Muita jotka käyttävät vaatteensa loppuun?
Käytän kotioloissa reikäisiä alusvaatteita ja samoin töissä. Siis niin reikäisiä, että kangasta on vähemmän kuin reikää, jos vain pysyvät päällä. Noh, tuossa oli ehkä vähän tarinankerrontalisää. Päällysvatteet ovat ihmisten ilmoilla sentään ehjiä, mutta niitäkin valikoin vähän sen mukaan missä tilanteessa niitä käytän. Joku värien haalistuminen ei hämärässä haittaa. Parhaat vaatteet tulee käyttöön luonnollisesti silloin, kun on tarve näyttää hyvältä.
Näitä risoja vaatteita on kertynyt jo niin paljon, että välillä niitä pitää heittää roskiin enemmänkin. Toki aina sen viimeisen käytön jälkeen. Pestyjä vaatteita ei kehtaa roskiin laittaa. Saatanpa joskus käyttää sitä roskiin menevää vaatetta vielä jonkun likaisen jutun pyyhkäisyyn. Esim. kuistin kurat voi kertaalleen niillä pyyhkäistä.
Ennen vaatteet kestivät huomattavasti kauemmin. 15-20 vuotta vanhoja t-paitojakin minulla vielä on, mutta nykypaidat joutuvat kotipaidoiksi jo yhden tai kahden vuoden käytön jälkeen.
N46
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhain kaiken, mitä on mahdollista vielä kursia kokoon. Karhunlanka on tähän parasta. Muutaman kerran vuodessa ostan jotain uutta, toisaalta minulla on vielä esim. Kaulaliina 25v. Vanha käytössä, talvikengät v:lta 2002, joita en ole aktiivisesti koko ajan käyttänyt. En koskaan osta mitään jostain H&M:stä kun ei niitä ole tehty kestämään.
Vm.-74Karhunlanka ihan ok. Pesee tavan langat 6-0. Punotussa siimassa on vaan vähintään 5x suurempi vetolujuus vielä tuosta ;)
Sincc
Siima taitaa olla liian järeää alusvaatteisiin, karhunlangan keksin parikymmentä vuotta sitten ja sitä en vaihda tavallisiin lankoihin enää ikinä. Väreinä valkoinen, musta ja tummanruskea.
Ensin käytän vaatteita töissä ja vapaa-ajalla ihmisten ilmoilla, sitten siirrän ne koti-tai pihatyökäyttöön vaatteesta riippuen kun ovat selvästi kuluneen näköisiä tai olen joutunut korjaamaan niitä. T-paidat päätyvät yövaatteiksi kun eivät enää kelpaa päivävaatteiksi. Eli käytän niin loppiin kuin pystyn. Alusvaatteita ja sukkia ostan kyllä useammin, inhoan kulahtaneita ja reikäisiä alusvaatteita ja sukkia.
Käytän loppuun. Kun teinit alkavat huomautella kotivaatteitteni kunnosta, siirrän ne yövaatteiksi. Yöllä peiton alle ei kukaan näe, onko paidassa kainaloissa reiät tai kaulukset rispaantuneet.
Sitten kun en enää tiedä, mistä reiästä pään laitan, katson, onko helmaosassa vielä vahvaa kangasta. Jos on, leikkaan sen talteen ja teen siitä nenäliinoja. Sellainen pehmeäksi kulunut puuvillatrikoo on ihan parasta nenäliinamateriaalia. Ne sitten kestää, minkä kestää, ja lopuksi roskiin.
Loppuun kuluneita resuja käytän erilaisiin katastrofisiivouksiin, ja sellaisiin tarkoituksiin, joiden jälkeen en riepuja enää pesuun huoli.
Talouspaperia en käytä kotona juuri koskaan. Sitä kuitenkin kaapista löytyy, kun käytämme sitä retkillä yms.
käytän vaatteet ensin 'parempina' vaatteina, sitten esim. kauppareissuvaatteina, kotona illalla kun ei mikään likaannu, sitten työvaatteina, sitten kotona piha/puutatha vaatteena, jonka jälkeen vielä maalaus ym likaisemmissa remppahommissa jonka jälkeen autotalliin sorviräteiksi. Sitten roskiin.
Joskus kudoin mattoja, silloin ei niitä sorvirättejä puoliso saanut . Haalin kaikki sukulaisten ja naapureittenkin vanhat vaatteet matonkuteiksi. Kudoin senverran paljon, että on vieläkin sellaisia mattoja jotka ei ole lattialla olleet kertaakaan.
Lakanat ja tyynypussit menee nykyisin kissalle käyttöön ja sitten kun saa taas seuraavat, niin edelliset eläintaloon, jonneka myös petarit kelpaa. Paloittelen ne valmiiksi alustoiksi, kuin myös aiemmin paksummat peitot. Nyt on käytössä ohuempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on elämistä varten. Saa nauttia ja ostella kivoja juttuja. Ei niitä kerkeä enää sitten tehdä kun olet sairas ja 60-vuotias. Kuolema ja sairastuminen voi yllättää yhtäkkiä
Sori kun pitää sulle vääntää rautalangasta mutta elämä ei ole ostelemista varten. Nauttiminen ei ole = ostaminen. Kultainen keskitie on olemassa ja kohtuus tuo onnen. Kun elää kohtuus mielessä ei ole 60-vuotiaana sairas. Jos kuolema tulee se tulee, en sen takia ala tuhlaamaan hulluna rahaa tavaraan jotta lapseni sitten kiroaisivat minua tyhjentäessään kämppää.
