Naisten mielipiteitä kaivataan naisystäväni käytöksestä
Olen kahden tytön reonnut isä ja lapset ovat minulla vuoroviikoin. Puolisen vuotta olen seurustellut yksityisyrittäjänä toimivan naisen kanssa ja hän on koko yhdessä olomme ajan väittänyt ettei ehdi minua näkemään viikoilla joilla lapset luonani. Jokatoisen viikon olemme tiiviisti hänen talollaan. Viihdymme hyvin yhdessä ja nämä viikot ovat hienoja. Toki välillä riidellään ja jäärinä riidat kasvavat suuriksi. Hän ei ole ikinä ollut avoliitossa vaan seurustellut aina etäsuhteissa ja onkin kertonut, että me olemme yhdessä enemmän kuin mitä hän on aikaisemmissa suhteissa ollut.
Hän on kertonut, ettei halua koskaan muuttaa kenenkään kanssa yhteen ja minäkin nautin mielettömästi omasta tilastani. Suurimmaksi osaksi meillä menee siis hyvin, enkä epäile hänen enkä omia tunteitani toisiamme kohtaan. Olemme sopineet, että menemme viikko kerrallaan ilman suurempia paineita. Olen kertonut hänelle, että haluan hänen tutustuvan tyttöihini jo maaliskuussa, mutta edelleenkään hän ei ole tavannut minua tyttöjeni kanssa kuin alle kymmenisen kertaa. Vaikka olen rakastunut ja tunne taitaa olla molemminpuoleinen, niin olenko itsekäs jos jatkan parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei ilmeisesti pidä lapsistani. Olen alkanut ajattelemaan, ettei hän halua tutustua minuun kunnolla, kun ei halua tutustua minuun myös silloin kun olen lasteni kanssa. Minulla ei naisia ystäväpiirissäni ole ja pari kaveria joiden kanssa olen jutellut eivät ole tainneet lapsettomina miehinä ymmärtää mistä kenkä puristaa. Olenko itsekäs jos jatkan suhteessa naisen kanssa, joka ei halua lapsiini tutustua. Ikävöin naisystävääni viikoilla jolloin en häntä näe ja uskon ikävän olevan tietyllä tavalla pois siitä läsnäolosta, joka minun tulisi tytöilleni tarjota
Kommentit (52)
En jaksa lukea kaikkia saamiasi vastauksia, mutta sanon oman kantani. Minusta kuulostaa siltä, että nainen ei halua lapsia elämäänsä eikä halua alkaa leikkiä mitään "äitipuolta" lapsillesi eikä halua alkaa suunnitella elämäänsä lasten ehdoilla, mikä olisi väistämätöntä, jos edes tapailisi sinua lapsiviikoilla.
Et ole itsekäs millään tavalla, jos haluat jatkaa suhdetta ja sulle riittää se, että tapaatte silloin, kun lapset ei ole kuvioissa.
Sain jotenkin sen käsityksen, että tämä joka toinen viikko tapailu ei ehkä riitä sinulle ja haluaisit naisystäväsi olevan mukana myös lastesi elämässä. Jos nainen ei tätä halua, sinun täytyy miettiä, riittääkö nykyinen tapailun muoto vai onko niin, että tämä suhde ei ole sitä, mitä sinä suhteelta haluat.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:51"]Luitteko nyt ihan tarkkaa tuon aloitusviestin. Nainen ei ole koskaan ollut avoliitossa vaan etäsuhteissa. Minkäköhän ikäinen mahtaa olla nainen? Vaikka hän tapaisikin lapset niin miksi sen pitäisi heti tarkoittaa että nainen joutuu arjenpyörittäjäksi tai että se sitoumus koko loppuelämäksi? Voi tavata isän naisystävänä ilman sitoumuksia. Mun mielestä vaan on itsekästä että haluaa tavata miehen vain kun tämä on vapaa kokonaan, toki naisella on oikeus siihen mutta tämähän juuri näyttää vaivaavan miestä . Eli häntä ei haluta silloin kun hän on isän roolissa.
