Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Aika monta tuntiahan noiden tekemiseen menisi. Ja sitten korvauksena saa viikon syödä sinun päättämiä ruokia. Minkä ajattelit olevan hänelle houkuttimena tuossa? Varmaan hän olisi tuohon suostunut, jos muuten perhettä olisi uhannut nälkäkuolema, mutta nyt ilmeisesti näin ei ollut, joten hänellä ei vaan ollut mitään syytä ryhtyä tuollaiseen. En itsekään keksi, mikä minut motivoisi tuollaiseen. Ruokapalkalla en oikein jaksa tehdä mitään, koska ruokaa saan muutenkin, ja valitsen mieluiten itse, mitä teen. Miksi muuten työttömän pitäisi suostua tuollaiseen innokkaammin kuin muiden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Tässä oli selkeästi se, että tarjottu korvaus ei ollut hänelle tarpeeksi houkutteleva suhteessa vaivannäköön. Tuotahan ei voi rinnastaa työtarjoukseen, vaan naapuriapuaan, jossa vaihdetaan jokin palvelus päittäin. Ilmeisesti sinulle tuo olisi ollut hyvä diili, mutta hänelle ei. Sellaista se on sen naapuriavun kanssa - toiselle ei aina käy se, mitä itse ehdottaa.
Koko viikon ruokien teko toiselle perheelle on kyllä aika iso homma, ja on vaikea kuvitella, että kukaan olisi erityisen motivoitunut sellaista tekemään.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.
Ei missään vaiheessa ole ollut tarkoituskaan, että työttömät tekisivät ruokapalkalla pimeitä hommia tuttavilleen. Joten miksi tästä nyt närkästyttiin?
Jos tuo henkilö olisi tarjonnut virallista palkkatyötä, olisi ollut työvoimatoimiston näkökulma, että se työ olisi pitänyt ottaa vastaan. Mutta ei työkkärin mielestä edes pitäisi tehdä pimeitä hommia epämääräistä ruokapalkkaa vastaan. Joten miksi tuo oli ongelma? Tuo saatettaisiin katsoa harmaaksi taloudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Tässä oli selkeästi se, että tarjottu korvaus ei ollut hänelle tarpeeksi houkutteleva suhteessa vaivannäköön. Tuotahan ei voi rinnastaa työtarjoukseen, vaan naapuriapuaan, jossa vaihdetaan jokin palvelus päittäin. Ilmeisesti sinulle tuo olisi ollut hyvä diili, mutta hänelle ei. Sellaista se on sen naapuriavun kanssa - toiselle ei aina käy se, mitä itse ehdottaa.
Koko viikon ruokien teko toiselle perheelle on kyllä aika iso homma, ja on vaikea kuvitella, että kukaan olisi erityisen motivoitunut sellaista tekemään.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.
Sinä niin kuin tuo toinenkin olisi varmaan ollut kiinnostuneempi mikäli palkkana olisi ollut rahaa. Edes tuo 50 euroa. Mutta tästähän kaikki on kiinni: Ei ole maksajia. Siksi meillä ei ole töitä kaikille, koska ei ole halukkaita palkanmaksajia. Työstä maksetaan rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Tässä oli selkeästi se, että tarjottu korvaus ei ollut hänelle tarpeeksi houkutteleva suhteessa vaivannäköön. Tuotahan ei voi rinnastaa työtarjoukseen, vaan naapuriapuaan, jossa vaihdetaan jokin palvelus päittäin. Ilmeisesti sinulle tuo olisi ollut hyvä diili, mutta hänelle ei. Sellaista se on sen naapuriavun kanssa - toiselle ei aina käy se, mitä itse ehdottaa.
Koko viikon ruokien teko toiselle perheelle on kyllä aika iso homma, ja on vaikea kuvitella, että kukaan olisi erityisen motivoitunut sellaista tekemään.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.
Ihan yhtä paljonhan yhteiskunta olisi edelleen joutunut hänelle maksamaan. Se, joka olisi hyötynyt eniten, olisi ollut se "kaveri" joka olisi saanut valmiina viikon ruuat perheelleen. Meidän yhteiskunnassa on ideana, että työstä maksetaan palkkaa, josta maksetaan verot, eikä kierretä sitä tuollaisilla epämääräisillä "puljailuilla", kuten ruokapalkalla.
