Lapsen kiukuttelu joka ilta

Aiva sama. Mun lapsi tokasee itte, et mä lähen hammaspesulle ja nukkumaan. Minä vaan sanon ok,öitä.

kohta pitäs, voit alkaa. Väärin muotoiltu, mahdollistaa venkuilun.

Oletko kysynyt syytä, miksi lapsi ei halua pyjamaa päälleen. Tuleeko yöllä kuuma? Haluaisiko nukkua vähemmissä vaatteissa? Väsyttääkö lasta tarpeeksi? Turha laittaa klo 20.00 nukkumaan, jos uni tulee joka ilta vasta klo 21.30.

Miksi kohta jos olet jo yöpaita kädessä ? Kun se on nyt. Sano suoraan että jos ei yöpaita vaihdu nyt niin nukut sitten niillä vaatteilla mitä on päällä. Iltapalan jälkeen hampaiden pesulle ja nukkumaan, oli vaihtanut yöpaidan tai ei, niin yksinkertaista. Kyllä se yöpaita päälle kelpaa kun pari yötä hikoilee.

Vierailija kirjoitti:

Aiva sama. Mun lapsi tokasee itte, et mä lähen hammaspesulle ja nukkumaan. Minä vaan sanon ok,öitä.

Sama meillä. Ihmisten suurin virhe on, että he ajattelevat että lapsen pitää mennä nukkumaan johonkin tiettyyn kellon aikaan. Ja kun lasta ei väsytäkään, niin sitten pakotetaan makaamaan hiljaa sängyssä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kohta jos olet jo yöpaita kädessä ? Kun se on nyt. Sano suoraan että jos ei yöpaita vaihdu nyt niin nukut sitten niillä vaatteilla mitä on päällä. Iltapalan jälkeen hampaiden pesulle ja nukkumaan, oli vaihtanut yöpaidan tai ei, niin yksinkertaista. Kyllä se yöpaita päälle kelpaa kun pari yötä hikoilee.

Eikä edes noin. Ei pidä antaa huonoja vaihtoehtoja, koska lapsi saattaa hyvin päättää mennä nukkumaan päivävaatteilla, ja silloin olet vanhempana hävinnyt.

Jos lapselle haluaa antaa vallan tunnetta niin anna valita, kumpi yöpaita laitetaan. Toimii myös ulkovaatteiden kanssa. Ei siis kysytä: "Laittaisitko nyt pipon päähäsi?" vaan "Laitatko päähäsi sinisen vai punaisen pipon?" Usein tämä pohdinta katkaisee kiukuttelun. Sitten jos vähän ovelampi lapsi alkaa venkuloida ettei kumpaakaan, teet itse nopeasti valinnan ja katso, yhtäkkiä lapselle kelpaakin juuri se toinen pipo. Ei pidä sortua liikaa neuvottelemaan ja antautua vetkutteluun, vaan pitää olla aikuinen.

Ei tämä aina ja kaikkien lasten kanssa toimi, mutta melko hyvin.

Kuinka voit odottaa toimimalla itse samalla kaavalla, lapselta erilaista reaktiota? Muuta systeemiä.

Pyjama, pesulle, pisulle ja sänkyyn. NYT! Ei mitään lässytystä,  Selvät rutiinit haltuun.

Ei alle kouluikäiseltä voi vielä kummoista oma-aloitteisuutta odottaa. "Kohta pitäis laittaa pyjama päälle" ei tarkoita lapselle mitään, pitää sanoa selvät ohjeet. Ja auttaa alkuun jos ei vielä toiminnanohjaus riitä leikin lopettamiseen ja tylsän pukemisen aloittamiseen.

Toihan on ihan normaali episodi tuon ikäisten kohdalla. Kärsivällisyyttä se vaatii. Ja johdonmukaisuutta. Eivät lapset ole robotteja jotka toimivat kuten toivot ja just silloin kun käsket.

