Lue keskustelun säännöt.
Muita viestintäalan työttömiä täällä?
04.06.2014 |
Onko täällä ketään viestintäalalta työttömäksi jäänyttä? Olisi kiva tietää, kuinka moni työttömänä oleva viestintäalan ammattilainen harkitsee tällä hetkellä alan vaihtoa ja mille alalle aiotte vaihtaa. Itselläni on alkanut mennä jo usko siihen, että tämä ala työllistäisi tulevaisuudessa kovin hyvin. Olen ollut työttömänä taas vaihteeksi muutaman kuukauden, ja näyttää siltä, että kesä menee samoissa merkeissä. Laskin, että viimeisten seitsemän vuoden aikana olen ollut viisi kertaa työttömänä. Tuttavapiirissä on sama tilanne monella. Niistä kollegoista, joilla ei ole vakityötä, kukin raapii elantonsa mistä sattuu. Tutuista löytyy alityöllistettyjä freelancetoimittajia, työvoimakoulutuksessa olevaa tiedottajaa, 5-kymppistä kesätuottajaa jne. Palkallisista kesälomista saati vakiviroista voi vain haaveilla.
Tuntuu siltä, etten enää oikein jaksa motivoitua työnhakuun. Totta kai haen paikkoja, mutta jotenkin vain ei huvita enää panostaa yhtään enempää. Olen korkeasti koulutettu, ja minulla on monipuolista työkokemusta yli kymmenen vuoden ajalta. Kolme kertaa olen vaihtanut paikkakuntaa työn perässä ja muuttanut monen sadan kilometrin päähän. Välillä olen opiskellut jotain alaani liittyvää. Silti olen tässä jamassa. Miten te samassa tilanteessa olevat motivoitte itseänne jatkamaan eteenpäin?
Kommentit (177)
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:52"]
Ärsyttää tommoiset ihmiset, jotka tulee heti syyttelemään ihmisiä kun töitä ei ole!
Onhan se riski kouluttautua tälle alalle, mutta ei se lusmuksi tee. Tänäkin keväänä valmistui tuhansia uusia alan ihmisiä, menkää toki haukkumaan heidät kaikki lyttyyn.
[/quote]Kyllä se tekee. Medianomi ei ole mikään työ. Osta lapio ja ala kaivaa ojaa, se on työtä.
[/quote]
Jäkäjäkä, tämäkään palsta ei olisi edes olemassa, ellei joku turha medianomi olisi kyhännyt tätäkin turhuutta.
[/quote]Varmasti olisi. Näitä palstoja oli jo 90-luvulla ei näitä tarvi joka vuosi uusia tehdä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:55"][quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:52"]
Ärsyttää tommoiset ihmiset, jotka tulee heti syyttelemään ihmisiä kun töitä ei ole!
Onhan se riski kouluttautua tälle alalle, mutta ei se lusmuksi tee. Tänäkin keväänä valmistui tuhansia uusia alan ihmisiä, menkää toki haukkumaan heidät kaikki lyttyyn.
[/quote]Kyllä se tekee. Medianomi ei ole mikään työ. Osta lapio ja ala kaivaa ojaa, se on työtä.
[/quote]
Et siis taida itsekään töitä tehdä. Joku uuno maksaa sulle siitä, että vittuilet päivät mammapalstalla.
Olen töissä media-alalla, tv-puolella. Tällä hetkellä olen työtön, mutta ei haittaa. Työt ovat aina projektiluontoisia, joten työttömäksi jää väkisinkni vähintään pari kertaa vuodessa. Kyse on vain työttömyyden ajoituksesta. Itse ajoitan yhden työttömyysjakson kesään (pari kuukautta) ja toisen joulun tienoille (kuukausi). En vaihtaisi alaa koskaan. Nyt saan viettää pitkät lomat lasteni kanssa. Kun lasken yhteen tuloni töistä ja ansiosidonnaisista, ei vuosipalkkani päätä huimaa, mutta riittää kuitenkin haluaamaani elämään.