[/quote]
Onhan nainen tavannut ne lapset, mutta ei tunnu miehelle riittävän. Miksi naisen täytyisi haluta mies isän roolissa? Jos on vielä kiireinen yrittäjä, niin mitä pahaa siinä on, jos parisuhteelta toivoo etupäässä aikuisten aikaa?
[/quote]
Itseasiassahan nainen on tavannut miehen lapsia melko usein jos on maaliskuun jälkeen nähnyt niitä kymmenkunta kertaa. Ottaen huomioon, että lapset ovat isällä vain joka toinen viikko, niin melkein jokaisella näistä viikoista on tavattu. Ja miehelle ei vaan riitä. Miksiköhän? No varmaan siksi, että naisen pitäisi heti ryhtyä äitipuoleksi ja hoitaa se arjen pyöritys...
Minäkään en ryhtyisi ja jos olisin lasten äiti, pitäisin sitä varmasti täysin tarpeettomana.
No et olisi eronnut.
Haluat selvästi perhe-elämää toisen aikuisen kanssa. Eronneena naisena ymmärrän tämän halun tosi hyvin: minäkin usein toivon että olisimme exän kanssa vielä yhdessä jotta olisi joku jonka kanssa taivastella ihanaa lastamme.
Sinun on nyt ymmärrettävä että sinä isänä et välttämättä ole tälle naiselle lainkaan kiinnostava olio. Ja miksi olisitkaan? Ilman lapsia voitte suoda toisillenne täyden huomion, lasten kanssa sinun huomiosi tulisi olla enemmän lapsissa kuin avopuolisossasi.
Mun mielestä on todella vähän jos on tavannut puolessa vuodessa 10 kertaa lapset. Jos lapset siis asuvat vuoroviikoin isän kanssa, siis 2 viikkoa eli 14 päivää. Eli puolet tämän miehen elämästä kului lasten kanssa. Tää olis ihan eri juttu jos lapset ois vain viikonloput lastensa kanssa jkt viikko. Silloin ymmärtäisin naista ihan täysillä. Antaisin olla rauhassa lastensa kanssa.
vastaa rehelleisesti: eikö olisi kiva jos joku tekisi lapsillesi ruokaa ja pesisi heidän pyykkinsä. Saisit myös omalla lapsiviikollasi käydä harrastuksissasi kun nainen olisi käytettävissä. Ruokarahaakin jäisi enemmän kun takuulla hän joskus ostaisi sitä ruokaa, niin ja siivoaisi. Väitän että tämä on se, mitä sinä oikeesti haluat. Kuka nainen haluaa piiaksi pitkin päivää ja panopuuksi öisin? Ennemmin seksiä ja lystiä silloin kun itselle sopii.
Ihan ensin... Mä olen seurustellut kahden miehen kanssa joista molemmilla on ollut lapsia. En ole suostunut tapaamaan lapsia kuin vuoden seurustelun jälkeen, koska olen halunnut edes jotenkin saada varmuutta ensin parisuhteesta. Ja siltikään se toinen suhde ei sitten kestänyt.
Lisäksi nainen on yksityisyrittäjä, luultavasti painaa lapsiviikoilla niska limassa töitä, aivan kuten moni täällä on sanonut.
Minustakin nainen on aika järkevä. Aikuiset ihmiset voivat hyvin asua omissa kodeissaan ja tavata ja pitää hauskaa aina kun se molemmille sopii. Itse olen kahden lapsen äiti ja jos minulla olisi lapsetonta aikaa niin en haluaisi todellakaan olla äitinä jonkun toisen naisen lapsille. Niinhän se väistämättä menisi että minä pyyhkisin nenät ja laittaisin ruuat ja harjaisin hiukset...Koska olen nainen.
