Mä olen varmana epänormaali, mutta en tajua seksiä

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 07:14"]

Seksi on aivan liian yli-arvostettua.

Kun alapää puhuu, yläpää vaikenee.

[/quote] Tää on totta. Olen ollut mieheni kanssa 17 vuotta ja meillä on ollut hyviä ja huonoja aikoja. Nyt kun lapsetkin alkavat olla isokorvaisia pitkään valvovia teinejä, on meillä jäänyt pois sekä spontaani seksi, että puhuminen, samoin läheisyys. Ja kun emme puhu, jäi läheisyys pois kokonaan ja todellinen arki on tullut taloon pysyvästi. Seksi on nykyään vain nopea ja hiljainen muutaman minuutin juttu ja sitä en kaipaa ollenkaan. En halua enää edes puhua asioista, en usko, että tämä suhde enää sillä paranee, saatika seksi. Siksi olen ilman mielummin.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 00:47"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:18"]

Sama täällä :) Lasken itseni nymfoksi, mutta voisin helposti myös elää ilman seksiä, jos pitäisi. Mieheni ei uskonut tätä :D Nautin seksistä ja niin, mutta pärjään ilmankin.

[/quote]

Kaikki nistit luulee että voi lopettaa koska vaan. Vain selibaatti kertoo sulle totuuden!

[/quote]

Oon mie ollut selibaatissa :D Oli muuten mielenkiintoista, kerta seksi muutenkin liikkuu mielessä 24/7 ja mies vain kiusoitteli asiasta ja ni... mutta kyllä mie selibaattiin pystyin :D

t. se nymfo

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 05:12"]

Ompa surullinen ketju. Seksihän on parasta mitä kaksi ihmistä voi keskenään tehdä (tai useampikin jos sellaisesta tykkää). 

Olette todennäköisesti sinkkuja? Yh- äitejä?

T. Normaali nainen joka rakastaa seksiä vaikka saman miehen lakanoissa 10v

[/quote]

Surullista? Surullista seksin harrastamattomuus on vain niille, jotka sitä haluaisivat/tarvitsevat mutteivät saa. Ihmiselle joka ei muutenkaan ole siitä kiinnostunut, sen puute ei ole mikään surullinen juttu. Mitä vittua nyt taas? :D

Mun mielestä tää on myös yllättävää että miten moni kokee seksin tuollaiseksi turhaksi tai puoliturhaksi jutuksi. 

Itse nautin seksistä varsinkin jos kumppanina on mies jota rakastan. Silloin seksi on sitä kahden ihmisen hetkessä elämistä ja kiihkeää intohimoa, joka tuottaa raukean nautinnon lopuksi ja siitä tulee rakastavainen ja onnellinen olo, ja sen jälkeen on ihana halailla ja vitsailla toisen kanssa. :)

Olen harrastanut pari kertaa seksiä myös miesten kanssa keitä en rakastanut, oli kännipano ja sitten pari panoa selvin päin yhden mukavan miehen kanssa. Se tuntui fyysisesti kyllä ihan hyvältä, mutta henkisesti ei oikein millekään. Mulla on fyysinen puoli sellainen, että mun täytyy laueta ainakin pari kertaa viikossa tai muuten tuun tosi levottomaksi. Siksi varmaan paremman puutteessa harrastaisin seksiä myös sellaisen miehen kanssa ketä en rakasta. Onneksi olen parisuhteessa niin ei tarvitse tyytyä tällaiseen. Masturbointi on myös kivaa mutta nautin kuitenkin miehen kosketuksesta ja peniksestä..

Nainen 26v

Surullista. Ei tuo minusta ole normaalia, että seksiä ei haluta eikä siitä nautita. Ei sille tietysti tarvitse mitään tehdä jos asia ei itseä (eikä mahdollista kumppania) häiritse, mutta silti se on poikkeavaa. Kyllä normaali terve nainen haluaa ja pitää seksistä. Ei tietysti kaikkien kanssa, mutta edes jonkun. Yllättävän moni näköjään on jotenkin seksuaalisesti todella estynyt, tai sitten kohdannut vain itselleen sopimattomia seksikumppaneja.

Ajattelin samoin kuin ap viimeiset viisi vuotta, kunnes tapasin nykyisen miesystäväni...En pysty enää ajattelemaan muuta kuin seksiä. Himo on välillä niin kova, ettei edes töistä meinaa tulla mitään...