En kuulu joukkoon. Sain jalan oven väliin opiskeluaikoina kaupungin viestintään ja valmistuttuani yliopistosta sain vakihomman päällikkönä. Tuntuu, että aika sattumankauppaa oli. Moni tuttu tekee toki pätkätöitä tai on perustanut firman.
Itse olen miettinyt, että viestinnän opintoja kannattaa laajentaa markkinointiin, johtamiseen, kasvatustieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Eli mahdollisimman laajaa osaamista. Silloin voi valmentaa johtoa, pitää koulutuksia, olla konsultti, mennä myös mainostoimistoon tai yritysten / yhteisöjen markkinointiin töihin, hakea sijaa politiikastakin jne.
Perinteinen tiedotus ja journalismi on suht kuollutta. Monikanavaisuus, vaikutusviestintä, konsultointi, brändäys, markkinointiviestinnän korostuminen, someilmiöt jne. on taas pinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:55"][quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:52"]
Ärsyttää tommoiset ihmiset, jotka tulee heti syyttelemään ihmisiä kun töitä ei ole!
Onhan se riski kouluttautua tälle alalle, mutta ei se lusmuksi tee. Tänäkin keväänä valmistui tuhansia uusia alan ihmisiä, menkää toki haukkumaan heidät kaikki lyttyyn.
[/quote]Kyllä se tekee. Medianomi ei ole mikään työ. Osta lapio ja ala kaivaa ojaa, se on työtä.
[/quote]
Et siis taida itsekään töitä tehdä. Joku uuno maksaa sulle siitä, että vittuilet päivät mammapalstalla.
[/quote]Vittu te ootte sekaisin
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 15:25"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:59"]
Viestintäalalla toimivalle on erityisen tärkeää omata jonkinlainen henkilöbrändi. Google-haulla tulisi löytyä muutakin kuin LinkedIn-profiili (jonka täytyy tietenkin olla timanttisessa iskussa). Olkaa aktiivisia Twitterissä, blogatkaa alasta, osallistukaa tapahtumiin ja kommentoikaa niitä, jne. Viestintäalan työpaikkoja ei löydy niinkään julkisesta hausta kuin kontaktien kautta ja sosiaalisesta mediasta. Viime aikoina on ollut useita hyviä esimerkkejä siitä, kuinka markkinointiviestijät ovat työllistyneet somen kautta.
Aktiivinen on oltava ja itseään on tuotava esille muutenkin kuin hakemuksia lähettämällä. Kaikille se ei ole luontaista, mutta (valitettavasti) se kuuluu alan henkeen. Onnea kaikille työnhakuun!
[/quote]
Juuri tuosta syystä mietin, haluanko enää olla tällä alalla. Sisältöosaaminen ei merkitse mitään, image is all. Ihan sama, vaikka olisi kuinka hyvä ja monipuolinen työkokemus ja syvällistä asiaosaamista. Jos ei osaa tai välitä brändätä itseään, ei saa töitä. Ja vaikka brändäisikin, ei sekään välttämättä riitä. Itselläni on yksi kokenut kollega, joka twiittaa ja pitää useampaakin blogia, on loistava valokuvaaja ja laittanut CV:t LinkedIniin ja muualle mutta on silti ollut 1,5 vuotta työttömänä. Nyt hän on jossain työvoimakoulutuksesa ja työskentelee viestintäalan yrityksessä harjoittelijana ansiosidonnaisella. Kuulostaako hienolta yli kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen?
Itse mietin, kuka jaksaa olla kaiket päivät somessa, siis etenkin jos on työelämässä. Ihmisten pitäisi viettää aikaa perheensä kanssa, pitää fyysisestä kunnostaan huolta, liikkua luonnossa tai ylipäätään harrastaa jotain muutakin kuin koneella istumista. Koko somehössötys on mennyt aivan liiallisuuksiin ja viestintäala käsittämättömän pinnalliseksi. Tietenkin tiedostan, että turha valittaa. Muutokselle ei mitään mahda, ja jos ei sopeudu, kannattaa vaihtaa alaa.
