Koiranomistaja. Mietitkö, mihin tarkoitukseen hankit koiran?
Monet rodut on alunperin tarkoitettu johonkin. Käyttölinjaiset paimentavat koirat paimentamaan, monet rodut vartioimaan, jotkut koiratappeluihin. On toki rotuja, jotka on tyytyväisiä seurakoirana, mutta valitettavan usein sellainen hankitaan sitten koristeeksi, leluksi tai somentäytteeksi.
Melko usein ongelmakoirana on juuri liian vartioiva koira kerrostalossa tai käyttölinjainen koira seurakoirana.
Kommentit (48)
Hankin seurakoiriksi lapsiperheeseen kaksi havannaa. Silloin lapsista nuorin oli 6v. Ne ovat sopivan kokoisia rivariasuntoon ja teinit voivat lenkittää niitä. Ainoa mikä vähän yllätti on haukkumisen määrä. Turkinhoidon määrän olin selvittänyt, eikä se ole paha rasti.
Kyllä mietin. Aikoinaan hankin käyttölinjaisen bordercollien, koska halusin aktiivisen koiran, jossa on myös haastetta. Asuin tuolloin yksin ja aikaa riitti urheilla ja touhuta. Haastava oli, mutta myös maailman paras koira, ja haastavuus ei todellakaan tullut yllätyksenä, vaan tiesin tarkkaan mitä olin hankkimassa. Nyt asun kolmistaan kahden lapsen kanssa, josta pienempi vielä sen verran pieni, etten uskalla edes mitään sohvaperunakoiraa ottaa, koska sekin olisi jo liian haastava tähän komboon. Muutenkin haluan sellaisen koiran, josta saa kunnon lenkkiseuraa ja joka on myös suht helppo kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistajat pitäisi myös laittaa suoraan vastuuseen koiransa tekosista. ELi jos koira puree, niin vammantuottamus-tuomio omistajalle+ kunnon vahingonkorvaukset. Tai jos vahingoittaa toisen koiraa, niin tuplana vähintään koiran arvo korvattavaksi. Ehkä vähän hillitsisi näitä mu nanjat ke koirien ottajia.
Nämä on välillä vaikeita tilanteita, entä jos joku lapsi syöksyy koiran luo kielloista huolimatta ja saa hampaasta, entä jos irtokoira käy kiinni kytkettyyn ei-koirasosiaaliseen koiraan ja pääsee hengestään?
Se ei ole ratkaisu että nämä "ei kaikkien kaveri"-koirat ovat kuonokopassa ulkona koska silloin ne ovat aggressiivisten irtokoirien raadeltavina jos huonosti käy. Riittää että kaikki vahtivat omaa koiraansa ja katsovat lastensa perään.
Rotukiellotkaan ei tässä auta koska ongelma on hihnan toinen pää, jos kieltolinjalle mennään niin joudutaan kyllä kieltämään kaikki sakemannit, tanskandoggit, nöffit, oikeastaan kaikki yli 15kg koirat.
Tähänkin auttaisi se koira-ajokortti.
Onko sakemannilla jalostettuja koira-aggressiivisuutta, jolle ei voi mitään?
Sakemanni on väärissä käsissä naapuruston kauhu, mutta se on paljon paremmin hallittavissa kuin NS. Taistelurodut, jotka ei ole yhtä miellyttämisenhaluisia tai eivät edes varoita ennen kuin käyvät kiinni. Virtaa on niin paljon että monen on vaikea hallita. Saksanpaimenkoiraa ei ole koskaan jalostettu koira-aggressiiviseksi.
Minua on purrut sakemanni varoittamatta, mutta siinä oli kodinvaihtaja kyseessä. Entisessä paikassa kaltoinkohdeltu.
Kyllä kieltolistan voi tehdä ihan hyvin perustein rajaamalla niihin dogot ja bullit, mutta itse näen rekisteröintipakon ykkösvaihtoehtona.
Ihan mielenkiinnosta, montako tällaista koiraa olet omistanut, tai läheinen tuttavasi on omistanut kun noin hyvin tiedät?
Olen tavannut näitä koiria normaalien ihmisten käsissä. Viestivät aivan samoin kuin muutkin koirat, ovat erittäin tottelevaisia ja miellyttämisenhaluisia. Väistävät tappeluita viimeiseen saakka ellei niitä ole siihen rohkaistu tai koulutettu väkivallalla.
En ole omistanut yhtään mutta olen tavannut useita. Osa on mukavia koiria, monet ei kun on liikaa virtaa/paskat hermot/omistaja pelkää koiraa. Minä itse asiassa pidän tuonkin rotuisista koirista, ja ne on tykänneet minusta kun osaan laittaa rajat.
Yksi tosin puri omistajaansa vaarallisesti näyttämättä mitään merkkejä etukäteen, mutta mitäs pienistä. Eihän se ollut koira-aggressiivinen, niin ei liity tähän.
Koska tuo on monelle jatke, sellaisen omistaminen pitäisi olla luvanvaraista. Mutta jos rotukielto pitäisi laittaa, nuo olisivat kärkipäässä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Rotua harkittiin pitkään ja otettiin selvää eri roduista yms. Haaveissa oli husky, mutta pian tiedostettiin se, että pieneen kerrostalokaksioon ei kannata ottaa, lisäksi ei olisi mahdollisuutta rodunomaiseen käyttöön yms. Eli husky jäi haaveeksi, ehkä sitten joskus.
Päädyttiin ihan puhtaasti seurakoirarotuun, joka ollut nappivalinta.
Mikä rotu?
Meillä on näyttelylinjainen saksanpaimenkoiran urospentu. Hankittiin ensi sijassa seurakoiraksi mutta on tarkoitus myös harrastaa ja kasvattaja saattaa käyttää näyttelyissä, riippuen miten kaveri tuosta kehittyy.
Ensimmäinen koira meillä kyseessä, asutaan omakotitalossa metsän kupeessa. Kerros- tai rivitaloon en tuota olisi ottanut.
Seuraksi. Niin lenkille kuin sohvallekin. En ikinä jaksaisi ilman koiraa käydä niin monesti ulkona kuin nyt käyn :D.
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut näitä koiria normaalien ihmisten käsissä. Viestivät aivan samoin kuin muutkin koirat, ovat erittäin tottelevaisia ja miellyttämisenhaluisia. Väistävät tappeluita viimeiseen saakka ellei niitä ole siihen rohkaistu tai koulutettu väkivallalla.
Miksi koirahyökkäyksessä tappelukoiran (tai ihan minkä vaan muunkin, mutta yleensä tappelukoiran) omistajalle tulee koiran käytös aina yllätyksenä?
Hyvä että löytyi Päivi Räsäsestä auktoriteetti.
Vaikka mistä vaan koirasta saa vaarallisen kun tekemällä tekee, kyllä nämä dogot ja bullit vaikeasti hallittavina ja mahdollisesti aggressiivisina on eri tavalla vaarallisia kuin noutajat. Noutaja ei raatele ketään sairaalakuntoon. Moniko noutaja tappaa pikkukoiria?
Saksanpaimenkoirassa on se ero, että se on _oikein kohdeltuna_ luotettava. Kanariandoggi, Bourboel Tai dogo argentino eivät ole. Ja niille ei omistaja välttämättä pärjää voimallakaan.
Linkkaa ihmeessä nuo tutkimukset tähän. Oisko vielä joku maksettu tutkimus Ambomaan yliopistosta?