Lapsettomuuden ilonaiheita (TOP 30)

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 21:53"]

Olen neljääkymmentä lähestyvä akateemisesti koulutettu nainen, joka ei ole koskaan tuntenut halua lisääntyä. Minulta on nyt viikon sisään kysytty kaksi kertaa sama sinänsä vähän hassu kysymys: mitä iloa lapsettomuudesta on. Mietin asiaa ja koostin lyhyen listan itselleni oleellisista ilonaiheista. Tarkoitus ei ole haastaa kenenkään valintoja tai esittää, että oma elämäntapani olisi jotakin toista parempi. Toivottavasti tämä kuitenkin valaisee sitä, miksi yhä useampi nainen pitää lapsettomuutta itselleen hyvänä vaihtoehtona.

1. Olen onnellisempi.

2. Säilytän itsenäisyyteni, omaehtoisuuteni ja vapauteni tehdä minulle tärkeitä ja mieluisia asioita.

3. Kenenkään ei tarvitse kilpailla rakkaudestani tai läheisyydestäni lapsen kanssa.

4. Minulla on käytettävissäni enemmän rahaa itseeni ja läheisiini. Nautin paremmasta elintasosta.

5. Minulle jää töidenkin lisäksi riittävästi aikaa harrastaa, täydentää koulutustani, seurata ajankohtaisia asioita, oppia uusia taitoja, toteuttaa intohimojani ja pitää huolta kunnostani.

6. Minun ei tarvitse kantaa suunnatonta elinikäistä huolta kenenkään muun hyvinvoinnista.

7. Minun ei tarvitse tehdä kipeitä kompromisseja omien tarpeideni ja muiden tarpeiden välillä eikä tuntea riittämättömyyttä ja huonoa omatuntoa työn ja perheen ristipaineessa.

8. Pystyn etenemään urallani polkua, joka olisi vanhemmalle hyvin vaikea.

9. Pystyn helposti säätelemään kokemani stressin määrää ja elämään omaan tahtiini.

10. Ehdin tavata ystäviäni monta kertaa viikossa ja pystyn antamaan heille täyden huomioni ja olemaan kiinnostavaa seuraa.

11. Voin pitää yllä pitkäaikaista harrastustani, joka vaatii säännöllisesti lähes 20 tuntia viikossa.

12. Minun ei tarvitse olla moraalisena esimerkkinä kenellekään.

13. Päätän itse omista aikatauluistani. Pystyn tekemään asioita hetken mielijohteesta ja tarttumaan yllättäviin tilaisuuksiin.

14. Saan nukkua joka yö kahdeksan tuntia ja viikonloppuisin niin pitkään kuin haluan.

15. Saan nauttia varmasti riittävästä omasta ajasta, yksityisyydestä ja hiljaisuudesta.

16. Voin syödä ja juoda mitä haluan, milloin haluan. Kukaan ei riko ruokarauhaani.

17. Voin matkailla usein ja sellaisilla tavoilla, jotka eivät ole lapsiperheelle mahdollisia.

18. Voin mennä töiden jälkeen vaeltelemaan kaupungille koko illaksi ja poiketa vaikka elokuviin tai viinilasilliselle.

19. Saan sisustaa kotini kauniilla esineillä ilman huolta siitä, että lapset turmelevat niitä. Kotini myös pysyy helposti siistinä ja puhtaana.

20. Vältyn raskauden, synnyttämisen ja imettämisen aiheuttamilta terveysriskeiltä, epämukavuudelta ja kehon muutoksilta.

21. Voin lukea sängyssä tai kylvyssä hyvää kirjaa kenenkään häiritsemättä.

22. Voin vaihtaa työpaikkaa helpommin ja jättäytyä vaikka työttömäksi vähäksi aikaa, jos riski tuntuu sen arvoiselta.

23. Voin omistaa kaksipaikkaisen auton, jolla ei tarvitse kuskata ketään harrastuksiin.

24. Minun ei tarvitse sietää kodissani koliikkivauvan yöheräilyjä, uhmaikäisen kiukuttelua, sisarusten riitelyä tai teini-ikäisen haistatteluja.

