Loukkaantuisitko, jos lapseton ystäväpariskunta ei suostuisi lastenhoitoavuksi?

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 16:18"][quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 16:01"]Onko ap mies vai nainen? Jos mies, niin pätevätkö nämä "kyllähän jokainen normaali ihminen selviää muutaman tunnin lapsen hoidosta" -kommentit myös sitten? Kysyttekö lastenhoitoapua ystäväpiirinne lapsettomilta miehiltä vai vain naisilta?

[/quote]Itse en ole sitä mieltä, että kaikki osaavat hoitaa. Mutta toiseen kysymykseesi vastaus. Ystäväpiirissäni on aivan huippuja lapsettomia miehiä, jotka osaavat hoitaa lapsia. Leikittävät ja pelaavat ja lapset ovat riemuissaan. Onnistuu siinä missä naisiltakin Lapsenvahdeiksi en ole heitä enkä muitakaan ystäviäni pyytänyt, kun ei sellaista hätätilannetta ole tullut.

[/quote]

Kyllä miehet leikkiä ja pelata osaa. Minunkin mies tykkää leikkiä muiden lasten kanssa, mutta ei osaa eikä halua hoitaa niitä.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 18:51"]Kerran vahdin viisi päivää siskon lapsiakin

[/quote]

Tuossa on muuten iso ero. Jopa minäkin miehenä olen vahtinut siskoni lapsia. Jos jotain sattuu, niin sisko ei ehkä kuitenkaan vedä juttua oikeuteen toisin kuin ystävät tai heidän puolisonsa saattaisi tehdä. (itselläni ainakin on kohtuuhyvä ja lauhkealuonteinen sisko).

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 13:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 13:03"]

Jos minulta kysytään, niin pitäisi toimia. Sillä tavalla kaikilla on parempi olla ja elää. Pienet palvelukset eivät ole keneltäkään pois, mutta tuovat valtavasti iloa ja viihtyvyyttä elämään. Uskokaa tai älkää, mutta monessa muussa maassa on ihan normi autella ihmisiä, eikä kenellekään tulisi mieleenkään kieltäytyä auttamasta toisia noinkin pienessä asiassa kuin parin tunnin mittaisessa lapsenhoidossa. Se on aivan normaalia monessa paikassa tällä maapallolla.

[/quote]

Muutama vs. pari keskustelu käytiin aiemmin.

Mikä on sinulle pikkuasia, voi toiselle olla elämää suurempi. Harrastaisitko seksiä oman sukupuolesi kanssa? Pikkujuttu minusta, jollekkin toiselle aiheuttaa oksureaktiota.

Eli kenen "pikkujuttujen" mukaan mennään? Sinun? Minun? Vai katsottaisiinko tapauskohtaisesti? AP:lle lastenhoito on iso ja pelottava juttu. Sinulle ja minulle ei. Se ei tarkoita, etteikö voisi pikkujutuissa auttaa.

[/quote]

Normaalille aikuiselle itsenäisesti asumaan kykenevälle ihmiselle kahden tunnin lapsenvahtina toimiminen ei ole ongelma. Kyse on halusta auttaa ja siihen perustin ensimmäisen kommenttini. Minusta on yksinkertaisesti niin paljon ihanampaa asua maassa, jossa on itsestään selvää auttaa ihmisiä. Isoissa ja pienissä asioissa. Kuitenkin lähtökohta on se, että apua voi pyytää ja sitä saa. Kaksivuotiaan perään katsominen kahden tunnin ajan ja seksi aikuisten ihmisten välillä eivät oikein toimi vertailukohteina. Ihmiset pyytävät apua ja tarjoutuvat avuksi asioissa, jotka ovat yleisesti hyväksyttäviä, eli sellaisia, ettei niistä keskivertoihminen yleensä loukkaannu tai voisi selvitä. Fobioista, traumoista tai poikkeuksellisesta kyvyttömyydestä kärsiviä ihmisiä toki löytyy aina joukosta. Ehkä ap sitten lukeutuu sellaiseksi.

Me ollaan lapseton pariskunta. Miehen sisko kysyi lastenhoitoapua viikonlopuksi, kun halusivat viettää miehen kanssa vähän "laatuaikaa". Totta kai mies lupautui.