Vierailija kirjoitti:

Ei alle kouluikäiseltä voi vielä kummoista oma-aloitteisuutta odottaa. "Kohta pitäis laittaa pyjama päälle" ei tarkoita lapselle mitään, pitää sanoa selvät ohjeet. Ja auttaa alkuun jos ei vielä toiminnanohjaus riitä leikin lopettamiseen ja tylsän pukemisen aloittamiseen.

Nimenomaan, ei tuon ikäisellä ole selkeää aikakäsitettä. Lapsi tekee aina sitä on mukavampaa ja leikkiminen on just sitä. Houkuttele lasta kivalla kirjalla lopulla tms. toimimaan vikkelämmin. Ja käytä selkeämpiä ilmaisuja kuin "kohta". Esim nyt saat leikkiä vielä hetken mutta kun äiti sanoo että riittää niin laitetaan lelut paikoilleen ja yöpuku päälle.

Eihän se Sööli ole enää lapsi, miten Sanni näkee Söölin muka lapsena?

Masentaa tämä lapsen jatkuva kiukuttelu. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän😢

Ap

Iltapalan jälkeen ei aloiteta enää mitään touhua. Pöydästä suoraan pisulle ja pesulle. Samalla vaatteet pois ja yökkäri päälle. Ellei ala vaihtua, kysyt: Saatko itse vai autetaanko? Yksinkertaisista asioista ei kannata tehdä monimutkaisia.

Vierailija kirjoitti:

Masentaa tämä lapsen jatkuva kiukuttelu. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän😢

Ap

Hiukan arvelinkin aloituksesta, mutta tässähän troolataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kohta jos olet jo yöpaita kädessä ? Kun se on nyt. Sano suoraan että jos ei yöpaita vaihdu nyt niin nukut sitten niillä vaatteilla mitä on päällä. Iltapalan jälkeen hampaiden pesulle ja nukkumaan, oli vaihtanut yöpaidan tai ei, niin yksinkertaista. Kyllä se yöpaita päälle kelpaa kun pari yötä hikoilee.

Eikä edes noin. Ei pidä antaa huonoja vaihtoehtoja, koska lapsi saattaa hyvin päättää mennä nukkumaan päivävaatteilla, ja silloin olet vanhempana hävinnyt.

Jos lapselle haluaa antaa vallan tunnetta niin anna valita, kumpi yöpaita laitetaan. Toimii myös ulkovaatteiden kanssa. Ei siis kysytä: "Laittaisitko nyt pipon päähäsi?" vaan "Laitatko päähäsi sinisen vai punaisen pipon?" Usein tämä pohdinta katkaisee kiukuttelun. Sitten jos vähän ovelampi lapsi alkaa venkuloida ettei kumpaakaan, teet itse nopeasti valinnan ja katso, yhtäkkiä lapselle kelpaakin juuri se toinen pipo. Ei pidä sortua liikaa neuvottelemaan ja antautua vetkutteluun, vaan pitää olla aikuinen.

Ei tämä aina ja kaikkien lasten kanssa toimi, mutta melko hyvin.

Tää oliskin hieno juttu, jos vanhemmat olisi aikuisia lapsilleen. Vois toimiakin. 

Sen sijaan nää nykyvanhemmat jumittaa kolme varttia kaupan leipähyllyllä, kun odottavat että taapero valitsee perheen leivän. Nähty oikeasti ja monta kertaa!! 

Vanhemmat niin kädettömiä luusereita. En käsitä, millä oikeudella nää aikuisten asiat ulkoistetaan jollekin 3-vuotiaalle? 

Vierailija kirjoitti:

Masentaa tämä lapsen jatkuva kiukuttelu. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän😢

Ap

Sinä joka kävit kirjoittamassa tämän kommentin. Miksi copypasteat saman kommentin todella moneen lapsia koskevaan ketjuun ja samalla esiinnyt valheellisesti AP:na? Olet tehnyt samaa jo useita kuukausia.

Mikä on motiivisi?