26. Koen vähemmän kielteisiä tunteita enkä ole niin altis masennukselle.

27. Voin valita aisuinpaikkani vapaammin ja asua lähempänä keskustaa ja kivammassa asunnossa kuin mihin minulla olisi perheellisenä varaa.

28. Elämäni on joustavaa, rauhallista, mielenkiintoista, tasapainoista, rikasta ja itseni näköistä jo nyt eikä vasta parinkymmenen vuoden kuluttua tai "kun lapset ovat isompia".

29. En menetä itseäni tai minuuttani tai joudu elämään kenenkään toisen kautta.

30. Ruuhkavuosien sijaan elän itseni toteuttamisen ja koko ajan kasvavan tyytyväisyyden ja mielenrauhan vuosia.

Nuo keksi aika äkkiä, ja jos eläisin tällä hetkellä parisuhteessa, lista olisi vielä pidempi. Lapsettomuus on ehdottomasti parhaita asioita elämässäni ja avain paljoon hyvään. Suosittelen kaikkia tätä lukevia, jotka vielä arpovat omaa päätöstään, todella harkitsevan myös lapsettomaksi jäämistä. Varmasti monet vanhemmatkin ovat onnellisia, mutta en näe mitään syytä hankkia lapsia, jos ei todella sisimmässään koe niitä itselleen välttämättömiksi.

[/quote]

Mä olen itse äiti ja alleviivasin nuo mielestäni tärkeimmät. Aika moni äiti nykyisin toteuttaa tuota listaasi välittämättä lapsesta, itsekkäästi. Sä olet fiksu kun ymmärrät olla tekemättä lapsia, etkä viattoman ihmistaimen kustannuksella vaadi saamaan kaikkea. Sä tyydyt sun elämään ilman lapsia, ja saat siitä onnesi. Minusta on hienoa että olet noin tasapainoinen ja tiedostava, eivät kaikki ole, ja lapsia tehdään jopa hetken mielijohteesta kaiken elämänmyllerryksen keskelle. Mä elelin 9-vuotta omasta nuoruudestani lapsille, ja nyt kun ne on isompia voin alkaa opiskelut vasta. Jos olisin jäänyt työelämään olisin jo kovapalkkaisessa duunissa, urallani edennyt. Mutta halusin lapsen, jouduin luopumaan omasta elämästäni hetkeksi, koska halusin kasvattaa lapseni keskittymällä ja panostamalla tärkeisiin varhaislapsuuden vuosiin. Nyt näyttäs olevan alkamassa vasta ne minun omat vuodet, olen kolmekymppinen vasta eli aikaa on vielä saavuttaa paljon. Nelikymppisenä saatan olla jo mummo, mutta olenpahan työssä käyvä ja MENESTYVÄ mummo. :D Hieno kirjoitus sinulla, aika moni äiti voisi lukea tuon ja ymmärtää vähän että suurinta epäitsekkyyttä on olla tekemättä lapsia.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 08:47"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:57"]

Kun katsoo noita meidän koulun lapsia, niin on vaikea kuvitella, että osa heistä on mitään vuorenhuippuja kenellekään..... Ilkeitä ja tyhmiä koulukiusaajia suurin osa. Nekö on ne teidän elämän tarkoitukset, joiden vuoksi on kannattanut luopua esim. ap:n listasta? Osa lapsiasta on kultahippuja, osa paskaläjiä. Se että olet pukannut jonkun toukan maailmaan, ei yksin tuo sitä onnea. Mieluummin lapseton kuin paskaläjän äitinä.

-ope

[/quote]

Oletko oikeasti opettaja? Ymmärrät varmaan että jokainen lapsi on vanhemmilleen rakas ja tärkeä. Vaikkei olisi kympin oppilas, huippu urheilija tai tuleva oopperatähti. Sinulla ei taida olla omia lapsia?

