Lue keskustelun säännöt.
Lapsrettomat: mikä on parasta lapsettomuudessa?
01.06.2014 |
Mainitkaa joitakin mukavia, hyödyllisiä tai muuten tosi hyviä asioita, joita teillä on elämässänne lapsettomuuden ansiosta. ne saavat olla myös henkilökohtaisia, juuri sinun tilanteeseesi liittyviä.
Kommentit (43)
Vapaus. Ja tieto siitä, että olen toiminut kaikkien kannalta oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaus lähteä vaikka etelään muutaman tunnin varoitusajalla. :) Ei tarvitse välittää lasten kouluista tai hoitopaikoista. Sen kun lähtee vain.
Tietty vapaus elämässä sekä mahdollisuus tärkeään omaan rauhaan riittävästi. En tahtoisi opettaa tai kasvattaa oikeastaan ketään, ei sellainen oikein ole mun juttu. Hälinää, vahtimista, ikuista huolta lapsesta ja vielä lisää huolta, ei ei ei. Tämä on mulle oikea ratkaisu, olen sen oikeastaan aina tiennyt, mutta yleinen sosiaalinen painostus meinasi joskus saada suostumaan hankkimaan pakosta sen lapsen. Painostajat/käännyttäjät eivät kuulu "minun ihmisiini", joten samalla se on mittari sille, kuka pääsee lähelleni ja elämääni ja kuka ei, siis tärkeäksi ihmiseksi elämässäni jollain tavalla.
Onneksi olen ajatuksissani hyvinkin itsenäinen ja tiedän mitä haluan, tai ainakin tiedän mitä en halua, sanotaanko vaikka näin.
Voin toimia oman mieleni mukaan ja olla hieman vastuuton. Luulen että huolehdin vähemmän lapsettomana kuin jos minulla olisi lapsia.
Ei tarvitse laittaa joka päivä ruokaa. Muutenkin, elämää ei tarvitsee "pyörittää" ja suunnitela kovin paljon.
Saan olla omassa rauhassa, minun ei tarvitse olla koko ajan läsnä ja käytettävissä.
Hyvä ketju, pohdiskelen juuri, että hankkiako lapsia vai ei.
-Jos huvittaa, saan lähteä työpäivän jälkeen shoppailemaan ex tempore, ilman että täytyy sopia kaupassa käynneistä, päivähoidosta hausta, välipalan ja ruuan laitosta jne.
-Voin käydä kesälomalla terassilla klo 14 päivällä, ilman että minut tuomitaan huonoksi ihmiseksi ja äidiksi.
-Voin varata viikonloppu- ja lomamatkoja ilman että tarvitsee sopia erikseen lapsenvahtihommia yms. Voin myös tehdä lomamatkoilla sellaisia asioita mitä en uskaltaisi (esim kuolemanpelossa) tehdä jos minulla olisi suita ruokittavana kotona.
-Minun ei tarvitse pelätä, että lapseni joutuu kiusaamisen, väkivallan tai pedofilian uhriksi. Vaikka ihminen olisi kuinka hyvä vanhempi, niin näitä ei vaan voi täysin kontrolloida. Aina on ilkeitä, hulluja ja sairaita ihmisiä, jotka halauavat pahaa muille.
-Jos on ylimääräistä rahaa, voin käyttää sen täysin itseeni (ilman syyllisyyden tunnetta)
-Minun ei tarvitse pelätä, että pilaan tietämättäni lapsen elämän, kun en osaa kasvattaa ja tukea häntä oikealla tavalla. Minun ei myöskään tarvitse kuunnella muiden idioottimaisia kasvatusvinkkejä (esim ruuatta jättäminen, nipparit ja tukistukset systemaattisena rangaistuskeinona) kun olen päättänyt itse kasvattaa lapseni toisin.
Nämä nyt vain muutamia juttuja, mutta eiköhän se ole puhtaasti vapaus ja ettei tarvitse kantaa huolta toisesta ihmisestä niitä olennaisia juttuja. Nyt siis yritämme lasta, ja kyllä kieltämättä välillä hirvittää. Onneksi ikää on jo sen verran (32v), että ex tempore ulkomaanmatkat ja päiväterassit niin sinkkuna kuin puolison kanssa on koettu useampaankin kertaan :) Tuleva huolenpito sen sijaan ahdistaa, maailmassa on niin paljon pahaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kroppa on säästynyt raskauden koettelemuksilta.
Vapaus. Saa mennä ja tulla miten lystää.
Helpompi ja parempi arki. Ei pakollista ruonlaittoa, kouluja, muskareita, eskareita.
Ei murheita ja pelko persiissä. Ja tarkoitan tällä ihan sitä mitä kuullut lapsiperheiden elämästä.
Ei yöherätykisä, ei koliikkia :)
Nautin, olen ja elän itselleni ja miehelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein parasta on mahdollisuus olla yksin ja rauhassa ilman stressiä ja meteliä suunnilleen milloin tahansa vapaa-aikana. Mahdollisuus nukkua tarpeeksi. Mahdollisuus sairastaa rauhassa ilman tarvetta huolehtia muista siinä samalla. Vapaus.