Mun miehelle sattuikin tolle viikonlopulle töitä ja niinpä loppujen lopuksi mä hoidin kaksi alle kouluikäistä naperoa.

Olemme lapsettomia, apua pyydettiin alunperin mieheltä... Joillekin ystäville ja sukulaisille oikeasti on itsestäänselvyys auttaa toinen toisiaan ja jopa myös pyytää sitä apua.

Paitsi tällä palstalla se tuntuu olevan omituista, nytkin vissiin kaksi on kertonut tässäkin keskustelussa, että kokee normaaliksi auttaa läheisiään ja muut hakkaa näppistä suupielet vaahdossa omista oikeuksistaan.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 16:55"][quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 16:36"]

Totta. Ja 2-vuotias ei minusta ainakaan ole mikään helpoin mahdollinen hoidettava. Itseasiassa tuo on aika hankala ikä: sen ikäinen osaa kävellä ja juosta, muttei vielä osaa totella kieltoja eikä välttämättä omaa vielä minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. 2-vuotias on täysin vahdittava, monesti uhmakas ja rajoja kokeileva sekä vikkelä kintuistaan. Ei varmasti mikään helppo nakki ihmiselle, jolla ei ole yhtään mitään kokemusta lapsista.

[/quote]

Aivan. Ja jos teoriassa on mahdollista, että lapselle sattuu jotain (huom. voi olla korvaamaton vahinko), miksi ottaa riski jos kokee että se on olemassa? Eihän sitä voisi koskaan terve ihminen antaa anteeksi itselleen.

[/quote]

Ilmeisesti monet äidit meinaavat, että siinä tapauksessa kaveri vankilaan ja uusi vauva tekeille, kun edellinen ei pysynytkään hengissä.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 13:24"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 13:16"]

Muutama vs. pari keskustelu käytiin aiemmin.

Mikä on sinulle pikkuasia, voi toiselle olla elämää suurempi. Harrastaisitko seksiä oman sukupuolesi kanssa? Pikkujuttu minusta, jollekkin toiselle aiheuttaa oksureaktiota.

Eli kenen "pikkujuttujen" mukaan mennään? Sinun? Minun? Vai katsottaisiinko tapauskohtaisesti? AP:lle lastenhoito on iso ja pelottava juttu. Sinulle ja minulle ei. Se ei tarkoita, etteikö voisi pikkujutuissa auttaa.

[/quote]

Normaalille aikuiselle itsenäisesti asumaan kykenevälle ihmiselle kahden tunnin lapsenvahtina toimiminen ei ole ongelma. Kyse on halusta auttaa ja siihen perustin ensimmäisen kommenttini. Minusta on yksinkertaisesti niin paljon ihanampaa asua maassa, jossa on itsestään selvää auttaa ihmisiä. Isoissa ja pienissä asioissa. Kuitenkin lähtökohta on se, että apua voi pyytää ja sitä saa. Kaksivuotiaan perään katsominen kahden tunnin ajan ja seksi aikuisten ihmisten välillä eivät oikein toimi vertailukohteina. Ihmiset pyytävät apua ja tarjoutuvat avuksi asioissa, jotka ovat yleisesti hyväksyttäviä, eli sellaisia, ettei niistä keskivertoihminen yleensä loukkaannu tai voisi selvitä. Fobioista, traumoista tai poikkeuksellisesta kyvyttömyydestä kärsiviä ihmisiä toki löytyy aina joukosta. Ehkä ap sitten lukeutuu sellaiseksi.

[/quote]

Edelleenkään muutama ei ole kaksi. Muutama oli jotain seitsämään tuntiin asti.

Käytin seksiä esimerkkinä koska a) yleensä ihmiset eivät pidä seksistä oman sukupuolen kanssa ja b) se on yleisesti hyväksyttyä ja noiden johdosta oletin että et itse olisi valmis siihen. Eli sama tilanne kuin AP:llä. Pitäisi tehdä jotain minkä kokee hankalaksi ja epämieluisaksi. En vetänyt yhtäsuuruusmerkkiä lasten hoidon ja seksin välille, omenoita ja appelsiineja siinä mielessä. Mutta asioita jotka ovat epämieluisia ja joita ei osaa on paljon. Se ei tarkoita että ihisellä on fobia, trauma tai kyvyttömyys. Kerrot auttavasi ihmisiä pienissä ja isoissa asioissa, mutta missä on empatiasi?

