Onko muissa maissa ammattikouluja?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="30.05.2014 klo 19:45"]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2014 klo 19:26"]

USA:ssa college ei vastaa yliopistoa. Collegesta valmistutaan ammatteihin joita Suomessa koulutetaan ammattikouluissa/opistoissa. Collegessa voi myös opiskella joitain sellaisia tutkintoja , jotka vastaavat Suomen amk tasoa. Universityt eli yliopistot ovat sitten oikeasti yliopistoja joihin on erittäin vaikea päästä ellet ole saanut stipendiä/rikkaat vanhemmat. Canadan koulusysteemi vastaa USA:n koulujärjestelmää ja näin mulle selitti kanadalainen sukulaiseni.

Esim. sairaanhoitajille on USA:ssa erityisiä sairaanhoitajakouluja eli ei tietääkseni perus collegessa voi opiskella.

Olisit jattanyt vastaamatta! Collegesta voi saada BA:n paperit, ks. esim. Vassar joka on aivan eliitti College. Yliopistojen sisalla voi myos olla Collegeja, esim. Kellog College of Management.

Ne Colleget joista voi valmistua johonkin (ei kaikkiin) ammattiin ovat Community Collegeja ja niista saa vain Associate todistuksen, Universityssa voi sitten opiskella tohtoriksi ja sen jalkeenkin. Kylla vaan Universityyn paasevat kaikki joilla rahkeet riittavat eika rahakaan ole esteena kun stipendeja on saatavilla.

Ammattiin valmistavat Vocational ja Technical Schoolit tai sitten voi menna Apprentice systeemin kautta = maaravuodet ammattilaisen oppilaana ja sen jalkeen lapaisee tutkinnot.

High School on USAssa perustutkinto ja sen kaymattomia ei oikein arvosteta. Sellaisetkin jotka ovat sen jattaneet kesken yleensa aikuistuvat ja suorittavat vastaavan tutkinnon, GED.

Hei alapeukuttaja, korjaas mita tassa oli vaarin tai perustele arvostelusi muuten.

Kaikki eivät pääse Universityyn, vaikka rahkeet riittäisisvät. Stipendejä on rajoitettu määrä ja sellaisen saadakseen tulee erottautua muista tietyllä alalla, urheilustipendit lienevät tunnetuimpia.

Jenkkien koulusysteemi on melko sekava  - ja kallis. Luin juuri, että yliopistosta valmistuneet maksavat opintovelkaansa vielä eläkkeelläkin.

Saksassa on ainakin joku Realschule tai vastaava. Siellä voi myös valita meneekö amikseen tai lukioon kai.:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="30.05.2014 klo 19:45"]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2014 klo 19:26"]

USA:ssa college ei vastaa yliopistoa. Collegesta valmistutaan ammatteihin joita Suomessa koulutetaan ammattikouluissa/opistoissa. Collegessa voi myös opiskella joitain sellaisia tutkintoja , jotka vastaavat Suomen amk tasoa. Universityt eli yliopistot ovat sitten oikeasti yliopistoja joihin on erittäin vaikea päästä ellet ole saanut stipendiä/rikkaat vanhemmat. Canadan koulusysteemi vastaa USA:n koulujärjestelmää ja näin mulle selitti kanadalainen sukulaiseni.

 

Esim. sairaanhoitajille on USA:ssa erityisiä sairaanhoitajakouluja eli ei tietääkseni perus collegessa voi opiskella.

Olisit jattanyt vastaamatta! Collegesta voi saada BA:n paperit, ks. esim. Vassar joka on aivan eliitti College. Yliopistojen sisalla voi myos olla Collegeja, esim. Kellog College of Management.

Ne Colleget joista voi valmistua johonkin (ei kaikkiin) ammattiin ovat Community Collegeja ja niista saa vain Associate todistuksen, Universityssa voi sitten opiskella tohtoriksi ja sen jalkeenkin. Kylla vaan Universityyn paasevat kaikki joilla rahkeet riittavat eika rahakaan ole esteena kun stipendeja on saatavilla.

Ammattiin valmistavat Vocational ja Technical Schoolit tai sitten voi menna Apprentice systeemin kautta = maaravuodet ammattilaisen oppilaana ja sen jalkeen lapaisee tutkinnot.

High School on USAssa perustutkinto ja sen kaymattomia ei oikein arvosteta. Sellaisetkin jotka ovat sen jattaneet kesken yleensa aikuistuvat ja suorittavat vastaavan tutkinnon, GED.

Hei alapeukuttaja, korjaas mita tassa oli vaarin tai perustele arvostelusi muuten.