No seksi on kyllä tosi turhaa ja tympeetä. Orgasmi on ihan ok, mutta ilmankin voisin olla. Paras orgasmi tulee yksin. Seksi miehen kanssa ei ole nautinnollista ja mieluiten olisin ilman, jos voisin valita. En pidä muutenkaan siitä,  kun seksiä tunkee joka tuutista telkkarista, kirjoista, mainoksista... Kaikki on pelkkää seksiä, plääh.

Meillä on aina hyvää seksiä, ja silti voisin olla kuukausia, jopa vuosia ilmankin. On vain olemassa paljon muutakin kivaa mitä haluan tehdä ja seksi aina keskeyttää ne jutut. Viimeksi eilen olin lukemassa hyvää kirjaa kun mies tuli siihen. Harmitti, ärsytti ja vitutti vaikka sitten suostuinkin ja lopulta minä olin se innokkaampi. Saan aina kun haluan sellaista seksiä kun haluan jos vain kerron sen miehelle, mutta siitä huolimatta en niin välitä seksistä. Se ei tee minua onnelliseksi tai tyytyväiseksi elämääni niin kuin liikunta, lukeminen tai käsityöt tekevät. 

Mulle tulee toisinaan ihan pakottava tunne siitä, että haluan kalun sisääni. Siinä ei mitkään dildot auta. Haluan tuntea sen toisen seksikkään kropan ja tuntea sen "tyhjää, täynnä, tyhjää, täynnä" fiiliksen. Mä suorastaan rakastan yhdyntää, mutta ilman klitorista voisin varmasti elää.

Mä saan yhdynnästä kaikista suurimman nautinnon mitä tiedän. Saan kylmiä väreitä jo ajattelemalla yhdyntää :D

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 09:09"]

Surullista. Ei tuo minusta ole normaalia, että seksiä ei haluta eikä siitä nautita. Ei sille tietysti tarvitse mitään tehdä jos asia ei itseä (eikä mahdollista kumppania) häiritse, mutta silti se on poikkeavaa. Kyllä normaali terve nainen haluaa ja pitää seksistä. Ei tietysti kaikkien kanssa, mutta edes jonkun. Yllättävän moni näköjään on jotenkin seksuaalisesti todella estynyt, tai sitten kohdannut vain itselleen sopimattomia seksikumppaneja.

[/quote]

Tämä on minusta todella alentavaa tekstiä. Seksissä ärsyttää juurikin se, että sitä kautta määritellään kuka on normaali ja kuka ei, että on olemassa jokin tietty määrä seksiä, jota naisen on haluttava ollakseen vähintäänkin normaali. Vielä parempi nainen olet jos haluat normaalia enemmän.

Totuus on ihan toinen. Normaalia naiseutta ei määritellä seksin kautta vaan se tulee jostain ihan muualta. Vähän sama asia kuin normaali nainen määriteltäisiin tehtyjen kotitöiden mukaan ja kuinka halukas niitä on tekemään. Seksi on henkilökohtaista. Seksi on yksityistä. Sillä ei voi määritellä mitään.

Mä en tajua itseäni. Kun olen sinkku, mietin seksiä paljon ja saatan masturboida joka päivä, ehkä montakin kertaa päivässä. Mutta heti kun mulla on mies lähellä, halut kuolee. En tule ajatelleeksi seksiä mahdollisesti viikkoihin. Paitsi sitten jos saan olla yksin kotona, alkaa panettaa ja hoitelen itseni. Miksi miesten läheisyys tappaa haluni? Näin on käynyt jokaisessa suhteessa. Seksi tuntuu kuitenkin hyvältä ja saan voimakkaampia orgasmeja kuin yksin. Silti en oikein koskaan jaksaisi harrastaa sitä.

Ylimainostettua ähellystä. Ilmankin tulee toimeen.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 03:01"]

Minä nauttisin sellaisesta kahden ihmisen välisestä hetkessä olemisesta ja aistillisuudesta, mutta kokemukseni mukaan seksi on lähinnä sitä että sinne sänkyyn tulee minun vartalollani runkkaamaan mies ja koko maailman pornoteollisuus, odotukset ja opitut seksitemput. Mitään seksiä siellä ei koskaan tapahdu, joku onneton näytös vain missä se toinen esittää seksiä ja minä olen väline, vähän kuin teatterilavaste. Että mieluummin haaveilen ihan yksin.

[/quote]

Juuri näin!!! En olekaa epänormaali.  Olen yllättynyt. Todellakin olen. Mukava tietää, että en ole yksin näiden ajatusteni kanssa.