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 17:18"]

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 17:13"]

Kerroit, että ihmettelit lapsenhoitoavun pyytämistä. Miksi? Siksikö, että luulit ystäväsi tuntevan sinut ja tietävän ettet siihen pysty vai siksi, että pitäisi olettaa ettei lapseton osaa hoitaa lasta? Olisi kiva tietää.

[/quote]

Itselleni ei tulisi mieleen pyytää hevosenhoitoapua ihmiseltä, joka ei ole koskaan hoitanut hevosia, ruoanlaittoapua ihmiseltä, joka ei koskaan kokkaa tai oikolukuapua ihmiseltä, jolla tietäisin olevan lukihäiriö. Jotkin asiat ovat sellaisia, joiden voi olettaa sujuvan "keneltä tahansa". Esimerkiksi muuttolaatikon kantaminen tai kukkien kasteleminen ovat tällaisia asioita. En tullut ajatelleeksi, että lapsen hoitaminen voisi olla jonkun mielestä saman kategorian asia. -ap

[/quote]

Ja muuttoapu tarkoittaa yleensä sitä, että ne ystävät joita autetaan, ovat siinä muuttamisessa mukana. Lasta pitäisi osata hoitaa yksin. Ilmeisesti ne, jotka rinnastaa muuttoavun ja lasten hoitamisen ovat sellaisia, jotka laittavat ystävät muuttamaan omat roinansa, olematta itse edes paikalla.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 13:27"]

Me ollaan lapseton pariskunta. Miehen sisko kysyi lastenhoitoapua viikonlopuksi, kun halusivat viettää miehen kanssa vähän "laatuaikaa". Totta kai mies lupautui.

Mun miehelle sattuikin tolle viikonlopulle töitä ja niinpä loppujen lopuksi mä hoidin kaksi alle kouluikäistä naperoa.

Olemme lapsettomia, apua pyydettiin alunperin mieheltä... Joillekin ystäville ja sukulaisille oikeasti on itsestäänselvyys auttaa toinen toisiaan ja jopa myös pyytää sitä apua.

Paitsi tällä palstalla se tuntuu olevan omituista, nytkin vissiin kaksi on kertonut tässäkin keskustelussa, että kokee normaaliksi auttaa läheisiään ja muut hakkaa näppistä suupielet vaahdossa omista oikeuksistaan.

[/quote]

Mikä oli sinun kokemuksesi lapsista ennen keikkaa? Monet on juuri sanonut, ettei tiedä lapsista mitään ja sen takia pelkää lapsen puolesta. Eli "lapseton" ei ole nyt avainsana.

Mielestäni on törkeää tuomita toiset vain siksi, että he eivät suostu hoitamaan lapsia. Suostun kuitenkin tekemään monia muita tehtäviä ystävieni puolesta.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 21:19"]

Ap, kyse ei ole siitä, pitäisikö sinun osata hoitaa lapsia vai ei. Kyse on siitä, että kun ystävä harvoin pyytää apua, ystävää autetaan, ellei oikeasti pakottavaa estettä olla auttamatta. Se, ettei aikuinen ihminen ole ennen hoitanut lapsia, ei ole pakottava este. Kenelle tahansa aikuiselle voi viidessä minuutissa selittää, miten toimia kaksivuotiaan lapsen kanssa parin tunnin ajan ja kas, auttaminen onnistuu. Kyse on sinulle siis tekosyystä. Auton ajamista tai lukemista ei opi viidessä minuutissa, joten kyse ei ole samasta asiasta.

[/quote]

No minulle ainakin kannattaa pitää tunnin luento, jossa otetaan kaikki mahdollinen huomioon  On se näköjään vaikea uskoa, että jotkut ei lapsista tiedä mitään. 

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 13:16"]

Mikä on sinulle pikkuasia, voi toiselle olla elämää suurempi. Harrastaisitko seksiä oman sukupuolesi kanssa? Pikkujuttu minusta, jollekkin toiselle aiheuttaa oksureaktiota.