[/quote]

Ei tarvitsisikaan olla kympin oppilas tahi oopperatähti, ei tietenkään. En missään vaiheessa niin väittänytkään. Sen sijaan tulisi osata käyttäytyä, olla kiusaamatta, haukkumatta tai hakkaamatta muita. Ymmärrän myös, että nämä ilkeämieliset hulttiokakaratkin ovat omille vanhemmilleen tärkeitä, se on jo biologiaakin, mutta eivät he silti ole miellyttäviä ihmisiä, ja voin vain kuvitella kuinka paljon surua, murhetta, ehkä jopa häpeää, he tuottavat vanhemmilleen. On vaikea kuvitella heidän olevan vanhempiensa elämän valonpilkahduksia, tai heidän käyvän katsomassa vanhempiaan vanhainkodissa elämän ehtoopuolella. Heistä ei välity luontainen empatiakyky. Kuinka tällaisen lapsen kanssa voisi kokea näitä suuria onnenpilkahduksia? Itse tuntisin valtavaa häpeää, huolta ja murhetta, mikäli moisen ihmisolennon olisin maailman pykännyt.

Mielestäni tällaiset paskakiusaajat ovat lasten pohjasakkaa, ja siksi onkin tosi hassua, että te kuvittelette, että lapsi/lapset ovat automaattinen reitti onneen. Ei se niin mene. Onnellisuus/onnettomuus voi osua kohdalle joko lapsilla tai ilman. Mielestäni ilkeä kakara luonani olisi mitä suurin onnettomuus ja elämänpilaaja. 

-se ope

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:18"]

Aivan mahtava lista! Kävisi tosi paljon kateeksi, jos ei sattuisi tietämään, että lapsen saatua nuo KAIKKI muuttuvat toisarvoisiksi asioiksi. Mutta onnea sinulle, nauti elämästäsi.

[/quote]

Höpöhöpö! Sinä voit puhua vain omasta puolestasi. Tunnen monta äitiä, joille aloittajan mainitsemat asiat ovat muuttuneet lasten syntymän jälkeen entistä tärkeämmiksi. Esim. työelämässä menestyminen, harrastukset ja oma aika ovat paljon tärkeämpiä kuin ennen lapsen syntymää. Kaikki ihmiset eivät halua elää lastensa kautta, vaan heillä on muutakin elämää.

Niin ja lisään vielä siihen, että kun katsoo näitä nuorten mielenterveyshäiriöitä, koulunkäynnin ongelmia ja pahoinvointia, voisi kysyä näiltä superäideiltä jotka omien sanojensa mukaan ovat saaneet työn/harrastukset/parisuhteen/lasten hyvinvoinnin toimivaksi kokonaisuudeksi,että missä kohdassa tilastot mättää? Miten meillä voi olla tuhansia pahoinvoivia lapsia ja nuoria mutta samassa suhteessa hyvinvoivia ja tyytyväisiä superäitejä jotka kehuvat sillä miten energisiä ovat kun käyvät salilla, hieronnassa, töissä, ulkomailla, parisuhdeilloissa, harrastuksissa yms.yms. Se on aina jostain pois, ja se on fakta. AP oot  mun idoli. Terkuin 153.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 16:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 08:47"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:57"]

Kun katsoo noita meidän koulun lapsia, niin on vaikea kuvitella, että osa heistä on mitään vuorenhuippuja kenellekään..... Ilkeitä ja tyhmiä koulukiusaajia suurin osa. Nekö on ne teidän elämän tarkoitukset, joiden vuoksi on kannattanut luopua esim. ap:n listasta? Osa lapsiasta on kultahippuja, osa paskaläjiä. Se että olet pukannut jonkun toukan maailmaan, ei yksin tuo sitä onnea. Mieluummin lapseton kuin paskaläjän äitinä.

-ope

[/quote]

Oletko oikeasti opettaja? Ymmärrät varmaan että jokainen lapsi on vanhemmilleen rakas ja tärkeä. Vaikkei olisi kympin oppilas, huippu urheilija tai tuleva oopperatähti. Sinulla ei taida olla omia lapsia?