-ap-

Yllättävä ketju. Minä rakastan seksiä. Olin eron jälkeen pari vuotta selibaatissa, ja suorastaan itkin seksin puutetta ja sitä, että joudun itse tyydyttämään itseni. 

nykyinen miesystäväni on puhunut, että olen seksin saralla poikkeuksellinen nainen. En ole uskonut häntä. Tämän ketjun jälkeen mielipiteeni vaihtuu. 

Mä en kans vois elää ilman seksiä, ne jotka sanoo et voi niin ei oo koskaan saanu hyvää seksiä!!! Olen aina valmis seksiin, ajasta ja paikasta riippumatta! Ei leluilla leikkiminen auta kunnon panetukseen vaan pahentaa tilannetta entisestään :D Taidan olla yliseksuaalinen, kun mun kaikki miehet on ollu aina hirveitä pihtareita ;)

Kuten moni jo kirjoittikin, seksiä tulee todella aivan liikaa joka paikasta. Siihen kun liittää suoritus- ja ulkonäköpaineet jne., niin seksistä tulee suorittamista, ja siihen on vaikea heittäytyä rennosti. Silloin kun on läheinen kumppani, johon luottaa täysillä, niin seksi on ihanaa. Jos toinen ärsyttää tai tuntuu etäiseltä, ei mikään läheisyys nappaa. Siitähän kierre syntyykin, kun itseä ei kiinnosta, minkä seurauksena toinen tiuskii ja on äkäinen ja entistäkin vähemmän kiinnostava. Sitten on kuitenkin pakotettava itsensä touhuun, ennen kuin tilanne räjähtää kokonaan. Siitä seuraa se tunne, että mun on pakko antaa oma kroppani toisen käyttöön, tai muuten toisen elämä on liian sietämätöntä. Että mä olen esine, joka en voi päättää itsestäni, vaan mun on toisen hyvinvoinnin vuoksi pakko antaa itseni. Sen jälkeen on tyhjä ja arvoton olo. 

Luulen, että naisilla on useinkin negatiiviisia kokemuksia seksiin liittyen. Näistähän ei puhuta, mutta mäkin sain jo pienestä tytöstä alkaen kuunnella seksistisiä puheita, nähdä itsensäpaljastajan, parikin kertaa olen joutunut raiskausyrityksen kohteeksi, seksistä on tarjottu rahaa, on lähennelty ja kosketeltu, suhteessa on painostettu ja pakotettu seksiin, tehty epämiellyttäviä juttuja ym.ym. Vaikka mitään pahempaa ei olisikaan tapahtunut, pienistä purosista kasvaa suuri virta, ja seksi voi alitajuisesti pelottaa tai siitä tulee tunne, että on altavastaajana eikä kuitenkaan voi lopulta päättää itsestään vaan on ikään kuin toisen armoilla.

Kyllä mä tarvin seksiä ja pidän siitä, mutta uskon kyllä sanontaan, että seksi on parisuhteen mittari. Silloin kun suhde voi hyvin, sitä on paljon ja se tuntuu hyvältä. Siinä vaiheessa kun toinen ei kiinnosta muutenkaan, oma innokkuus laskee. Sitten helposti seksi hoidetaan tyyliin parin minuutin pikapano, kun toisella on kassit täynnä ja ärsytystila korkealla, ja eihän se paranna tilannetta, vie vain loputkin halut, kun on vain pakko alkaa eikä saa siitä itse muuta kuin kipua.

Mä uskon, että hyvän seksielämän avain on hyvä suhde. Että jos osaisikin hoitaa muuten suhdetta niin, että kumpikin arvostaisi ja kunnioittaisi toista muutenkin, niin seksi olisi ihanaa. Että kumpikin voisi luottaa toiseensa ja kohdata toisensa ihmisenä, ei pornonäyttelijänä. Onhan se toimintona kuitenkin mukavaa, ja toisen ihmisen läheisyys tuntuu hyvältä. Jos toisen läheisyys ahdistaa, syyt ovat todennäköisesti syvemmällä kuin siinä seksissä.

Mä en kaipaa myös kumppanin kanssa seksiä ollenkaan. Omaa kivaa sen sijaan on pakko harrastaa vähintään pari kertaa viikossa, tai tulen niin kiimaiseksi että en pysty keskittymään mihinkään. Mutta tosiaan, minä kaipaan vain sitä mekaanista laukeamista orgasmissa, ja se hoituu helpoiten itse vaikka suihkussa, ei siihen miestä tarvita.