Lapsiperheen arki syö ilon koko parisuhteesta ja vanhemmat pysyvät yhdessä vain sen liiman ansiosta minkä vanhemmuus muodostaa. Sitten kun lapset ovat isompia niin pystyy pinnistelemään sieltä suosta ja löytämään parisuhteen oman rakkaan kanssa uudestaan.
Jos haluat ikään kuin uuden äidin kumppanistasi niin ehkä hänestä ei ole siihen. Mutta miksei olisi parisuhteeseen kanssasi? Ole kuin aikuinen, rakasta lapsiasi kun on sinun viikkosi, seuraavan saat keskittyä tuoreeseen parisuhteeseesi.
Hei meidän piti antaa neuvoja miehelle eikä kompata naista. Nainenhan on selvästi valinnut oman tiensä, ei ole ollut kuin etäsuhteissa, ei lapsia. Hän olkoon onnellinen valitsemallaan tiellä. Minusta nyt vaan tuntuu että kun katsoo tulevaisuuteen niin tällainen ei tule riittämään miehelle. Ja se tulee aiheuttamaan enemmän ja enemmän hiertoa suhteessa, tyytymättömyyttä. Eli ap. Vain sinä voit tietää riittääkö sinulle nykyinen tilanne.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 15:43"]
Mun mielestä on todella vähän jos on tavannut puolessa vuodessa 10 kertaa lapset. Jos lapset siis asuvat vuoroviikoin isän kanssa, siis 2 viikkoa eli 14 päivää. Eli puolet tämän miehen elämästä kului lasten kanssa. Tää olis ihan eri juttu jos lapset ois vain viikonloput lastensa kanssa jkt viikko. Silloin ymmärtäisin naista ihan täysillä. Antaisin olla rauhassa lastensa kanssa.
[/quote]
niin tässähän ei puhuta puolesta vuodesta, vaan kolmesta kuukaudesta. pariskunta on tuntenut puoli vuotta. nainen on tavannut lapdia 10kertaa 3 kuukauden aikana (maaliskuulta alkaen).
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 15:46"]
vastaa rehelleisesti: eikö olisi kiva jos joku tekisi lapsillesi ruokaa ja pesisi heidän pyykkinsä. Saisit myös omalla lapsiviikollasi käydä harrastuksissasi kun nainen olisi käytettävissä. Ruokarahaakin jäisi enemmän kun takuulla hän joskus ostaisi sitä ruokaa, niin ja siivoaisi. Väitän että tämä on se, mitä sinä oikeesti haluat. Kuka nainen haluaa piiaksi pitkin päivää ja panopuuksi öisin? Ennemmin seksiä ja lystiä silloin kun itselle sopii.
[/quote] Ajattelin täsmälleen samoin kun luin ap:n kirjoituksen. Mietin tilanteen meidän perheen kautta, eli jos eroaisimme mieheni kanssa ja kolme lastamme olisivat minulla ja isällään vuoroviikoin. Mieheni on tottunut, että minä hoidan perheen, kodin ja lapset, joten eron tullessa hän mitä todennäköisimmin yrittäisi etsiä itselleen nopeasti varaäidin. Valitettavasti näin se vaan menisi monilla.
Olen itse yrittäjä ja pystyn myös ajattelemaan sen puolen. Ap:n naisystävän tavoin olisin varmasti tutustunut lapsiin ja kymmenisen kertaahan on todella usein! Mutta väliviikoilla haluaisin kuitenkin hoitaa yritykseni asiat, paperityöt ja kaikki suurinpiirtein rauhassa ja silloin riittäisi puhelinkeskustelut mainiosti.
Miten ap meinasitte hoitaa nyt kesäloman? Ainakaan minua ei kiinnostaisi välttämättä näin suhteen alussa leikkiä äitiä edes lomilla ja rennommissa paikoissa kuin arkena. Jos siis ap haluat suhteesi säilyttää, niin anna ajan kulua ja älä ainakaan ahdistele naista lapsillasi ja heidän tutustumisellaan.