Nostan nyt vanhaa ketjua ja korjaan tätä kommenttia. Yhdysvalloissa colleget tarjoavat periaatteessa amk-tasoisia ja kanditutkintoja vastaavia bachelortutkintoja, joiden suorittaminen kestää n. 4 vuotta. Master tutkintoja ne eivät tarjoa. Poikkeuksena tietyt yliopistot, jotka ovat säilyttäneet nimessään collegen, vaikka ovatkin universityjä. Community collegeissa ja myös tavan collegeissa (ei kaikissa) voi suorittaa myös associatetutkinnon, jonka arvosta työelämässä minulla ei ole tietoa. Olen ymmärtänyt, että associatetutkinnossa opiskellaan yleisaineita, tutkinnon suorittaminen kestää 2 vuotta. Universityt ovat sitten niitä yliopistoja, joissa voi suorittaa mastertutkintoja ja tohtoritutkintoja. Yhdysvalloissa on mahdollista hakeutua tohtoritutkintoon jo bachelor tutkinnon jälkeen, jolloin tohtorikoulutus kestää 4-7 vuotta ja maisteritutkinnon päälle 2-3 vuotta. Ammattiopinnoista yhdysvalloissa en tiedä. Kampaajaksi voi ainakin opiskella joissakin yksityiskouluissa, en tiedä, miksi näitä kutsutaan. Olenkin miettinyt, että missä yhdysvalloissa voi opiskella esim. Putkimieheksi tai vaikka kokiksi? Yhdysvalloissa ei taida olla erikseen lähihoitajia, pelkästään sairaanhoitajia, jotka valmistuvat collegeista ja sitten voivat työskennellä myös lähihoitajien tehtäviä vastaavissa töissä.

University ja college ovat sama asia! Ainakin minun yliopistollani, jonka nimeen kuului sana University, ja joka jaettiin Collegeihin eri aineiden perusteella. Esimerkiksi College of Natural Sciences. Bachelorin jälkeen pystyi jatkamaan maisteriksi tai tohtoriksikin halutessaan. Erona on se, että USA:ssa harvempi lukee itsensä maisteriksi. Viimeisen vuoden Bachelor-opinnot vastaavat Euroopan maisteritason kursseja.

Ja kyllä vaan minun Universityssäni opiskeli ihan normaaleja ihmisiä, ei mitään rikasta eliittiä. Tosin itse en lukukausimaksuja joutunut maksamaan, kiitos kaksoistutkinto-ohjelmani :)

Yhdysvalloissa lapset aloittavat koulun viisivuotiaina, jolloin he menevät esikouluun (kindergarten).

Kindergarten ja seuraavat viisi tai kuusi luokkaa muodostavat ala-asteen tai alakoulun (elementary school).

Luokat 7 – 12 muodostavat yläasteen ja lukion (secondary school). Nämä voidaan jakaa eri tavoin. Joillakin paikkakunnilla 7. ja 8. luokka muodostavat junior high schooliksi kutsutun yläasteen. Jossain muualla taas 6. – 8. luokka muodostavat middle schoolin, joka voitaisiin suomentaa keskikouluksi.

Lukio (high school) on yleensä nelivuotinen (luokat 9. – 12).

Lukion ensimmäisen luokan opiskelijaa kutsutaan nimellä freshman. Toisluokkalainen on sophomore, kolmasluokkalainen junior ja neljännen luokan opiskelija senior. Näitä samoja nimityksiä käytetään myös yliopisto-opiskelijoista, joten fuksi = freshman.

Suomalainen kandidaatti on bachelor ja maisteri master. Esim. Bachelor of Arts (BA) on humanististen tieteiden kandidaatti, Master of Arts (MA) on filosofian maisteri, Master of Science (MSc) on luonnontieteitä opiskellut filosofian maisteri.

Filosofian tohtori on Doctor of Philosophy (PhD tai Ph.D.). Koulutusala voi olla joko humanistinen tai luonnontieteellinen.

Lähteet:

Oxford Guide to British and American Culture for learners of English. Oxford University Press, 2000. ISBN 0-19-431332-8

Yhdysvalloissa termejä ”college” ja yliopisto käytetään arkikielessä toistensa vaihtoehtoina puhuttaessa korkeakouluista. Oikeaoppisesti college on korkeakoulu tai yliopisto, jossa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon (bachelor). College on yleensä yliopistoa kapea-alaisempi eli se saattaa keskittyä vain esim. humanistisiin aineisiin (liberal arts), luonnontieteisiin (sciences), kauppatieteisiin (business). Collegen opetusohjelma on joko nelivuotinen tai joissain tapauksissa kaksivuotinen.

Yliopistot taas ovat laajempia kokonaisuuksia. Ne saattavat sisältää useampia collegeja ja niissä voi suorittaa myös ylemmän korkeakoulututkinnon (master’s) ja tohtorinopinnot (PhD).

Esim. kuuluisassa Harvardin yliopistossa on sekä Harvard College alemman korkeakoulututkinnon suorittamista varten että Harvard University, joka kattaa paitsi em. opetuksen myös maisteriopinnot, yliopistollisen jatkokoulutuksen, tutkimuslaitoksia, yliopiston hallinnon sekä erilaisia muita laitoksia. http://www.harvard.edu/siteguide/faqs/faq22.html

Toisaalta on yliopistoja, joissa ”college” on säilytetty nimen osana historiallisista syistä. Dartmouth College New Hampshiressa tai College of William & Mary Virginiassa ovat esimerkkejä vanhoista erittäin arvostetuista yliopistoista, joiden nimissä college on säilynyt.

http://www.fulbright.org.nz/studyus/faqs.html

http://www.faqfarm.com/Q/Is_it_true_that_coll...uate_degrees

Ammattikorkeakoulu käännetään englanniksi vocational high school tai brittiläisittäin: polytechnic. Se lienee kuitenkin niin suomalainen ilmiö, ettei sillä ole suoranaista vastinetta amerikkalaisessa koulujärjestelmässä.