Hyvin sut on aivopesty kuluttajaksi.
Mulla sukulainen oli kylässä kakaroineen, tyttö sanoi vanhemmilleen että mennään sittariin ostelee jotain....siinä sitä. Ei niinkuin osannut sanoa mitä oli vailla, vaan ostelee jotain....mitä tahansa nyt sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on elämistä varten. Saa nauttia ja ostella kivoja juttuja. Ei niitä kerkeä enää sitten tehdä kun olet sairas ja 60-vuotias. Kuolema ja sairastuminen voi yllättää yhtäkkiä
Sori kun pitää sulle vääntää rautalangasta mutta elämä ei ole ostelemista varten. Nauttiminen ei ole = ostaminen. Kultainen keskitie on olemassa ja kohtuus tuo onnen. Kun elää kohtuus mielessä ei ole 60-vuotiaana sairas. Jos kuolema tulee se tulee, en sen takia ala tuhlaamaan hulluna rahaa tavaraan jotta lapseni sitten kiroaisivat minua tyhjentäessään kämppää.
Hyvin sut on aivopesty kuluttajaksi.
En tarkoittanut että pitää tuhlailla, mutta muutaman kivan vaatteen ostaminen silloin tällöin piristää mieltä. Miksei saisi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhain kaiken, mitä on mahdollista vielä kursia kokoon. Karhunlanka on tähän parasta. Muutaman kerran vuodessa ostan jotain uutta, toisaalta minulla on vielä esim. Kaulaliina 25v. Vanha käytössä, talvikengät v:lta 2002, joita en ole aktiivisesti koko ajan käyttänyt. En koskaan osta mitään jostain H&M:stä kun ei niitä ole tehty kestämään.
Vm.-74H&m ostettu paita kestänyt 4 vuotta
Vaatteiden elinkaari on nykyään niin lyhyt, että neljä vuottakin tuntuu pitkältä ajalta.
Puuvillainen t-paita kestää kyllä hyvin kymmenen vuotta oli sitten kuinka halpavaate tahansa. Puuvillainen college kestää vaikka 20 vuotta. Kuka näihin on joskus saanut reiän, ellei turkiskuoriainen ei ole syynä?
Ihmisillä on vaan tapa ostaa aina uutta vaatetta. Nyt korona-aikana huomaa, että tapa liittyy muihin ihmisiin. Ei ole väliä vaatteista, kun kukaan muu ei näe.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on elämistä varten. Saa nauttia ja ostella kivoja juttuja. Ei niitä kerkeä enää sitten tehdä kun olet sairas ja 60-vuotias. Kuolema ja sairastuminen voi yllättää yhtäkkiä
Jos sinä saat nautintoa "kivojen juttujen" ostamisesta, et voi yleistää sitä kaikkiin ihmisiin. Paljon on meitäkin, joille kaupassa käyminen on välttämätön paha, etenkin vaatekaupassa käyminen.
Joillakin on sitä Elämää isolla E:llä niin paljon, ettei jouda kaupoissa huvin vuoksi kiertelemään.
Nyt on jalassa kolmesti parsitut villasukat, korjaan myös norminilkkasukat, ulkona käytän pojan 15 vuotta vanhoja toppahousuja, korjaan kaikki vaatteet jotka pystyy vielä korjaamaan, ne mitä ei tule käytettyä myyn Vähänkäytetty.fi nettikaupassa, en halua viedä niitä hyväntekeväisyyteen kun iso osa niistä päätyy kehitysmaihin. Kts Areenassa oleva dokumentti. Pihatyövaatteina menee vielä kun on niin kuluneet että ei kehtaa muualla pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on elämistä varten. Saa nauttia ja ostella kivoja juttuja. Ei niitä kerkeä enää sitten tehdä kun olet sairas ja 60-vuotias. Kuolema ja sairastuminen voi yllättää yhtäkkiä
Sori kun pitää sulle vääntää rautalangasta mutta elämä ei ole ostelemista varten. Nauttiminen ei ole = ostaminen. Kultainen keskitie on olemassa ja kohtuus tuo onnen. Kun elää kohtuus mielessä ei ole 60-vuotiaana sairas. Jos kuolema tulee se tulee, en sen takia ala tuhlaamaan hulluna rahaa tavaraan jotta lapseni sitten kiroaisivat minua tyhjentäessään kämppää.
Hyvin sut on aivopesty kuluttajaksi.En tarkoittanut että pitää tuhlailla, mutta muutaman kivan vaatteen ostaminen silloin tällöin piristää mieltä. Miksei saisi tehdä?