Olen ollut koko eron jälkeisen aikani, kohta jo 9 vuotta, ilman seksiä miehen kanssa, enkä usko että loppuikänäni harrastan seksiä miehen kanssa enää (olen 39-vuotias). Olen aika erakkoluonne enkä kaipaa kumppania muutenkaan joten mitäpä sellaisen vaivoikseni ottaisin.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 05:13"]

Mä oon ollut vain yhden miehen kanssa, ja voi toki olla, ettei hän oo häävi rakastaja, mutta seksi on musta aina ollut tylsää hinkkaamista. En oo koskaan saanut mieheni kanssa orgasmia, vaikka itselleni sen osaankin tehdä. Luulen myös, että seksuaalinen draivini on muutenkin normaalia alhaisempi. Huomaan välillä kyllä himoitsevani seksuaalisesti semmoisia "pahoja poikia", joiden kanssa suhteesta ei tulisi yhtään mitään, ja kun se arkielämän sujuvuus on kuitenkin mulle tärkeämpää kuin seksi, en aio miestä vaihtaakaan. Lähes seksittömässä suhteessa siis elellään, eikä se kyllä mua haittaakaan, mitä nyt joskus unelmoin parista mahdottomasta työkaverista, mutta ei sen enempää ;)

[/quote]

Ihan sama täällä, sillä erolla, että meillä on ihan seksitön suhde.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 09:45"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 09:09"]

Surullista. Ei tuo minusta ole normaalia, että seksiä ei haluta eikä siitä nautita. Ei sille tietysti tarvitse mitään tehdä jos asia ei itseä (eikä mahdollista kumppania) häiritse, mutta silti se on poikkeavaa. Kyllä normaali terve nainen haluaa ja pitää seksistä. Ei tietysti kaikkien kanssa, mutta edes jonkun. Yllättävän moni näköjään on jotenkin seksuaalisesti todella estynyt, tai sitten kohdannut vain itselleen sopimattomia seksikumppaneja.

[/quote]

Tämä on minusta todella alentavaa tekstiä. Seksissä ärsyttää juurikin se, että sitä kautta määritellään kuka on normaali ja kuka ei, että on olemassa jokin tietty määrä seksiä, jota naisen on haluttava ollakseen vähintäänkin normaali. Vielä parempi nainen olet jos haluat normaalia enemmän.

Totuus on ihan toinen. Normaalia naiseutta ei määritellä seksin kautta vaan se tulee jostain ihan muualta. Vähän sama asia kuin normaali nainen määriteltäisiin tehtyjen kotitöiden mukaan ja kuinka halukas niitä on tekemään. Seksi on henkilökohtaista. Seksi on yksityistä. Sillä ei voi määritellä mitään.

[/quote]

Hyvin sanottu! Ihan yhtä lailla voisi ilmoittaa, että on surullista ja epänormaalia, jos joku ei halua makeita leivonnaisia eikä nauti niistä. Koska on normaalia tykätä ruuasta ja varsinkin herkuista ja syöminen on perustarve. Ja normaali nainen nauttii niistä =).

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 03:01"]

Minä nauttisin sellaisesta kahden ihmisen välisestä hetkessä olemisesta ja aistillisuudesta, mutta kokemukseni mukaan seksi on lähinnä sitä että sinne sänkyyn tulee minun vartalollani runkkaamaan mies ja koko maailman pornoteollisuus, odotukset ja opitut seksitemput. Mitään seksiä siellä ei koskaan tapahdu, joku onneton näytös vain missä se toinen esittää seksiä ja minä olen väline, vähän kuin teatterilavaste. Että mieluummin haaveilen ihan yksin.

[/quote]

Juuri näin!!! En olekaa epänormaali.  Olen yllättynyt. Todellakin olen. Mukava tietää, että en ole yksin näiden ajatusteni kanssa.

-ap-

[/quote]

Oho, alapeukutin vahingossa, vaikka piti laittaa yläpeukku. :) Mutta et ole yksin. Meillä ei parisuhteessakaan kovin paljoa seksiä ja tuntuu, ettei kumpikaan sitä niin valtavasti kaipaa. Läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta kyllä on, mutta seksiä vain satunnaisesti. Ei hyvä suhde tarkoita automaattisesti sitä, että on koko ajan seksiä. Hyvä suhde tulee niistä asioista, jotka tekevät molemmat onnelliseksi ja suhde on tasapainossa, seksin määrästä riippumatta.