[/quote]
Jep, ymmärrän kyllä tuon ajattelun hyvin. Pinnallistahan tämä on, ja liian monia ihmisiä palkataan heidän luomansa imagon perusteella ilman kaksista substanssiosaamista. Firmat/organisaatiot eivät välttämättä tajua viestinnän päälle, vaan palkkaavat sen kuka pitää eniten ääntä. Alan henkeen kuuluu se, että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät (eivätkä suinkaan sitä, mitä ne oikeasti ovat).
Kaikesta huolimatta tykkään tehdä viestintää, se on kuitenkin tosi monipuolinen ala, jossa voi tehdä hyvinkin erilaisia juttuja ja päästä läheltä seuraamaan mitä suljettujen ovien takana "vallan kahvassa" tapahtuu. Toisinaan pääsee myös itse vaikuttamaan asioihin.
Työnhaku on aina paskaa, oli kyseessä mikä ala tahansa.
t. 17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:39"][quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:36"]
Itse olen media-assari ja arvaa onko töitä? Valmistuin puolitoista vuotta sitten enkä ole saanut edes ensimmäistä alan työpaikkaa. Siivoushommia tehnyt.
[/quote]Miksi hait idiootti alalle jolla ei ole töitä. Putkimiehiä, eristäjiä, sähkömiehiä tarvitaan ja sinä idootti luet itsellesi kevyen sisätyön. Työttömyys on vähintä mitä tuollaiselle lusmulle voi toivoa.
[/quote]
Jos sinulla, kouluttamaton, olisi hajuakaan, kuinka raskasta toimittajan työ on, tuskin puhuisin tuohon malliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätin alan muutama vuosi sitten. En ole jäänyt kaipaamaan, paskaa hommaa paskalla palkalla ja lisäksi on koko kansan sylkykuppi.
Onko kellään työttömällä plan B:tä? Eli jos töitä ei vain löydy, niin mitäs sitten? Kellään kokemusta työvoimakoulutuksista, esim. FEC?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole työtön (vielä), mutta viestijä kyllä. Pelin henki on se, että niillä, joilla duunia on, onkin sitten töissä hirveän raskasta. Resursseja vähän ja töitä paljon. Koko ajan saa pelätä irtisanomista.
Minulla on ihan epäinhmillinen bosse, joka tekee elämästäni helvetin. Kaikki aika ja energia menee töihin, vaikka arvoni ovat perhekeskeiset ja kotona taapero. Jos vähänkin sanoo (asiasta) vastaan, saa pelätä miten käy seuraavissa YT:ssä.
Olen yrittänyt hakea toista paikkaa ihan avioliittonikin takia, mutta yhtää haastattelukutsua ei tule. Kun luen kirjoituksianne tulen entistä epätoivoisemmaksi.
Minä olen juuri niitä, jotka eivät osaa brändätä itseään somessa. Ja tiedän, että se on ongelma. En vaan jaksa tämän orjatyö-pikkulapsiperhepyörityksen päälle.
Uraa voisi vaihtaa ihan mielelläni. Mutta vuosien uudelleenkouluttautumiseen en olisi valmis. Olen lähes nelikymppinen, joten useampi vuosi kun kuluu, niin olen jo liian vanha saamaan duunia tai aloittamaan uudella alalla.
Kertokaas te uranvaihtajat mitä olette tehneet?
Mulla on pari kaveria mennyt ammattikorkeaan viestinnän opettajiksi. Hyvät palkat, pitkät lomat ja huomattavasti rennompi meininki kuin yrityspuolella. Opettajankoulutusta ei ollut kummallakaan, maisterin tutkinto kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 20:29"]Onko kellään työttömällä plan B:tä? Eli jos töitä ei vain löydy, niin mitäs sitten? Kellään kokemusta työvoimakoulutuksista, esim. FEC?