Verot pois ja jokainen omilleen kirjoitti:
Myös tuet pois niin varmasti näkisimme ihmeitä joissa terveet ihmiset alkaisivat tekemään työtä josta maksetaan oikeaa palkkaa.
Pyörätuoliin sidotut paranisivat ja voisivat aloittaa postinjakajan työt, sokeasta tulisi kirurgi ja vammaisista tulisi terveitä ja työkykyisiä ihan vain verot ja tuet poistamalla. Vanhusten hoitolaitokset kävisivät tarpeettomiksi kun vanhukset nuortuisivat jälleen. Kaikki tämä ilo ja terveys vain verot ja tuet poistamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju on täynnä köyhyyskeskustelua, mikä on ymmärrettävää, mutta eikö oikeasti kukaan muu ole pöyristynyt tuosta jäätelöasiasta? Toive saada lapselle jotain spesiaalia lahjana läheisiltä on tuttu tunne, mutta eikö jo perustapakasvatukseen kuulu kieltää lapsia kieltää kerjääminen muilta kuin vanhemmilta?
Olisin posket punaisena nolostuksesta, jos lapseni pyytäisi kummiaan tai ketä vain perheen ulkopuolista ostamaan itselleen jotain, edes jäätelöä. Enkä sano tätä kiillottaakseni sädekehää, vaan koska oikeasti se mielestäni olisi röyhkeää ja siksi kiusallista. Luulin kursailua ihan tavalliseksi suomalaiseksi tavaksi, mutta onko tosiaan niin, että lahjanantokulttuuri on muuttunut sitten lapsuusvuosieni? Ehkä näin on, koska olen itsekin saanut viime vuosina kummilasten vanhemmilta joululahjatoiveita lapsilleen - pyytämättä - ja joka kerta niistä on jäänyt vähän tökerö maku suuhun.
Minä taas olen ollut pöyristynyt siitä. että pientä satunnaista pyyntöä kummilta (kun oltiin piknikillä) pidetään niin kamalana ja ylipäätään kerjäämisenä. Jos tuo pyytäminen olisi ihan säännöllistä ja lapsi tekisi sitä kaiken aikaa, se olisi minustakin eri juttu.
Saako nykyisin pyytää edes pientä apua mihinkään enää keneltäkään ilman, että sitä pidetään sopimattomana tai huonona käyttäytymisenä? Tämä kulttuuri on mennyt suoraan sanoen oudon kylmäksi. Ei ihme, että kansainvälisissä empatiakykyä mittaavissa tutkimuksissa suomalaiset ovat olleet hännillä.
Jäikö tämä lapsi ilman jäätelöä? Lahjoja annetaan, ei oleteta saavan ja suututa, jos ei saada juuri sitä kalleinta. Jos ei halunnut sitä halpaa olisi suoraan sanonut ja olisi jäänyt myös ilman sitä.
Jos minulla olisi lapsia, niin opettaisin kyllä rahan arvon, tekisin selväksi että kaikkea haluamaansa ei aina saa, ja että joskus sen kalleimman sijaan pitää tyytyä edullisempaan jne. Opettaisin myös, että ei ole soveliasta pyydellä ihmisiltä kaikenlaista ja että lahjasta pitää olla aina kiitollinen jne.
Mutta tässä oli kysymys MUUTAMAN EURON JÄÄTELÖSTÄ! Ja kummitädistä, jota ei ollut nähnyt puoleen vuoteen. Tapaamista ei siis itara kummitäti voinut juhlistaa edes muutamalla eurolla ja ilahduttaa kummilastaan. Ja tämä on sitten hienoa suurimman osan mielestä täällä?
Joko tämä on tahallista kiusaamista tämä jankkaaminen ap:n ja hänen lapsensa käyttäytymisestä tai sitten monilta on täysin suhteellisuudentaju kadoksissa.
Ja kiitos jo etukäteen kaikista alapeukuista.