Usassa on hoitoalalla ainakin seuraavat ammatit: RN registered nurse, sairaanhoitaja joka valmistuu esim State Universitystä, LPN lisenced practical nurse joka vertautuu lähihoitajaan mutta en tiedä koulutuspaikkaa.

Suomen amktutkinto tuottaa saman pätevyyden kuin Ruotsin ja Usan yliopistot hoitoalalla.

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa lapset aloittavat koulun viisivuotiaina, jolloin he menevät esikouluun (kindergarten).

Kindergarten ja seuraavat viisi tai kuusi luokkaa muodostavat ala-asteen tai alakoulun (elementary school).

Luokat 7 – 12 muodostavat yläasteen ja lukion (secondary school). Nämä voidaan jakaa eri tavoin. Joillakin paikkakunnilla 7. ja 8. luokka muodostavat junior high schooliksi kutsutun yläasteen. Jossain muualla taas 6. – 8. luokka muodostavat middle schoolin, joka voitaisiin suomentaa keskikouluksi.

Lukio (high school) on yleensä nelivuotinen (luokat 9. – 12).

Lukion ensimmäisen luokan opiskelijaa kutsutaan nimellä freshman. Toisluokkalainen on sophomore, kolmasluokkalainen junior ja neljännen luokan opiskelija senior. Näitä samoja nimityksiä käytetään myös yliopisto-opiskelijoista, joten fuksi = freshman.

Suomalainen kandidaatti on bachelor ja maisteri master. Esim. Bachelor of Arts (BA) on humanististen tieteiden kandidaatti, Master of Arts (MA) on filosofian maisteri, Master of Science (MSc) on luonnontieteitä opiskellut filosofian maisteri.

Filosofian tohtori on Doctor of Philosophy (PhD tai Ph.D.). Koulutusala voi olla joko humanistinen tai luonnontieteellinen.

Lähteet:

Oxford Guide to British and American Culture for learners of English. Oxford University Press, 2000. ISBN 0-19-431332-8

Yhdysvalloissa termejä ”college” ja yliopisto käytetään arkikielessä toistensa vaihtoehtoina puhuttaessa korkeakouluista. Oikeaoppisesti college on korkeakoulu tai yliopisto, jossa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon (bachelor). College on yleensä yliopistoa kapea-alaisempi eli se saattaa keskittyä vain esim. humanistisiin aineisiin (liberal arts), luonnontieteisiin (sciences), kauppatieteisiin (business). Collegen opetusohjelma on joko nelivuotinen tai joissain tapauksissa kaksivuotinen.

Yliopistot taas ovat laajempia kokonaisuuksia. Ne saattavat sisältää useampia collegeja ja niissä voi suorittaa myös ylemmän korkeakoulututkinnon (master’s) ja tohtorinopinnot (PhD).

Esim. kuuluisassa Harvardin yliopistossa on sekä Harvard College alemman korkeakoulututkinnon suorittamista varten että Harvard University, joka kattaa paitsi em. opetuksen myös maisteriopinnot, yliopistollisen jatkokoulutuksen, tutkimuslaitoksia, yliopiston hallinnon sekä erilaisia muita laitoksia. http://www.harvard.edu/siteguide/faqs/faq22.html

Toisaalta on yliopistoja, joissa ”college” on säilytetty nimen osana historiallisista syistä. Dartmouth College New Hampshiressa tai College of William & Mary Virginiassa ovat esimerkkejä vanhoista erittäin arvostetuista yliopistoista, joiden nimissä college on säilynyt.

http://www.fulbright.org.nz/studyus/faqs.html

http://www.faqfarm.com/Q/Is_it_true_that_coll...uate_degrees

Ammattikorkeakoulu käännetään englanniksi vocational high school tai brittiläisittäin: polytechnic. Se lienee kuitenkin niin suomalainen ilmiö, ettei sillä ole suoranaista vastinetta amerikkalaisessa koulujärjestelmässä.

Ammattikorkeakoulu on hyvin eurooppalainen koulutusmuoto ja entinen polytechnickäännös on Suomessakin muutettu muotoon University of Applied Sciences kuten käännös kuuluu esim Hollannissa ja Saksassa. Koskaan ei Ole ollut Vocational highschoolia olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei Ole ollut Vocational highschoolia olemassa.

Miten selität ao. artikkelin?

http://www.usnews.com/news/articles/2014/05/02/the-return-of-vocational…

Saksassa päätös ammatillisesta tai akateemisesta koulutuksesta pitää tehdä 12-vuotiaana.

Koska monet valitsevat akataamisen, mutta eivät siinä kuitenkaan pärjää, jää paljon väkeä vain ajelehtimaan.