[/quote]
FEC-koulutuksissa pääsee tekemään palkatonta työtä, mutta palkallista työtä ei sitten saakaan kun sen aika tulisi. Googlettamalla löytyy kokemuksia.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 22:03"]Minä en ole työtön (vielä), mutta viestijä kyllä. Pelin henki on se, että niillä, joilla duunia on, onkin sitten töissä hirveän raskasta. Resursseja vähän ja töitä paljon. Koko ajan saa pelätä irtisanomista.
Minulla on ihan epäinhmillinen bosse, joka tekee elämästäni helvetin. Kaikki aika ja energia menee töihin, vaikka arvoni ovat perhekeskeiset ja kotona taapero. Jos vähänkin sanoo (asiasta) vastaan, saa pelätä miten käy seuraavissa YT:ssä.
Olen yrittänyt hakea toista paikkaa ihan avioliittonikin takia, mutta yhtää haastattelukutsua ei tule. Kun luen kirjoituksianne tulen entistä epätoivoisemmaksi.
Minä olen juuri niitä, jotka eivät osaa brändätä itseään somessa. Ja tiedän, että se on ongelma. En vaan jaksa tämän orjatyö-pikkulapsiperhepyörityksen päälle.
Uraa voisi vaihtaa ihan mielelläni. Mutta vuosien uudelleenkouluttautumiseen en olisi valmis. Olen lähes nelikymppinen, joten useampi vuosi kun kuluu, niin olen jo liian vanha saamaan duunia tai aloittamaan uudella alalla.
Kertokaas te uranvaihtajat mitä olette tehneet?
[/quote]
Vaihdoin alaa, sosionomiksi opiskelin ns. työttömän omaehtoisena koulutuksena valtaosan tutkinnosta, ja töitä on riittänyt.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 18:21"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:39"][quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:36"]
Itse olen media-assari ja arvaa onko töitä? Valmistuin puolitoista vuotta sitten enkä ole saanut edes ensimmäistä alan työpaikkaa. Siivoushommia tehnyt.
[/quote]Miksi hait idiootti alalle jolla ei ole töitä. Putkimiehiä, eristäjiä, sähkömiehiä tarvitaan ja sinä idootti luet itsellesi kevyen sisätyön. Työttömyys on vähintä mitä tuollaiselle lusmulle voi toivoa.
[/quote]
Jos sinulla, kouluttamaton, olisi hajuakaan, kuinka raskasta toimittajan työ on, tuskin puhuisin tuohon malliin.
[/quote]Toimittaja on halveksituin ammatti mitä voi kuvitella. Mutta itsepä ovat kuoppansa kaivaneet kun ovat levittäneet väärää tietoa kansalle
En ole viestintäalalla vaan käännösalalla, mutta tutun kuuloisia kirjoituksia. Toki käännöstiedettä opiskelleista suuri osa työllistyy ihan muuhun kuin siihen perinteiseen kääntämiseen, mutta varsinaisten kääntäjien työpaikat ovat entistä enemmän kiven alla. Itselleni kyllä tämä freelancerina olo sopii.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 22:03"]
Minä en ole työtön (vielä), mutta viestijä kyllä. Pelin henki on se, että niillä, joilla duunia on, onkin sitten töissä hirveän raskasta. Resursseja vähän ja töitä paljon. Koko ajan saa pelätä irtisanomista.
Minulla on ihan epäinhmillinen bosse, joka tekee elämästäni helvetin. Kaikki aika ja energia menee töihin, vaikka arvoni ovat perhekeskeiset ja kotona taapero. Jos vähänkin sanoo (asiasta) vastaan, saa pelätä miten käy seuraavissa YT:ssä.
Olen yrittänyt hakea toista paikkaa ihan avioliittonikin takia, mutta yhtää haastattelukutsua ei tule. Kun luen kirjoituksianne tulen entistä epätoivoisemmaksi.
Minä olen juuri niitä, jotka eivät osaa brändätä itseään somessa. Ja tiedän, että se on ongelma. En vaan jaksa tämän orjatyö-pikkulapsiperhepyörityksen päälle.
Uraa voisi vaihtaa ihan mielelläni. Mutta vuosien uudelleenkouluttautumiseen en olisi valmis. Olen lähes nelikymppinen, joten useampi vuosi kun kuluu, niin olen jo liian vanha saamaan duunia tai aloittamaan uudella alalla.