Onko kummitäti lahja-automaatti? Eikö hänen seuransa kelpaa ilman lahjoja? Eikö tavisjäätelötuutti ole tarpeeksi? Tämä kummitäti ei syönyt itse jotain erikoisjäätelöä, mutta muille sitten ne pitää ostaa ja antaa.
Kyse ei ole euroista, vaan periaatteesta. Tosten lompakolla on aina helppo käydä. Miksei tämä kummityttö ostanut tädilleen jäätelöä? Eikö hän muka ansaitse lahjoja? Miksei häntä juhlistettu?
Tämä! Tässäkin voisi lapselle opettaa, että se joka tuollaista maksullista kivaa ehdottaa, on aina valmis maksamaan ainakin oman osuutensa. Olisihan kummitäti voinut myös vastata, että "ostetaan vaan jäätelöt, mutta laskehan ensin, että sinulla on tarpeeksi rahaa omaasi". Kerjäämistä ei pidä lapselle opettaa.
Itse mielelläni tarjoan ystävilleni ruokaa ja ostan lahjoja, mutta ystävällisyyteni loppuu siihen, jos minun automaattisesti oletetaan tarjoavan. Erityisen kylmäksi muuttuivat tunteeni erästä kaveria kohtaan, joka laittoi viestin, että olisi kiva tavata pitkästä aikaa, ja seuraavassa lauseessa sanoi, että voin varmasti maksaa hänelle matkat ja vaikka ravintolassa ja leffassa käynnin, koska käyn töissä ja minulla on enemmän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Tässä oli selkeästi se, että tarjottu korvaus ei ollut hänelle tarpeeksi houkutteleva suhteessa vaivannäköön. Tuotahan ei voi rinnastaa työtarjoukseen, vaan naapuriapuaan, jossa vaihdetaan jokin palvelus päittäin. Ilmeisesti sinulle tuo olisi ollut hyvä diili, mutta hänelle ei. Sellaista se on sen naapuriavun kanssa - toiselle ei aina käy se, mitä itse ehdottaa.
Koko viikon ruokien teko toiselle perheelle on kyllä aika iso homma, ja on vaikea kuvitella, että kukaan olisi erityisen motivoitunut sellaista tekemään.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.
Ihan yhtä paljonhan yhteiskunta olisi edelleen joutunut hänelle maksamaan. Se, joka olisi hyötynyt eniten, olisi ollut se "kaveri" joka olisi saanut valmiina viikon ruuat perheelleen. Meidän yhteiskunnassa on ideana, että työstä maksetaan palkkaa, josta maksetaan verot, eikä kierretä sitä tuollaisilla epämääräisillä "puljailuilla", kuten ruokapalkalla.
Riistäjästä olisi niin mukava riistää ja sitten ihmettelee kun riistettävästä se ei ollutkaan niin hyvä idea. Mikäs nyt kun ei postinmerkin hinnalla tulekaan 2 päiväksi kukkapenkkiä kitkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella silmiä avaava ketju todellakin. Jos tätä ketjua lukiessa on joku asia käynyt selväksi, niin se että sossutukia maksetaan tässä maassa aivan liikaa ja niiden saajat ovat laiskoja, ahneita ja kiittämättömiä. Vai että pitää voida pitää useampaa suoratoistoa, ostella päivittäiset pullat kalliilla rahalla kaupan paistopisteestä, saada ties mitkä kodinkoneet kotiin kannettuna ja uutena ja ties mitä kaikkea, ja kaikki tämä vielä passattuna kuin Manulle illallinen, ja massiivisen verotaakan lisäksi työssäkäyvien pitäisi vielä ymmärtää kantaa laiskureille jouluruoat ja gourmet-jäätelöt suoraan kotiin, tai valitus ja pöyristyminen on taattu. Ja se, että ehdotetaan näiden "välttämättömien" menojen ("kyllä nyt liki kolmenkympin kuukausihinnan suoratoistopalvelut on ihan peruskamaa joka kuuluu ihan kaikille!") leikkaamista tai edes jonkun pienen osa-aikaisen työn (shock, horror!11!!) tekemistä, niin ulinan taso kohoaa aivan uskomattomiin sfääreihin. Tänäkin jouluna hairahdin antamaan rahojani erinäisiin "vähävaraisia" auttaviin tempauksiin, mutta kyllä tämän ketjun opit tulevat pysymään mielessä pitkään. Ja kyllä, todellakin odotan nöyrää kiitollisutta jokaiselta joka minun kovalla työllä ansaitsemillani veroeuroilla elää lokoisasti selkänahka sohvanpinnassa kiinni.
t. nettomaksaja
Vierailija kirjoitti:
Toisilla ei ole taloudellisesti tiukkaa juuri sen vuoksi että haetaan ne pirkkajätskit kiskan jätskipsllojen sijaan.