Oma rauha. Eikä tarvitse kantaa huolta siitä, missä lapsi on, onko sillä kaikki hyvin tai mitä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä omat aikataulut. Ei sillä, että onhan elämämme aika rytmitettyä ja tasaista tällaisenakin. Mukavaa on myös, että on varaa matkustella enemmän näin kahdestaan kuin olisi, jos pitäisi enemmän lentolippuja ostaa. Emme toki aio pysyä ikuisesti lapsettomina, mutta juuri nyt tämä on mukavaa aikaa tällaisenaankin.
Tuossa ketjussa on listattu 30 hyvää asiaa: http://www.vauva.fi/keskustelu/3840123/ketju/lapsettomuuden_ilonaiheita_top_30
Omat suosikkini ovat 15. Saan nauttia varmasti riittävästä omasta ajasta, yksityisyydestä ja hiljaisuudesta sekä 5. Minulle jää töidenkin lisäksi riittävästi aikaa harrastaa, täydentää koulutustani, seurata ajankohtaisia asioita, oppia uusia taitoja, toteuttaa intohimojani ja pitää huolta kunnostani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 18:30"]
Onneksi ikää on jo sen verran (32v), että ex tempore ulkomaanmatkat ja päiväterassit niin sinkkuna kuin puolison kanssa on koettu useampaankin kertaan
[/quote]
En ole koskaan tajunnut tätä asennetta, että ikään kuin suoritetaan aina muutama vuosi kerrallaan mukamas eri elämänvaiheisiin liittyviä asioita ja sitten siirrytään seuraavaan. Minä olen pitänyt esimerkiksi kirjoittamisesta ja matkailuista ihan aina, ja oluen juomisestakin 19-vuotiaasta alkaen. Ihan mahdoton ajatella, että jossakin vaiheessa olisinkinäkkiä saanut näistä asioista tarpeekseni. Olen nyt 40 ja lapseton omasta tahdostani.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 19:10"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 18:30"]
Onneksi ikää on jo sen verran (32v), että ex tempore ulkomaanmatkat ja päiväterassit niin sinkkuna kuin puolison kanssa on koettu useampaankin kertaan
[/quote]
En ole koskaan tajunnut tätä asennetta, että ikään kuin suoritetaan aina muutama vuosi kerrallaan mukamas eri elämänvaiheisiin liittyviä asioita ja sitten siirrytään seuraavaan. Minä olen pitänyt esimerkiksi kirjoittamisesta ja matkailuista ihan aina, ja oluen juomisestakin 19-vuotiaasta alkaen. Ihan mahdoton ajatella, että jossakin vaiheessa olisinkinäkkiä saanut näistä asioista tarpeekseni. Olen nyt 40 ja lapseton omasta tahdostani.
[/quote]
Ajattelin ihan samaa!
Voi olla kännissä vapaa-ajalla niin kovasti kun tahtoo!
Tärkeimpinä asioina
-Vapaus. Saa tehdä extempore matkoja tai poiketa kaupungille, ei ole sidottu toisen ihmisen päivärytmiin.
-Rauha ja hiljaisuus. En halua kuunnella mekastusta, enkä ehkä kestäisi sitä jos joku vaatii huomiota jatkuvasti
Vähäpätöisempiä ovat
-Koti pysyy siistinä. Siivoaminen on ihan kivaa mutten ole varma onko se sitä enää sotkun lisääntyessä
-Synnytyksen aiheuttamat vahingot jotka kiusaavat pitkään.
Mies haluaisi lapsia ja kovasti koitan löytää itsestänikin sen puolen, mutta ei minusta taida olla siihen tuon listan jälkeen..
Vapaus, oma rauha ja vain omat sotkut siivottavana :) Tuskin jaksaisin huolehtia 'ylimääräisiä' tiskejä, pyykkejä, siivousta, mekastusta... tarhaan vientiä ja hakua, harrastuksiin viemistä, huoh lista on loputon.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 19:10"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 18:30"]
Onneksi ikää on jo sen verran (32v), että ex tempore ulkomaanmatkat ja päiväterassit niin sinkkuna kuin puolison kanssa on koettu useampaankin kertaan
[/quote]
En ole koskaan tajunnut tätä asennetta, että ikään kuin suoritetaan aina muutama vuosi kerrallaan mukamas eri elämänvaiheisiin liittyviä asioita ja sitten siirrytään seuraavaan. Minä olen pitänyt esimerkiksi kirjoittamisesta ja matkailuista ihan aina, ja oluen juomisestakin 19-vuotiaasta alkaen. Ihan mahdoton ajatella, että jossakin vaiheessa olisinkinäkkiä saanut näistä asioista tarpeekseni. Olen nyt 40 ja lapseton omasta tahdostani.
[/quote]
En mä tiedä, voin tehdä noita välillä, vaikka onkin lapsia ja ikää 43 vuotta. Oluttakin olen juonut 13v asti.
Matkustaminen halvempaa ja helpompaa. Äkkilähdöt onnistuu, lomat helppo pitää sellaisena ajankohtana, jolloin ei ole koulujen loma-aika.