Eli kenen "pikkujuttujen" mukaan mennään? Sinun? Minun? Vai katsottaisiinko tapauskohtaisesti? AP:lle lastenhoito on iso ja pelottava juttu. Sinulle ja minulle ei. Se ei tarkoita, etteikö voisi pikkujutuissa auttaa.

[/quote]

Useimmat eivät varmaankaan harrasta seksiä kenenkään kanssa, jonka kanssa eivät sitä halua harrastaa. Toki seksuaalisen puutteen helpottaminen on myös auttamista, mutta meikäläisessä kulttuurissa se liikkuu kuitenkin varsin eri tasolla lasten hoitoon verrattuna.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 09:00"]

Seli, seli, kaks tuntia menee vaikka kusiaispesässä.

[/quote]

Niin varmasti, mutta kuka haluaa sinne mennä? Ei kaikki todellakaan halua omia lapsia, eikä varsinkaan hoitaa toisten omia.

Ei mullakaan ole lapsista mitään kokemusta paitsi koululaisista. Kun lukiossa psykologiN kurssilla piti tehdä vierailu päiväkotiin kahden eri ikäryhmän lapsilaumaan olin todella huolissani. Siis paniikissa. En ollut edes puhunut millekään kolme-vuotiaalle. Vierailu meni yllättävän hyvin, muutama lapsi oli todella fiksu ja puhui maailman väestömäärästä ym. Tehtäväni oli siis esittää ikätasojen eroja kuvaavia kysymyksiä kuten kuinka paljon arvelevat että Suomessa asuu ihmisiä versus maailmassa.

Ystäväni saa lapsen yksin eikä mulla vieläkään ole kokemusta lapsista. Ilmoitin että jos uskaltaa lapsen mun käsiin laskea niin voin hoitaa. Mitään en tosiaan osaa mutta eiköhän se lapsi hengissä selviäisi. Ystävä vaikutti ainakin alustavasti että voisi antaa hoitoon vaikka olen kokematon.

Olen lapseton ja voisin kyllä hätätilanteessa auttaa ystävää, mutta mulla ei ole hajuakaan miten noin pienten lasten kanssa toimitaan. En ole ikinä vaihtanut vaippaa, en edes tiedä käyttääkö 2-vuotiaat vielä vaippoja. Osaako ne syödä itse, pitääkö syöttää tai muussata ruoka tms. Mitä jos se saa raivarin, alkaa itkemään? Nukahtaako sen ikäiset itse päiväunille. Osaako ne pukea itse? Kuinka paljon ulos laitetaan vaatetta päälle?

Olen todella avuton lasten kanssa, en ehkä ihan luottaisi taitoihini. Kiva jos lapsellinen kaverini luottaisi :D

Aloittajaa puolisoineen on pyydetty lapsenvahdiksi.

Miksi koskaan ei pyydetä pelkästään miestä? Ei se lastenhoito naisella mitään myötäsyntyistä ole. Harvemmin kuulee haukuttavan jotain sukulaismiestä itsekkääksi paskaksi kun ei voi tulla lapsenvahdiksi kun apua tarvitaan ja että oisi kumma avuttomaksi heittäytyjä kun pitäis lasta hoitaa. Niinpä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin lapsenvahtina 14 vuotiaana koko päivän kun vanhemmat oli töissä. Eka pesti kesti kuukauden. Aika avuton olet jos et kahta tuntia pärjää lapsen kanssa. Mut jos ei haluu niin ei haluu, mutta älä keksi tekosyitä.

Jos ei tosiaankaan aiempaa kokemusta ole, niin mistäpä sitä etukäteen tietäisi tarviiko sitä kokemusta eli onko homma helppo vai vaikea. Ei tällä ole mitään tekemistä sen kanssa pärjäisikö vai ei sitten kun tilanne on päällä. 

En ole koskaan ollut lapsenvahtina, en kaipaa omia lapsia enkä osaa olla luontevasti lasten seurassa. Hirvittäisi olla vastuussa siitä hoitolapsesta, jos kuitenkin se vahingoittuisi tai vammautuisi minun vahtivuorollani niin voi ei.