Näin melkein keskituloisena yritän ymmärtää pienituloisen vähävaraisuutta. Välillä kyllä joutuu ymmärtämykseni kovalle koetukselle, kun kuulen pienituloisen valitusta siitä, miten rahat eivät riitä mihinkään. Mutta sitten taas toisessa lauseessa tulee "en ostaisi koiralleni koiranruokaa, kyllä minun koirani pitää kunnon lihaa saada" ja "miksi ruokajonosta jaetaan viimeisen käyttöpäivän ruisleipää ei sellaista vanhaa leipää voi ihminen syödä. miksi jaetaan täyssäilykkeitä hernekeittoa ja sikanautaa, en tykkää." Ilmeisesti se vain on niin, että osa "köyhistä" on köyhiä vain siksi, että heidän kulutusmenonsa ja -tottumuksensa ovat liian suuret! Itse olen omista pikkutuloistani muutamat kymppitonnit saanut säästöön, mutta silti yhä ostan punalaputettua ruokaa ja elän säästeliäästi. Miksi "köyhä" katsoo oikeudekseen nostaa tukiaisia ja suruttomasti tuhlata (tuki)rahansa sekä nirsoilla leipäjonosta ilmaiseksi saamansa ruoan suhteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Tässä oli selkeästi se, että tarjottu korvaus ei ollut hänelle tarpeeksi houkutteleva suhteessa vaivannäköön. Tuotahan ei voi rinnastaa työtarjoukseen, vaan naapuriapuaan, jossa vaihdetaan jokin palvelus päittäin. Ilmeisesti sinulle tuo olisi ollut hyvä diili, mutta hänelle ei. Sellaista se on sen naapuriavun kanssa - toiselle ei aina käy se, mitä itse ehdottaa.
Koko viikon ruokien teko toiselle perheelle on kyllä aika iso homma, ja on vaikea kuvitella, että kukaan olisi erityisen motivoitunut sellaista tekemään.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.
Ihan yhtä paljonhan yhteiskunta olisi edelleen joutunut hänelle maksamaan. Se, joka olisi hyötynyt eniten, olisi ollut se "kaveri" joka olisi saanut valmiina viikon ruuat perheelleen. Meidän yhteiskunnassa on ideana, että työstä maksetaan palkkaa, josta maksetaan verot, eikä kierretä sitä tuollaisilla epämääräisillä "puljailuilla", kuten ruokapalkalla.
Riistäjästä olisi niin mukava riistää ja sitten ihmettelee kun riistettävästä se ei ollutkaan niin hyvä idea. Mikäs nyt kun ei postinmerkin hinnalla tulekaan 2 päiväksi kukkapenkkiä kitkemään.
Kuinka paljon tammikuussa pitää kukkapenkkiä kitkeä?