[/quote]

Ei tarvitsisikaan olla kympin oppilas tahi oopperatähti, ei tietenkään. En missään vaiheessa niin väittänytkään. Sen sijaan tulisi osata käyttäytyä, olla kiusaamatta, haukkumatta tai hakkaamatta muita. Ymmärrän myös, että nämä ilkeämieliset hulttiokakaratkin ovat omille vanhemmilleen tärkeitä, se on jo biologiaakin, mutta eivät he silti ole miellyttäviä ihmisiä, ja voin vain kuvitella kuinka paljon surua, murhetta, ehkä jopa häpeää, he tuottavat vanhemmilleen. On vaikea kuvitella heidän olevan vanhempiensa elämän valonpilkahduksia, tai heidän käyvän katsomassa vanhempiaan vanhainkodissa elämän ehtoopuolella. Heistä ei välity luontainen empatiakyky. Kuinka tällaisen lapsen kanssa voisi kokea näitä suuria onnenpilkahduksia? Itse tuntisin valtavaa häpeää, huolta ja murhetta, mikäli moisen ihmisolennon olisin maailman pykännyt.

Mielestäni tällaiset paskakiusaajat ovat lasten pohjasakkaa, ja siksi onkin tosi hassua, että te kuvittelette, että lapsi/lapset ovat automaattinen reitti onneen. Ei se niin mene. Onnellisuus/onnettomuus voi osua kohdalle joko lapsilla tai ilman. Mielestäni ilkeä kakara luonani olisi mitä suurin onnettomuus ja elämänpilaaja. 

-se ope

[/quote]

Oletko muka oikeasti kouluttautunut opettaja...? Missä sun pedagogiset taidot on.. mistä luulet niiden paskaläjien ammentavan...? Kotoaan. He ovat vanhempiensa paskantamia läjiä joiden vanhemmat ovat epäonnistuneet. Älä heitä hauku, vaan niitä kasvattajia.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 16:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 08:47"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:57"]

Kun katsoo noita meidän koulun lapsia, niin on vaikea kuvitella, että osa heistä on mitään vuorenhuippuja kenellekään..... Ilkeitä ja tyhmiä koulukiusaajia suurin osa. Nekö on ne teidän elämän tarkoitukset, joiden vuoksi on kannattanut luopua esim. ap:n listasta? Osa lapsiasta on kultahippuja, osa paskaläjiä. Se että olet pukannut jonkun toukan maailmaan, ei yksin tuo sitä onnea. Mieluummin lapseton kuin paskaläjän äitinä.

-ope

[/quote]

Oletko oikeasti opettaja? Ymmärrät varmaan että jokainen lapsi on vanhemmilleen rakas ja tärkeä. Vaikkei olisi kympin oppilas, huippu urheilija tai tuleva oopperatähti. Sinulla ei taida olla omia lapsia?

[/quote]

Ei tarvitsisikaan olla kympin oppilas tahi oopperatähti, ei tietenkään. En missään vaiheessa niin väittänytkään. Sen sijaan tulisi osata käyttäytyä, olla kiusaamatta, haukkumatta tai hakkaamatta muita. Ymmärrän myös, että nämä ilkeämieliset hulttiokakaratkin ovat omille vanhemmilleen tärkeitä, se on jo biologiaakin, mutta eivät he silti ole miellyttäviä ihmisiä, ja voin vain kuvitella kuinka paljon surua, murhetta, ehkä jopa häpeää, he tuottavat vanhemmilleen. On vaikea kuvitella heidän olevan vanhempiensa elämän valonpilkahduksia, tai heidän käyvän katsomassa vanhempiaan vanhainkodissa elämän ehtoopuolella. Heistä ei välity luontainen empatiakyky. Kuinka tällaisen lapsen kanssa voisi kokea näitä suuria onnenpilkahduksia? Itse tuntisin valtavaa häpeää, huolta ja murhetta, mikäli moisen ihmisolennon olisin maailman pykännyt.

Mielestäni tällaiset paskakiusaajat ovat lasten pohjasakkaa, ja siksi onkin tosi hassua, että te kuvittelette, että lapsi/lapset ovat automaattinen reitti onneen. Ei se niin mene. Onnellisuus/onnettomuus voi osua kohdalle joko lapsilla tai ilman. Mielestäni ilkeä kakara luonani olisi mitä suurin onnettomuus ja elämänpilaaja. 