Mun 3v venkoilee lähinnä yliväsyneenä. Kerron hieman etukäteen mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, ja sitten sanon että nyt pyjama päälle. Jos ei laita itse, niin mä laitan. Se ei ole vaihtoehto että pyjama ei menisi päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kohta jos olet jo yöpaita kädessä ? Kun se on nyt. Sano suoraan että jos ei yöpaita vaihdu nyt niin nukut sitten niillä vaatteilla mitä on päällä. Iltapalan jälkeen hampaiden pesulle ja nukkumaan, oli vaihtanut yöpaidan tai ei, niin yksinkertaista. Kyllä se yöpaita päälle kelpaa kun pari yötä hikoilee.

Eikä edes noin. Ei pidä antaa huonoja vaihtoehtoja, koska lapsi saattaa hyvin päättää mennä nukkumaan päivävaatteilla, ja silloin olet vanhempana hävinnyt.

Jos lapselle haluaa antaa vallan tunnetta niin anna valita, kumpi yöpaita laitetaan. Toimii myös ulkovaatteiden kanssa. Ei siis kysytä: "Laittaisitko nyt pipon päähäsi?" vaan "Laitatko päähäsi sinisen vai punaisen pipon?" Usein tämä pohdinta katkaisee kiukuttelun. Sitten jos vähän ovelampi lapsi alkaa venkuloida ettei kumpaakaan, teet itse nopeasti valinnan ja katso, yhtäkkiä lapselle kelpaakin juuri se toinen pipo. Ei pidä sortua liikaa neuvottelemaan ja antautua vetkutteluun, vaan pitää olla aikuinen.

Ei tämä aina ja kaikkien lasten kanssa toimi, mutta melko hyvin.

Tää oliskin hieno juttu, jos vanhemmat olisi aikuisia lapsilleen. Vois toimiakin. 

Sen sijaan nää nykyvanhemmat jumittaa kolme varttia kaupan leipähyllyllä, kun odottavat että taapero valitsee perheen leivän. Nähty oikeasti ja monta kertaa!! 

Vanhemmat niin kädettömiä luusereita. En käsitä, millä oikeudella nää aikuisten asiat ulkoistetaan jollekin 3-vuotiaalle? 

Kommentoin ohiksena mutta ehkä niillä perheillä ei ole kiire ja se lapsi todella voi valita jopa niinkin suuren asian kuin leipäpaketin. Ei se tarkoita yhtään mitään muuta, sä kehittelet mielessäsi nyt jotain ikävää.

Vierailija kirjoitti:

Mun 3v venkoilee lähinnä yliväsyneenä. Kerron hieman etukäteen mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, ja sitten sanon että nyt pyjama päälle. Jos ei laita itse, niin mä laitan. Se ei ole vaihtoehto että pyjama ei menisi päälle.

Olen molemmalle muksulleni alkanut puhua kellonajoista ja tulevasta ajasta niin pian, kun ovat alkaneet mitään ymmärtämään, siis yksivuotiaasta asti. Tätä kun tekee järjestelmällisesti, niin jo 3-vuotias voi helposti tuntea kellon vartin tarkkuudella ja ymmärtää aidosti sellaisia käsitteitä kuin "ylihuomenna" ja "ensi viikon keskiviikkona". Ainoa hieman hankala kohta tajuta on se, että kello on 8 kaksi kertaa vuorokaudessa. Tätä kun tekee systemaattisesti (ja muutenkin puhuu lapselle kuin ihmiselle eikä lässytä joutavia niin kuin lapsi ei ymmärtäisi oikeaa puhetta), niin 3-4 -vuotias tietää ihan tarkalleen, mitä mihinkäkin aikaan tapahtuu, ja kuinka ilta- Aku Ankalle jäävä aika riippuu siitä, kuinka reippaasti iltahommissa toimii.

Vierailija kirjoitti:

Reagoin aina vatsallani vastoinkäymisiin. Nyt minulla alkoi jatkuvat ilmavaivat. Peppuni rutisee pitkäkestoisesti ja kovaan ääneen. Pyllystä purkautuu todella pahan hajuista kaasua kovalla paineella. Mikä auttaisi tähän vaivaan?

Ap

Hah.

Ihan mukavat naurut sai tosta.

Alko nauramisen takia myös vatsaa vähän jännittämään.