Vierailija kirjoitti:
Todella silmiä avaava ketju todellakin. Jos tätä ketjua lukiessa on joku asia käynyt selväksi, niin se että sossutukia maksetaan tässä maassa aivan liikaa ja niiden saajat ovat laiskoja, ahneita ja kiittämättömiä. Vai että pitää voida pitää useampaa suoratoistoa, ostella päivittäiset pullat kalliilla rahalla kaupan paistopisteestä, saada ties mitkä kodinkoneet kotiin kannettuna ja uutena ja ties mitä kaikkea, ja kaikki tämä vielä passattuna kuin Manulle illallinen, ja massiivisen verotaakan lisäksi työssäkäyvien pitäisi vielä ymmärtää kantaa laiskureille jouluruoat ja gourmet-jäätelöt suoraan kotiin, tai valitus ja pöyristyminen on taattu. Ja se, että ehdotetaan näiden "välttämättömien" menojen ("kyllä nyt liki kolmenkympin kuukausihinnan suoratoistopalvelut on ihan peruskamaa joka kuuluu ihan kaikille!") leikkaamista tai edes jonkun pienen osa-aikaisen työn (shock, horror!11!!) tekemistä, niin ulinan taso kohoaa aivan uskomattomiin sfääreihin. Tänäkin jouluna hairahdin antamaan rahojani erinäisiin "vähävaraisia" auttaviin tempauksiin, mutta kyllä tämän ketjun opit tulevat pysymään mielessä pitkään. Ja kyllä, todellakin odotan nöyrää kiitollisutta jokaiselta joka minun kovalla työllä ansaitsemillani veroeuroilla elää lokoisasti selkänahka sohvanpinnassa kiinni.
t. nettomaksaja
Sori, mutta onnistut kuulostamaan todella yksinkertaiselta ihmiseltä. Järkevää varmaan joidenkin trolliketjujen ja provojen perusteella a) menettää hermojaan, b) muodostaa käsitystään maailmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella silmiä avaava ketju todellakin. Jos tätä ketjua lukiessa on joku asia käynyt selväksi, niin se että sossutukia maksetaan tässä maassa aivan liikaa ja niiden saajat ovat laiskoja, ahneita ja kiittämättömiä. Vai että pitää voida pitää useampaa suoratoistoa, ostella päivittäiset pullat kalliilla rahalla kaupan paistopisteestä, saada ties mitkä kodinkoneet kotiin kannettuna ja uutena ja ties mitä kaikkea, ja kaikki tämä vielä passattuna kuin Manulle illallinen, ja massiivisen verotaakan lisäksi työssäkäyvien pitäisi vielä ymmärtää kantaa laiskureille jouluruoat ja gourmet-jäätelöt suoraan kotiin, tai valitus ja pöyristyminen on taattu. Ja se, että ehdotetaan näiden "välttämättömien" menojen ("kyllä nyt liki kolmenkympin kuukausihinnan suoratoistopalvelut on ihan peruskamaa joka kuuluu ihan kaikille!") leikkaamista tai edes jonkun pienen osa-aikaisen työn (shock, horror!11!!) tekemistä, niin ulinan taso kohoaa aivan uskomattomiin sfääreihin. Tänäkin jouluna hairahdin antamaan rahojani erinäisiin "vähävaraisia" auttaviin tempauksiin, mutta kyllä tämän ketjun opit tulevat pysymään mielessä pitkään. Ja kyllä, todellakin odotan nöyrää kiitollisutta jokaiselta joka minun kovalla työllä ansaitsemillani veroeuroilla elää lokoisasti selkänahka sohvanpinnassa kiinni.
t. nettomaksaja
Olet uskomaton ja vielä uskomattomampaa on, että olet saanut joskus töitä ja joku maksaa siitä sinulle palkkaa.
Luultavasti hyvä veli-verkoston kautta tai sukulaisten.
Minä en palkkaisi, mieluummin kenen tahansa työttömän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Voisit vähän itse miettiä tekisitkö töitäsi vain ruokapalkalla. Ilman, että saisit käteistä ollenkaan. Voisi aika äkkiä loppua työmotivaatio. Ehdotuksesi oli törkeä.
No ei sen törkeämpi kuin työttömän pyyntö saada auto lainaan ilmaiseksi ja vielä ruokarahaa mukaan. Minusta ihan sopiva vastaehdotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Tässä oli selkeästi se, että tarjottu korvaus ei ollut hänelle tarpeeksi houkutteleva suhteessa vaivannäköön. Tuotahan ei voi rinnastaa työtarjoukseen, vaan naapuriapuaan, jossa vaihdetaan jokin palvelus päittäin. Ilmeisesti sinulle tuo olisi ollut hyvä diili, mutta hänelle ei. Sellaista se on sen naapuriavun kanssa - toiselle ei aina käy se, mitä itse ehdottaa.