-se ope

[/quote]

Oletko muka oikeasti kouluttautunut opettaja...? Missä sun pedagogiset taidot on.. mistä luulet niiden paskaläjien ammentavan...? Kotoaan. He ovat vanhempiensa paskantamia läjiä joiden vanhemmat ovat epäonnistuneet. Älä heitä hauku, vaan niitä kasvattajia.

[/quote]

Olen kouluttautunut. Myös nämä vanhemmat ovat muodostuneet paskäläjiksi omien vanhempiensa kautta, eli logiikallasi heitäkään ei saisi syyttää? Luuletko että on pedagogisesti loistava ratkaisu päästää urpoääliöt pälkähästä, koska loppupeleissä kaikki on kuitenkin vanhempien vika? Kukaan ei ole koskaan mielestäsi vastuussa tekemisistään? Voisin kuule kyllä haukkua myös näitä vanhempia aivan olan takaa, älä murehdi, mutta kyllä myös muksut ovat vastuussa tekemisistään, se on sitä kasvatusta.

Muuten, ihminen ei ole pelkkä kasvatuksen peili, hän on myös geeniperimänsä tuote.

-se ope

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:02"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 21:59"]

Ihan mielenkiinnosta, miten sinä tiedät olevasi onnellisempi ilman lapsia/lasta? Eihän sinulla ole henkilökohtaista vertailupohjaa asiaan, etkä tiedä millaista on olla äiti? Sinulla on varmasti asiasta mielikuvia ja olet seurannut asiaa ulkopuolisen silmin muttet silti voi tietää miltä tuntuu olla äiti. Äidit kun ovat kokeneet myös elämän ilman lapsia, joten he pystyvät oikeasti vertaamaan onnellisuutta ennen/jälkeen lapsien.

[/quote]Jestas mitä skeidaa.

Samaa mieltä! Älytöntä selittelyä joltain hurmosmammalta.

[/quote]

Minulle lapsettomuudessa on parasta juuri se itsessään eli lapsettomuus. En halua äidiksi ja nautin naiseudestani ilman äitiyden taakkaa ja vastuuta.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:05"]

Voi tätä lukutaitoa! Täällä ei ole rintasyövällä peloteltu ketään, todettu vain että riski on suurempi ja se on muuten fakta.

[/quote]

Luitko viestiäni ollenkaan? Tarkoitin, että aina on mahdollisuus sairastua tai olla sairastumatta. Että se lasten saaminen ei automaattisesti tarkoita sitä, ettet voisi sairastua - rintasyöpäriski ei poistu millään. T. 139

[/quote] Kuka nyt sitten jätti kenenkin viestin lukematta =D

Tulin hyvälle mielelle tuon listan lukemisesta. On ihanaa, kun ei ole lapsia! (Vaikka kyllä useimmista vanhemmistakin on varmasti ihanaa, kun lapsia on.)

En jaksanut lukea kaikkia vastauksia ja myönnän etten koko listaakaan lopuun.. koska se ajatus tuli hyvin selväksi jo viimeistään puolivälissä. Sen voisi lyhentää muotoon saan tehdä mitä sillä hetkellä eniten itse haluan.

Olen itse lapseton 35 v. nainen ja saanut nautia omilla ehdoillani elämisestä, enkä mielellään siitä luopuisikaan. Lapsia en ole hankkimassa.

Silti ymmärrän että pitkällä tähtäimellä, elämä joka on jaettu puolison lisäksi pienten ihmisten kanssa, monien turhautumisen aiheidensa kanssa, sattaa tuoda sellaista tyydytystä joka on muilla keinoin saavuttamatonta.

Voin sanoa nauttivani tyydyttävästä elämästä ja olevani onnellinen. Kuitenkin myönnän että useimmat tuntemani ihmiset ovat eläneet asian molemmat puolet. Enkä minä kykene tällä valinnalla sanomaan miltä tuntuu perustaa perhe ja pysyä sen kanssa hamaan loppuun asti.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 16:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 08:47"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:57"]

Kun katsoo noita meidän koulun lapsia, niin on vaikea kuvitella, että osa heistä on mitään vuorenhuippuja kenellekään..... Ilkeitä ja tyhmiä koulukiusaajia suurin osa. Nekö on ne teidän elämän tarkoitukset, joiden vuoksi on kannattanut luopua esim. ap:n listasta? Osa lapsiasta on kultahippuja, osa paskaläjiä. Se että olet pukannut jonkun toukan maailmaan, ei yksin tuo sitä onnea. Mieluummin lapseton kuin paskaläjän äitinä.

