmat. Niin se oli meilläkin, minä olin "paha" nuori ja vanhemmat hyviä ja viattomia auttajia. Totuus ihan muuta. On siihen syynsä miksi nuori on mitä on ja erittäin usein se syy löytyy perheen sisältä. Moni nuori ei edes vielä ymmärrä kuinkä väärin heitä on kotona kohdeltu, tuntevat vain epämääräistä pahaa oloa. Joitain asioita voi alkaa ymmärtää vasta aikuisena.
Kyllä se silmä harjaantuu erottamaan kusipäiset ja kylmät vanhemmat aidoista ja lämpimistä ihmisistä. Usko pois. ap
En täysin usko kun olen itse kokenut aivan päinvastaista, omat vanhemmat huijasivat helposti sossuja, sairaanhoitajia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ne "hyvät perheet" ei aina ole hyviä vaikka siltä saattaa ulkopuolisille näyttää. Meillä oli lapsuudenkodissa kyllä rahaa vaikka kuinka, mutta ei se onnelliseksi tee. Vanhempani olivat etukäteen suunnitelleet mun tulevaisuuden kokonaan, harmi vaan että se ei ollut ollenkaan sitä mitä itse halusin. Ahdistunut olin pikkulapsesta asti koska en täyttänyt heidän vaatimuksiaan. Kaikki heidän antamansa "apu" on aina ollut vastikkeellista, eli minun olisi pitänyt tehdä mitä he halusivat. Ei kiitos.
Tiedän sen kyllä ja näenhän minä sen töissäkin. Puhuin kuitenkin niistä nuorista, joiden vanhemmat tunnen ja tiedän heidänkin tuskansa. He ovat yrittäneet kaikkensa, mutta ei auta. Kun nuori on mikä on. Eikä kyse ole välttämättä narkkaamisesta, muutakin on.
Luulet tuntevasi vanhemmat. Niin se oli meilläkin, minä olin "paha" nuori ja vanhemmat hyviä ja viattomia auttajia. Totuus ihan muuta. On siihen syynsä miksi nuori on mitä on ja erittäin usein se syy löytyy perheen sisältä. Moni nuori ei edes vielä ymmärrä kuinkä väärin heitä on kotona kohdeltu, tuntevat vain epämääräistä pahaa oloa. Joitain asioita voi alkaa ymmärtää vasta aikuisena.
Kyllä se silmä harjaantuu erottamaan kusipäiset ja kylmät vanhemmat aidoista ja lämpimistä ihmisistä. Usko pois. ap
Tutkimusten mukaan ihmiset on tosi huonoja huomaamaan, milloin joku valehtelee. Jotkut ammattiryhmät, kuten poliisit ja sosiaalityöntekijät, kuitenkin yli arvioivat usein kykynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset keskity omiin tekemisiisi? Miksi pitää kytätä muita noin sairaalloisesti? Ei muiden kotiolot ja vanhemmat ja kasvatus ole sun asiasi ja omapa on elämänsä.
On vähän pakko kun työhön kuuluu tavata näitä nuoria ja heidän vanhempiaan.
Jos ne ovat sun asiakkaitas tmv. niin on aika epäammattimaista ottaa niiden asiat tolleen henkilökohtaisesti ja tulla johonkin vauvapalstalle vielä niistä juoruamaan. Et taida olla oikein soveltuva alalle.
Minun mielestäni anonyymi vauvapalsta on oikein sopiva paikka pohtia näitä asioita. Toki terapeutti olisi varmaankin rakentavampi keskustelukumppani kuin me palstalaiset.
Mutta nimenomaan ammattimaista on, ettei hän käy näitä asioita läpi missään tilanteessa, missä olisi vaara kertoa tunnistettavasti jostakin henkilöstä.
-6.
Juuri näin. Yleisellä tasolla tuon tätä turhautumista vain esille, enkä tietysti lähde tarkemmin erittelemään esim tapauksia. Ja työssäni tunteeni eivåt koskaan näy ulos, kaikki saavat saman "palvelun" tasapuolisesti.
ap
Nämä keskustelut on usein yhtä tyhjän kanssa. Täytyy ymmärtää, että oma lapsi sekaantuu päihteisiin syystä. Sen itsensä piiskaamisen jälkeen pitää edelleen ymmärtää tätä päihteisiin sekaantunutta lasta niin, että lopulta koko perhe on hoidon tarpeessa.
Tämän selviytymisoppaan tarjoaa ne, joilla ei ole mitään hajuakaan näistä ongelmista, saati omaa kokemusta siitä, miten sen yhden perheenjäsenen ongelma hajoittaa lopulta kaiken ja kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ne "hyvät perheet" ei aina ole hyviä vaikka siltä saattaa ulkopuolisille näyttää. Meillä oli lapsuudenkodissa kyllä rahaa vaikka kuinka, mutta ei se onnelliseksi tee. Vanhempani olivat etukäteen suunnitelleet mun tulevaisuuden kokonaan, harmi vaan että se ei ollut ollenkaan sitä mitä itse halusin. Ahdistunut olin pikkulapsesta asti koska en täyttänyt heidän vaatimuksiaan. Kaikki heidän antamansa "apu" on aina ollut vastikkeellista, eli minun olisi pitänyt tehdä mitä he halusivat. Ei kiitos.
Tiedän sen kyllä ja näenhän minä sen töissäkin. Puhuin kuitenkin niistä nuorista, joiden vanhemmat tunnen ja tiedän heidänkin tuskansa. He ovat yrittäneet kaikkensa, mutta ei auta. Kun nuori on mikä on. Eikä kyse ole välttämättä narkkaamisesta, muutakin on.
Luulet tuntevasi vanhemmat. Niin se oli meilläkin, minä olin "paha" nuori ja vanhemmat hyviä ja viattomia auttajia. Totuus ihan muuta. On siihen syynsä miksi nuori on mitä on ja erittäin usein se syy löytyy perheen sisältä. Moni nuori ei edes vielä ymmärrä kuinkä väärin heitä on kotona kohdeltu, tuntevat vain epämääräistä pahaa oloa. Joitain asioita voi alkaa ymmärtää vasta aikuisena.
Kyllä se silmä harjaantuu erottamaan kusipäiset ja kylmät vanhemmat aidoista ja lämpimistä ihmisistä. Usko pois. ap
Se ei ole ollenkaan noin yksinkertaista. Sama ihminen voi olla aidosti lämmin ja rakastava yhtä lasta kohtaan ja kylmä sekä kusipäinen toista lasta kohtaan.
Olet vain kateellinen ja katkera. Hae apua ASAP! Ennenkuin pilaat kaikkien muiden elämän.