Koko viikon ruokien teko toiselle perheelle on kyllä aika iso homma, ja on vaikea kuvitella, että kukaan olisi erityisen motivoitunut sellaista tekemään.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.
Ihan yhtä paljonhan yhteiskunta olisi edelleen joutunut hänelle maksamaan. Se, joka olisi hyötynyt eniten, olisi ollut se "kaveri" joka olisi saanut valmiina viikon ruuat perheelleen. Meidän yhteiskunnassa on ideana, että työstä maksetaan palkkaa, josta maksetaan verot, eikä kierretä sitä tuollaisilla epämääräisillä "puljailuilla", kuten ruokapalkalla.
Riistäjästä olisi niin mukava riistää ja sitten ihmettelee kun riistettävästä se ei ollutkaan niin hyvä idea. Mikäs nyt kun ei postinmerkin hinnalla tulekaan 2 päiväksi kukkapenkkiä kitkemään.
Kuinka paljon tammikuussa pitää kukkapenkkiä kitkeä?
Tyhmäkin tuntuisi viisaalta kun pitäisi suunsa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku valitteli laatikoiden tekemisen kalliutta ja vaikeutta, kun ei ole sitä eikä tätä ja sitten ei jaksa samaa syödä. Onko muuten tullut valittajille mieleen, että sitä laatikkoa ei tarvitse tehdä mitään stanallista mälliä vaan raaka-aineista saa tehtyä muutakin, eikä tarvitse aina olla kaikkia raaka-aineita tai mausteita, ja silti tulee ihan syötävää. Annanpa pienen esimerkin.
Tarvikkeet:
2 kg porkkanoita - 1 e
1 pkt puuroriisiä 1 e
1 litra maitoa - 0,7 e
1 kg sipulia – 1 e
2 kg vehnäjauhoja - 0,8 e
1 pkt hiivaa – 0,20 e
12 kpl kananmunia - 1 e
500 g voita – 2 e
400g linssejä – 1 e
400g tomaattimurska -0,5 e
Ostosten kokonaissumma noin 10 e. Jos kaapista löytyy jotain, niin kaikkea voi höystää tai maustaa sen mukaan mitä löytyy.
Kokkailut:
A. Tee 2 dl puuroriisistä ja litrasta maitoa puuro. Tästä voit syödä puolet puurona. Ateria tai aamupala 2 hengelle voinokareen kera.
B. Keitä ja soseuta 500g porkkanoita, sotke puuronjämiin yhden kananmunan kanssa. Paista uunissa = porkkanalaatikko. Saa maustaa toki suolalla. = porkkanalaatikko josta ei tarvitse kärsiä puolta vuotta.
C. Raasta 1,5 kg porkkanoita. Käytä seuraaviin:
500 g porkkanasämpylöihin, joihin hiivaa, 10 dl jauhoja, vettä, suolaa, voisulaa. Tulee ainakin 20 sämpylää.
500 g raastetta, linssit ja tomaattimurska sekä sipuli = isohko satsi linssikeittoa
500 g raastetta, pari raastettua sipulia, kananmunia, jauhoja = kasvispihvit jonka oheen voi keittää riisilisäkkeen jäljellä olevasta puuroriisistä.
Lisäksi vielä taisi jäädä sipulia, jota voi vaikka paistaa leivän tai kasvispihvin päälle, muutamia kananmunia, jotka voi paistaa tai keittää tai tehdä munakkaan ja loput vehnäjauhot, josta toki voi voin ja sipulin kanssa tehdä kelpo kastikkeen tai leipoa lisää leipää. Riisistäkin voi vielä tehdä vaikka lisää puuroa.
On nimittäin tullut köyhäiltyä, ennen kuin tulotaso nousi. Luovuutta se vaan vaatii, ettei tarvitse kärsiä samasta päivä toisensa jälkeen.
En ole ikinä nähnyt kananmunia eurolla, missä myydään? Tomaattimurskakin on 0,89e halvin täällä. Linssejä ei todellakaan saa eurolla. Heh heh vehnäjauhot 2 kg maksaa tarjouksessa 1,59, olet ihan pimeä.
Olet VALEPUKKI!