-ope

[/quote]

Oletko oikeasti opettaja? Ymmärrät varmaan että jokainen lapsi on vanhemmilleen rakas ja tärkeä. Vaikkei olisi kympin oppilas, huippu urheilija tai tuleva oopperatähti. Sinulla ei taida olla omia lapsia?

[/quote]

Ei tarvitsisikaan olla kympin oppilas tahi oopperatähti, ei tietenkään. En missään vaiheessa niin väittänytkään. Sen sijaan tulisi osata käyttäytyä, olla kiusaamatta, haukkumatta tai hakkaamatta muita. Ymmärrän myös, että nämä ilkeämieliset hulttiokakaratkin ovat omille vanhemmilleen tärkeitä, se on jo biologiaakin, mutta eivät he silti ole miellyttäviä ihmisiä, ja voin vain kuvitella kuinka paljon surua, murhetta, ehkä jopa häpeää, he tuottavat vanhemmilleen. On vaikea kuvitella heidän olevan vanhempiensa elämän valonpilkahduksia, tai heidän käyvän katsomassa vanhempiaan vanhainkodissa elämän ehtoopuolella. Heistä ei välity luontainen empatiakyky. Kuinka tällaisen lapsen kanssa voisi kokea näitä suuria onnenpilkahduksia? Itse tuntisin valtavaa häpeää, huolta ja murhetta, mikäli moisen ihmisolennon olisin maailman pykännyt.

Mielestäni tällaiset paskakiusaajat ovat lasten pohjasakkaa, ja siksi onkin tosi hassua, että te kuvittelette, että lapsi/lapset ovat automaattinen reitti onneen. Ei se niin mene. Onnellisuus/onnettomuus voi osua kohdalle joko lapsilla tai ilman. Mielestäni ilkeä kakara luonani olisi mitä suurin onnettomuus ja elämänpilaaja. 

-se ope

[/quote]

Oletko muka oikeasti kouluttautunut opettaja...? Missä sun pedagogiset taidot on.. mistä luulet niiden paskaläjien ammentavan...? Kotoaan. He ovat vanhempiensa paskantamia läjiä joiden vanhemmat ovat epäonnistuneet. Älä heitä hauku, vaan niitä kasvattajia.

[/quote]

Olen kouluttautunut. Myös nämä vanhemmat ovat muodostuneet paskäläjiksi omien vanhempiensa kautta, eli logiikallasi heitäkään ei saisi syyttää? Luuletko että on pedagogisesti loistava ratkaisu päästää urpoääliöt pälkähästä, koska loppupeleissä kaikki on kuitenkin vanhempien vika? Kukaan ei ole koskaan mielestäsi vastuussa tekemisistään? Voisin kuule kyllä haukkua myös näitä vanhempia aivan olan takaa, älä murehdi, mutta kyllä myös muksut ovat vastuussa tekemisistään, se on sitä kasvatusta.

Muuten, ihminen ei ole pelkkä kasvatuksen peili, hän on myös geeniperimänsä tuote.

-se ope

[/quote]

Huh huh, on siinä kansankynttilä. Eipä tarvitse enää ihmetellä miksei oppilaat kunnioita opettajiaan, jos on olemassa opettajia jotka nimittävät oppilaitaan paskaläjiksi. Olet kyllä todella nolo opettaja. Vaihda alaa, oikeasti. Mee vaikka raksalle räkimään mutta älä ainakaan anna kasvatusta kenellekään toiselle, ei ole varaa siihen.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 21:46"]

Silti ymmärrän että pitkällä tähtäimellä, elämä joka on jaettu puolison lisäksi pienten ihmisten kanssa, monien turhautumisen aiheidensa kanssa, sattaa tuoda sellaista tyydytystä joka on muilla keinoin saavuttamatonta.