Tämä ketju käsittelee vaatteiden käyttämistä loppuun. Se ei estä ostamasta silloin tällöin jotain kivaa. Ja kun ostaa silloin tällöin jotain kivaa, ei tarvitse koskaan muita vaatteita ostaakaan, kun käyttää niitä kivoja vaatteita niin kauan kuin ne päällä pysyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhain kaiken, mitä on mahdollista vielä kursia kokoon. Karhunlanka on tähän parasta. Muutaman kerran vuodessa ostan jotain uutta, toisaalta minulla on vielä esim. Kaulaliina 25v. Vanha käytössä, talvikengät v:lta 2002, joita en ole aktiivisesti koko ajan käyttänyt. En koskaan osta mitään jostain H&M:stä kun ei niitä ole tehty kestämään.
Vm.-74H&m ostettu paita kestänyt 4 vuotta
Vaatteiden elinkaari on nykyään niin lyhyt, että neljä vuottakin tuntuu pitkältä ajalta.
Puuvillainen t-paita kestää kyllä hyvin kymmenen vuotta oli sitten kuinka halpavaate tahansa. Puuvillainen college kestää vaikka 20 vuotta. Kuka näihin on joskus saanut reiän, ellei turkiskuoriainen ei ole syynä?
Ihmisillä on vaan tapa ostaa aina uutta vaatetta. Nyt korona-aikana huomaa, että tapa liittyy muihin ihmisiin. Ei ole väliä vaatteista, kun kukaan muu ei näe.
Vaatteen käyttöikään vaikuttaa todella paljon se, mikä on ko. vaatekappaleen käyttöikä. Jos omistaa paljon vaatteita, ja käyttää niitä suhteellisen tasaiseen tahtiin kaikkia, kestää ne huomattavasti pidempään kuin sellaisella, jonka vaatevarasto on pieni. Tai jos on iso vaatevarasto, ja käyttää vain muutamaa vaatetta aktiivisesti, on niiden aktiivikäytössä olevien käyttöikä huomattavasti lyhyempi kuin kaapin perälle unohdettujen.
Hm:n paita kesti 20 vuotta. Ihan hyvin halpispaidalta.
H&m ostettu paita kestänyt 4 vuotta[/quote]
Älä valehtele. Olen käyttänyt samaa paitaa joka päivä ja kesti vain vuoden.
Parsin villasukat ja villapohjasukat, mutta puuvillasukat ja alushousut matkustavat autotalliin trasseleiksi, kun alkavat olla reikäisiä tai kuluneita. Muut vaatteet siirtyvät arkikäytöstä hevostallivaatteiksi, trasseleiksi, siivousräteiksi tai joskus niistä voi ommella jotain uutta. Olettaisin että tämä on aika yleinen käytäntö. Toisinaan vien vaatteita kirpparillekin, jos kaapista tulee vastaan jotain ehjää jota ei vaan enää tule pidettyä.
Vierailija kirjoitti:
H&m ostettu paita kestänyt 4 vuotta
Älä valehtele. Olen käyttänyt samaa paitaa joka päivä ja kesti vain vuoden.
Noissa on paljon eroja kestävyyden suhteen. Mulla on pari menkkahaukan t-paitaa vuodelta 2014. Niitä on pesty ja käytetty paljon mutta vielä ne ovat ehjiä ja muodossaan. Värit ovat toki haalistuneet. Jotkut sieltä ostetut paidat taas ovat hiutuneet ja reikiintyneet vuodessa-parissa.
Kuulostaa ahdistavalta.
En ole kulutusmyönteinen, mutta kuulostaa todella ahdistavalta, että kuljetaan risoissa kamoissa vaikka sitten vain kotona.
Monet näkyy ostavan housunsa jo uutena kaatopaikkakuntoisina. En ymmärrä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ahdistavalta.
En ole kulutusmyönteinen, mutta kuulostaa todella ahdistavalta, että kuljetaan risoissa kamoissa vaikka sitten vain kotona.
Lempivaate on lampivaate vaikka siihen tulisikin reikä. Ja toisekseen, kaupoissa on myyty jo pitkään kalliilla valmiiksi reikäisiä farkkuja. Kummasti ihmiset käyttää niitä julkisilla paikoilla vaikka farkuissa on enemmän reikää mitä kangasta.
Viime vuonna heitin roskiin täysin palvelleet 34 vuotta vanhat kengät. Ei ollut enää teippiä millä pohja pysyi edestä paikoillaan eikä läpsynyt. Oli tosi vaikea kävellä ulkona (käytin niitä puutarhasandaaleina viimeiset vuodet) kun pohja läpsyi. Mahtoi naapureista näyttää hullun touhulta jos näkivät.
Sori kun pitää sulle vääntää rautalangasta mutta elämä ei ole ostelemista varten. Nauttiminen ei ole = ostaminen. Kultainen keskitie on olemassa ja kohtuus tuo onnen. Kun elää kohtuus mielessä ei ole 60-vuotiaana sairas. Jos kuolema tulee se tulee, en sen takia ala tuhlaamaan hulluna rahaa tavaraan jotta lapseni sitten kiroaisivat minua tyhjentäessään kämppää.
Hyvin sut on aivopesty kuluttajaksi.