Täällä pyöristetään aina nuukailuvinkeissä niin paljon alaspäin, että annetut summat voi huoletta kertoa kolmella, ja silti saattaa olla alakanttiin.
ostan 2 kiloa vehnäjauhoja hintaan 0,79
10 kpl kananmunia eurolla (tarjouksesta, niitä on usein)
500g tomaattimurskaa 0,59
litra maitoa hintaan 0,59
jouluksi tilasin ruoan hävikkikaupasta 5 kiloa kanakeittoa hintaan 10 euroa, aika halpaa, ei tarvitse kuin lämmityksen. toisesta nettikaupasta tilasin 10 pakettia tomaattimurskaa hintaan 3 euroa, noin 400g/pakkaus, päiväys oli joskus tammikuun puolessavälissä, joten laitoin kaikki ne paketit pakastimeen, joita ei tule käytettyä tammikuussa - meillä ei tomaattimurskaa käytetä kovinkaan paljon, mutta nyt sitten enemmän, kun kerran halvalla saatiin.
jokainen voi myös itse vertailla kauppojen hintoja ja katsoa millä hinnalla naapurikauppa mitäkin käyttämäänsä elintarviketta myy ja ostaa sitten sieltä mistä halvimmalla saa.
Eikö noista nettitilauksista mene minkäänlaisia käsittely- tai toimitusmaksuja?
Ei mene, jos tilaat sillä summalla, jonka lafka on määritellyt toimituskuluttoman tilauksen rajaksi. Yleensä esim. 50 e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju on täynnä köyhyyskeskustelua, mikä on ymmärrettävää, mutta eikö oikeasti kukaan muu ole pöyristynyt tuosta jäätelöasiasta? Toive saada lapselle jotain spesiaalia lahjana läheisiltä on tuttu tunne, mutta eikö jo perustapakasvatukseen kuulu kieltää lapsia kieltää kerjääminen muilta kuin vanhemmilta?
Olisin posket punaisena nolostuksesta, jos lapseni pyytäisi kummiaan tai ketä vain perheen ulkopuolista ostamaan itselleen jotain, edes jäätelöä. Enkä sano tätä kiillottaakseni sädekehää, vaan koska oikeasti se mielestäni olisi röyhkeää ja siksi kiusallista. Luulin kursailua ihan tavalliseksi suomalaiseksi tavaksi, mutta onko tosiaan niin, että lahjanantokulttuuri on muuttunut sitten lapsuusvuosieni? Ehkä näin on, koska olen itsekin saanut viime vuosina kummilasten vanhemmilta joululahjatoiveita lapsilleen - pyytämättä - ja joka kerta niistä on jäänyt vähän tökerö maku suuhun.
Minä taas olen ollut pöyristynyt siitä. että pientä satunnaista pyyntöä kummilta (kun oltiin piknikillä) pidetään niin kamalana ja ylipäätään kerjäämisenä. Jos tuo pyytäminen olisi ihan säännöllistä ja lapsi tekisi sitä kaiken aikaa, se olisi minustakin eri juttu.
Saako nykyisin pyytää edes pientä apua mihinkään enää keneltäkään ilman, että sitä pidetään sopimattomana tai huonona käyttäytymisenä? Tämä kulttuuri on mennyt suoraan sanoen oudon kylmäksi. Ei ihme, että kansainvälisissä empatiakykyä mittaavissa tutkimuksissa suomalaiset ovat olleet hännillä.
Aikuiset tietävät yleensä pelisäännöt pyytämisille ja vastapalveluksille, jolloin apua osaa pyytää tahdikkaasti, kohtuullisesti ja tilanteeseen/ihmissuhteeseen sopivasti ilman, että kellekään tulee kiusaantunut, hyväksikäytetty tai muuten epämukava olo. Lapsia kielletään pyytämästä vierailta, koska kykyä tilanteen arviointiin ei vielä ole.
Mielestäni suomalaiset ovat hyvinkin empaattisia, mutta toki kulttuurimme on hyvin epäsuoraa viestinnässään (vrt. esim kursailu). Esim. jäätelötilanteessa lapsi yleensä kysyy vanhemmaltaan ja kun vanhempi myöntyy jätskin hakuun, on kummilla/mummilla/tms hyvä väli tarjoutua maksamaan jätskit tai jopa tarjota jotain spesiaalimpaa. Pointti kuitenkin on että tarjoaja päättää itse tilanteen ja summan.