[/quote]

Olettaen tietysti, että tämä tuottaa kyseiselle ihmiselle tyydytystä.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 21:46"]

Silti ymmärrän että pitkällä tähtäimellä, elämä joka on jaettu puolison lisäksi pienten ihmisten kanssa, monien turhautumisen aiheidensa kanssa, sattaa tuoda sellaista tyydytystä joka on muilla keinoin saavuttamatonta.

[/quote]

Olettaen tietysti, että tämä tuottaa kyseiselle ihmiselle tyydytystä.

[/quote]

Niin. "Saattaa".

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 21:59"]

Ihan mielenkiinnosta, miten sinä tiedät olevasi onnellisempi ilman lapsia/lasta? Eihän sinulla ole henkilökohtaista vertailupohjaa asiaan, etkä tiedä millaista on olla äiti? Sinulla on varmasti asiasta mielikuvia ja olet seurannut asiaa ulkopuolisen silmin muttet silti voi tietää miltä tuntuu olla äiti. Äidit kun ovat kokeneet myös elämän ilman lapsia, joten he pystyvät oikeasti vertaamaan onnellisuutta ennen/jälkeen lapsien.

[/quote]

Minä äitinä, ja asiasta "oikeasti" tietävänä painaisin mielelläni delete-nappia jos sellainen jostain eteeni ilmestyisi. Olin todellakin onnellisempi ilman lapsia, ja allekirjoitan 100% tuon ap:n listan.

Onneksi olkoon, olet tajunnut jotain olennaista lapsettomana pysymisen eduista! Pysy päätöksessäsi, vaikka täällä noita "oikeasti tietäjiä" riittääkin pätemässä. Mitä hel:vetin väliä sillä on, tietääkö asian "oikeasti" vai leikisti, pää-asia on se, että tietää!

Viikonlopun saunaillan juttujen perusteella spontaani seksi jopa useamman kerran päivässä, rajoittamaton aika parisuhteen ylläpitoon, pienempi määrä riitoja ja sellainen yleinen huolettomuus ovat minun elämässäni sellaisia juttuja, joista lapsia hankkineilla kavereillani tuntuu olevan puutetta.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 19:27"]

Viikonlopun saunaillan juttujen perusteella spontaani seksi jopa useamman kerran päivässä, rajoittamaton aika parisuhteen ylläpitoon, pienempi määrä riitoja ja sellainen yleinen huolettomuus ovat minun elämässäni sellaisia juttuja, joista lapsia hankkineilla kavereillani tuntuu olevan puutetta.

[/quote]

No voi herranen aika. Totta kai on noista puutetta...tätä on nyt vähän hankala pukea sanoiksi, mutta itse en ainakaan vaihtaisi elämääni siltikään kuvailemaasi. Minusta tuo kuulostaa aika pieneltä elämältä jotenkin?

Ei ne lapset ole mikään onnelisuuden määritelmä. Siksi voi ihan helposti sanoa olevansa onnellisempi ilman lapsia. Kyllähän tekin varmaan pystytte sanoa olevanne onnellisempia vaikkapa sanotaan nyt vapaana kuin vankilassa?

Ehkä liian karrikoitu vertailukohta, mutta onhan ne lapset aikamoinen pallo jalassa.

Älkää hyvät ihmiset tehkö niitä lapsia tähän pahaan maailmaan.. ellette ole ihan ihan varmoja siitä, että haluatte ottaa äidin roolin harteillenne lopun elämään kannettavaksi. Siis varmoja. Enkä tarkoita mitään martyyri-äidin roolia.

Joskus kyllä tuo joidenkin hurmosmammojen hehkutus äitiyden auvosta tuntuu niin epäaidolta, että luulen niiden vain haluavan saada muut samaan 18 vuoden nalkkiin kuin itse ovat. ;-P Varsinkin kun se äitiys näkyy naamasta, minullekin on useampi ihminen hämmästellyt nuorekkuuttani, ja päätellyt, että se johtuu lapsettomuudesta. Ja niin varmaan johtuukin.