Ap kiittää viesteistänne. Kuten viestiketjussa on tullut esille, ei ajatuksenani todellakaan ole, että haluaisin naisystävästäni muokata äitipuolta lapsilleni. Tytöilläni on äiti ja ihan hyvä äiti onkin, puolisona ei ollut hyvä ja/tai luotettava. Haluan naisystäväni tutustuvan myös isän rooliini sillä lapset ovat kuitenkin siinä määrin olennainen osa minua, että jos hän ei halua minun siihen puoleen oikeasti tutustua, ei hän halua kokonaisuudessaan minuun tutustua ja minua tuntea.
Kesälomat ovat ovella ja olin suunnitellut olevani lasteni kanssa kaksi neljästä viikosta. Naisystäväni ilmoitti, että me ei sitten pariin viikkoon nähdä. Olen tullut siihen tulokseen, että taidan viettää koko lomani lasteni kanssa ja toivottaa naisystävälleni hyvät jatkot. Minua on alkanut loukkaamaan se, että naisystäväni asuu n. 5km päässä ja viikoilla jolloin minulla lapset hän ei halua tulla milloinkaan edes päivällistä luokseni syömään.
Ajattelin siis vain päivittää kuulumisiani asiasta, josta mielipiteitä täältä kysyin. Mukavaa ja aurinkoista kesänjatkoa kaikille.
Parempi näin kaikille osapuolille, elämä ei koskaa ole täydellistä. Arki lasten kanssa on puuduttavaa ja latistavaa, siinä mennään lasten ehdoilla, oikeesti. Tiedät varmaan kun teillekin tuli ero. On vielä vaikeampi vieraiden lasten kanssa. Ota rusinat pullasta.
Naisellasi voi olla jostain syystä vaikeaa itsensä kanssa. Rakasta häntä antamalla hänelle tilaa. Lapset voivat muistuttaa monesta ongelmasta, et voi vain luulla että hän ei tykkää niistä.
isä
Ei kai vaan halua mitään lapsia elämäänsä.
Itsekkyydestä en tiedä, mutta minusta kuulostaa juuri hyvältä, että voi seurustella ilman, että tarvitsee pakottautua saman katon alle. Näin toimisin itsekin, olen siis nainen ja minulla on kaksi lasta...
Eli sinä halusit KOLMEN kuukauden tapailun jälkeen, että nainen tapaa lapsesi?! Kummallakohan teistä viiraa päässä...
Sulle tarjotaan juuri sitä, mitä miehet aina julistavat haluavansa, seksiä ja hauskanpitoa ilman arjen velvollisuuksia tai sitoutumista. Eikä kelpaa?
Miksi välttämättä haluat että nainen tutustuu lapsiisi?
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:51"]Luitteko nyt ihan tarkkaa tuon aloitusviestin. Nainen ei ole koskaan ollut avoliitossa vaan etäsuhteissa. Minkäköhän ikäinen mahtaa olla nainen? Vaikka hän tapaisikin lapset niin miksi sen pitäisi heti tarkoittaa että nainen joutuu arjenpyörittäjäksi tai että se sitoumus koko loppuelämäksi? Voi tavata isän naisystävänä ilman sitoumuksia. Mun mielestä vaan on itsekästä että haluaa tavata miehen vain kun tämä on vapaa kokonaan, toki naisella on oikeus siihen mutta tämähän juuri näyttää vaivaavan miestä . Eli häntä ei haluta silloin kun hän on isän roolissa.
[/quote]
Onhan nainen tavannut ne lapset, mutta ei tunnu miehelle riittävän. Miksi naisen täytyisi haluta mies isän roolissa? Jos on vielä kiireinen yrittäjä, niin mitä pahaa siinä on, jos parisuhteelta toivoo etupäässä aikuisten aikaa?