Kertokaas te uranvaihtajat mitä olette tehneet?
[/quote]
Töissä täälläkin, pelko persauksissa. Mediataloissa meno on jäätävää. Päteviä ja kokeneita kollegoja pihalle, me jäljelle jääneet tiedämme tekevämme paskaa, kun pakko on. Ilmapiiri duunissa sairastuttaa, pelkään oman mielenterveyteni puolesta. Ja häpeän oman työni jälkeä.
Printtimedia on jo kuollut. Me täällä vaan meikkaamme vainajaa.
Olen yli 40-vuotias, perheellinen, asuntovelkainen, alan korkeakoulutettu ja seuraavalla yt-kierroksella täysin varmasti pihalle heitettävä. Jollakin kierolla tavalla odotan potkuja.
Ja: en jaksa uskoa, että tämänikäisenä, tällä kokemuksella saan mitään hommia, miltään alalta. Nuoremmat menevät ohi - ja se on ihan oikein.
Tunnen leegion kollegoja, jotka ryhtyneet opettamaan viestintää. Olen vuosia, vuosia sitten itsekin opettajana keikkaa heittänyt. Mutta näinä aikoina on mielestäni on vastenmielista ja vastuutontakin ohjata alalle uusia toiveikkaita nuoria, jotka joutuvat pätkätyöläisiksi ja ilmaisiksi tuuban tuottajiksi.
Käsittämätöntä ettei alan koulutuspaikkoja karsittu raskaasti jo vuosikymmen sitten!
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:59"]
Viestintäalalla toimivalle on erityisen tärkeää omata jonkinlainen henkilöbrändi. Google-haulla tulisi löytyä muutakin kuin LinkedIn-profiili (jonka täytyy tietenkin olla timanttisessa iskussa). Olkaa aktiivisia Twitterissä, blogatkaa alasta, osallistukaa tapahtumiin ja kommentoikaa niitä, jne. Viestintäalan työpaikkoja ei löydy niinkään julkisesta hausta kuin kontaktien kautta ja sosiaalisesta mediasta. Viime aikoina on ollut useita hyviä esimerkkejä siitä, kuinka markkinointiviestijät ovat työllistyneet somen kautta.
Aktiivinen on oltava ja itseään on tuotava esille muutenkin kuin hakemuksia lähettämällä. Kaikille se ei ole luontaista, mutta (valitettavasti) se kuuluu alan henkeen. Onnea kaikille työnhakuun!
[/quote]
Juuri tuosta syystä mietin, haluanko enää olla tällä alalla. Sisältöosaaminen ei merkitse mitään, image is all. Ihan sama, vaikka olisi kuinka hyvä ja monipuolinen työkokemus ja syvällistä asiaosaamista. Jos ei osaa tai välitä brändätä itseään, ei saa töitä. Ja vaikka brändäisikin, ei sekään välttämättä riitä. Itselläni on yksi kokenut kollega, joka twiittaa ja pitää useampaakin blogia, on loistava valokuvaaja ja laittanut CV:t LinkedIniin ja muualle mutta on silti ollut 1,5 vuotta työttömänä. Nyt hän on jossain työvoimakoulutuksesa ja työskentelee viestintäalan yrityksessä harjoittelijana ansiosidonnaisella. Kuulostaako hienolta yli kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen?
Itse mietin, kuka jaksaa olla kaiket päivät somessa, siis etenkin jos on työelämässä. Ihmisten pitäisi viettää aikaa perheensä kanssa, pitää fyysisestä kunnostaan huolta, liikkua luonnossa tai ylipäätään harrastaa jotain muutakin kuin koneella istumista. Koko somehössötys on mennyt aivan liiallisuuksiin ja viestintäala käsittämättömän pinnalliseksi. Tietenkin tiedostan, että turha valittaa. Muutokselle ei mitään mahda, ja jos ei sopeudu, kannattaa vaihtaa alaa.