Itse olen sekä saanut että tarjonnut apua aina tarvittaessa, isoakin, mutta niin että sekä antajalle että saajalle on jäänyt tilanteista hyvä mieli.
Miksi pienituloinen ei voi toimia järkevästi vaan pitää rahat tuhlata kalliisiin joutavuuksiin ja sitten taas itkeä köyhyyttään? Miksei voi ottaa viisaampien eli paremmissa varoissaan olevien neuvoista oppia ja alkaa itsekin pärjätä omilla tuloillaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Tässä oli selkeästi se, että tarjottu korvaus ei ollut hänelle tarpeeksi houkutteleva suhteessa vaivannäköön. Tuotahan ei voi rinnastaa työtarjoukseen, vaan naapuriapuaan, jossa vaihdetaan jokin palvelus päittäin. Ilmeisesti sinulle tuo olisi ollut hyvä diili, mutta hänelle ei. Sellaista se on sen naapuriavun kanssa - toiselle ei aina käy se, mitä itse ehdottaa.
Koko viikon ruokien teko toiselle perheelle on kyllä aika iso homma, ja on vaikea kuvitella, että kukaan olisi erityisen motivoitunut sellaista tekemään.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.
Ihan yhtä paljonhan yhteiskunta olisi edelleen joutunut hänelle maksamaan. Se, joka olisi hyötynyt eniten, olisi ollut se "kaveri" joka olisi saanut valmiina viikon ruuat perheelleen. Meidän yhteiskunnassa on ideana, että työstä maksetaan palkkaa, josta maksetaan verot, eikä kierretä sitä tuollaisilla epämääräisillä "puljailuilla", kuten ruokapalkalla.
Riistäjästä olisi niin mukava riistää ja sitten ihmettelee kun riistettävästä se ei ollutkaan niin hyvä idea. Mikäs nyt kun ei postinmerkin hinnalla tulekaan 2 päiväksi kukkapenkkiä kitkemään.
Kuinka paljon tammikuussa pitää kukkapenkkiä kitkeä?
Yhtä paljon kuin poimia marjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Tässä oli selkeästi se, että tarjottu korvaus ei ollut hänelle tarpeeksi houkutteleva suhteessa vaivannäköön. Tuotahan ei voi rinnastaa työtarjoukseen, vaan naapuriapuaan, jossa vaihdetaan jokin palvelus päittäin. Ilmeisesti sinulle tuo olisi ollut hyvä diili, mutta hänelle ei. Sellaista se on sen naapuriavun kanssa - toiselle ei aina käy se, mitä itse ehdottaa.
Koko viikon ruokien teko toiselle perheelle on kyllä aika iso homma, ja on vaikea kuvitella, että kukaan olisi erityisen motivoitunut sellaista tekemään.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.
Ihan yhtä paljonhan yhteiskunta olisi edelleen joutunut hänelle maksamaan. Se, joka olisi hyötynyt eniten, olisi ollut se "kaveri" joka olisi saanut valmiina viikon ruuat perheelleen. Meidän yhteiskunnassa on ideana, että työstä maksetaan palkkaa, josta maksetaan verot, eikä kierretä sitä tuollaisilla epämääräisillä "puljailuilla", kuten ruokapalkalla.
Riistäjästä olisi niin mukava riistää ja sitten ihmettelee kun riistettävästä se ei ollutkaan niin hyvä idea. Mikäs nyt kun ei postinmerkin hinnalla tulekaan 2 päiväksi kukkapenkkiä kitkemään.
Kuinka paljon tammikuussa pitää kukkapenkkiä kitkeä?
Tuo on muuten tositarina, että 2 päivän työstä maksettiin postimerkin hinta.
Niin, mistähän tämä voisi johtua. Siitä, että työtätekeviltä otetaan rahaa jotta voidaan maksaa tällaisille 'ei niin erityisen motivoituneille' kotona makaamisesta. Näin niin kuin esimerkiksi.