Kävisikö vanhemmille sellainen järjestely, että taapero kytkettäisiin valjailla ja hihnalla kiinni porraspylvääseen tyhjälle lattia-alueelle, ympärille asetettaisiin sellainen leikkikehä tai verkkoaita ja minä istuisin samassa tilassa lapseen päin kuulosuojaimet päässä ja vaikka neuloisin? Tuohon voisin suostua, jos hätätilanne olisi.

Vanha ketju, mutta lomien lähestyessä ajankohtainen. Olen lapseton opettaja, ja ensimmäiset kyselyt ottaa sukulaislapsi kahdeksi viikoksi hoitoon kesällä on jo tullut.

Se, miksen suostuisi ei liity lapsiin mitenkään. Vaan näihin vanhempiin ja heidän touhuihin. Ensinnäkin puhelimessa tulee tarkat ohjeet kuinka ruoka tulee lämmittää mikrossa 9-vuotiaalle niin ettei sinne laiteta salaattia mukaan (!). Sitten lapsi kipataan hoitoon niin kiireellä, että minun pitää lähteä noutamaan jostain liikennevaloista, kun aikataulut olivat taas venyneet lähtiessä.

Sovitut lapsen noutoajat eivät usein pidä, koska ”menikin aika tuossa puhelimessa kaverin kanssa rupatellessa”, yllättäviä asioita hoidellessa, ”pari nopeeta juttua tsekatessa” ym. Kaksi sovittua tuntia hoitoa on ollut viisi tai kuusi tuntia tuosta vaan.

Eli se, että lapsettoman aika on merkityksentöntä ja iänkaikkisesti venyvää saa sappeni kiehumaan ja tarkkaan harkitsemaan mihin suostun.

Outoa on.

En mäkään ottaisi noin pientä vastuulleni, kun ei ole kokemusta eikä kyllä kiinnostustakaan.

Tuon ikäinen hajottaa kaiken, koska liikkuu jo näppärästi, mutta järkeä ei ole yhtään.

Olin kerran vahtimassa toisen henkilön kanssa noin nelivuotiaita kaksospoikia. Elämäni pisimmät 2 tuntia. Päätä särki loppupäivän.

Oikein valitsit.

Denisov kirjoitti:

Vanha ketju, mutta lomien lähestyessä ajankohtainen. Olen lapseton opettaja, ja ensimmäiset kyselyt ottaa sukulaislapsi kahdeksi viikoksi hoitoon kesällä on jo tullut.

Se, miksen suostuisi ei liity lapsiin mitenkään. Vaan näihin vanhempiin ja heidän touhuihin. Ensinnäkin puhelimessa tulee tarkat ohjeet kuinka ruoka tulee lämmittää mikrossa 9-vuotiaalle niin ettei sinne laiteta salaattia mukaan (!). Sitten lapsi kipataan hoitoon niin kiireellä, että minun pitää lähteä noutamaan jostain liikennevaloista, kun aikataulut olivat taas venyneet lähtiessä.

Sovitut lapsen noutoajat eivät usein pidä, koska ”menikin aika tuossa puhelimessa kaverin kanssa rupatellessa”, yllättäviä asioita hoidellessa, ”pari nopeeta juttua tsekatessa” ym. Kaksi sovittua tuntia hoitoa on ollut viisi tai kuusi tuntia tuosta vaan.

Eli se, että lapsettoman aika on merkityksentöntä ja iänkaikkisesti venyvää saa sappeni kiehumaan ja tarkkaan harkitsemaan mihin suostun.

2 viikoksi hoitoon???

Vierailija kirjoitti:

Emme tosiaan osaa olla pienten lasten kanssa, emmekä halua ottaa vastuuta toisen lapsesta. Ihan outo ajatus, että lasten hoitaminen sujuisi jotenkin vaistomaisesti ja harjoittelematta. Ja ajatus siitä, että antaisi lapsen kokemattomalle hoitoon on minusta aika omituinen. En antaisi koiraakaan hoitoon sellaiselle, jolla ei ole koirista mitään kokemusta eikä ole ns. koiraihminen. -ap

Kun äiti palaa synnäriltä kotiin, mitä luulet, kuka vauvan hoitaa, jos ei äidillä ole mitään kokemusta vauvanhoidosta? 2 v on paljon helpompi hoidettava kuin 2 päiväinen.