17v alkanut juopottelemaan.
Enkä tiedä mitä tehdä. Tässä viimeisen kuukauden aikana olen löytänyt kalja/lonkerotölkkejä huoneesta. Ja joitain kertoja ihan nähnytkin teinin juomassa.
Eli pelailee huoneessaan netissä ja tissuttelee ja höpöttelee kavereiden kanssa. Olen koittanut jutella asiasta muutaman kerran ihan nätisti. Kommentit vaan, että joojoo tai, että oothan sä itekin juonut nuorena. Noniin olen (ja paljon) , mutta se oma nuorena juominen oli sitä, että kaupungilla pyörittiin kavereiden kanssa ja hengailtiin.
Nyt koronan takia tuo teini pysyy kotona, mutta juo.
Olen raivolla myös lähestynyt ja huutanut, että täällä ei aleta juopottelee, että juo sitten kun asut omillasi ja mitä nyt voi kiukuissaan sanoa. Ei kantanut hedelmää. Ja lapsi siis ihan itse omilla tienesteillään juomat hommaa ja kaverit jo täysi-ikäisiä.
Mun mielestä ei ole normaalia, en halua, että lapsestani kasvaa alkkis, niitä on suvussani ollut ihan tarpeeksi. Ja tiedän, että teinin elämään kuuluu alkokokeilut yms, mutta se että omassa huoneessa istutaan ja tissutellaan ei ole mun mielestä normaalia.
Ei ole masentunut ja on kavereita ja pelaakin niiden kavereiden kanssa ja juo.
Se hyvä puoli tässä on, että ei luuhaa kaupungilla juomassa/koronaa tuomassa, mutta ei paljon lohduta. En halua tästä tavasta mitään uutta normaalia. Teini ei örvellä ja hänestä ei juurikaan huomaa, että on juonut. Minä huomaan ja haistan. Meillä kotona me aikuiset juomme joskus, saunakaljat toisinaan tai viinipullo. Että ei se mikään piru ole täällä ollut.
Haluaisin katkaista tämän kierteen, ennenkuin ollaan jo syvissä vesissä, en vaan tiedä mitä tehdä. Ja kyseessä on ihan aika miehen kokoinen ja näköinen kohta 18v ja töissä käy. Tekee vain iltavuoroja, joten ei tarvitse aikaisin heräilläkään. Mutta tietyt säännöt on kun kotona asutaan. Ahdistaa.
Kommentit (135)
Kuten joku sanoi, lastensuojelu vaan apuun ja kaveripiiri vaihtoon. Jos ei auta, niin sanot, että parhaasi mukaan oot yrittänyt kunnon mallia hänelle näyttää, mutta nyt on sinunkin vuoro nostaa kädet ja antaa olla. Et sie voi valita hänen polkuaan, ja kuitenkin lähes jo 18 vuotiaasta kyse, että ei voi sanoa, että olisi edes vielä semmoset 14-15 vuotiaasta kyse.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mahdollista sopia pojan kanssa alkon vähentämisestä niin että keskustelette asiasta ja yritätte päästä johonkin kompromissiin? Tuon ikäiselle ja muutenkin itsenäistyvälle nuorelle ei kannata määrätä mitään kohtuuttomaa keppiä vaan parasta olisi jos pääsette johonkin yhteiseen sopimukseen alkoholin käytöstä. Kannattaa aina selittää juurta jaksain miksi alkoholia ei voi käyttää mielinmäärin ja kuinka paljon huolta nuoren käytös aiheuttaa. Nuori olisi hyvä saada ymmärtämään että hänellä niin kuin muillakin perheenjäsenillänne on yhtälainen mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa omaan ja perheenne yhteiseen hyvinvointiin. Jos kaverit dokaa jatkuvasti niin nuori voi myös kertoa itse kavereilleen alkoholin negatiivisista vaikutuksista, koska voi olla ettei heidän tekemisistään kukaan välitä ja joskus se yksikin ihminen riittää muuttamaan toisen käyttäytymistä. Tai esim. jos kavereiden kanssa ei voi olla juomatta, niin sano että keksitte sitten silloin tällöin jotain muuta yhteistä tekemistä niille hetkille. Mikä nyt olisi sellaista puuhaa mikä on molemmille mieluista?
Oon välillä puhunut, että jospa vain viikonloppuna sen muutaman ostaisi, ei muuten. Mutta eipä ole auttanut. Täytyy yrittää enemmän. Keppiä en ole ajatellut antaa vaan lähinnä just kompromisseja. Ton ikäisen kanssa puhuminen vaan välillä (tai aina) on pään hakkaamista seinään. Itsenäiseisestihän tuo muuten elelee ja olelee. Kavereiden kanssa ei varsinaisesti nyt koronan aikana ole, enkä itse heitä näe. Satunnaisesti joku auto pihalla odottaa, varmaan juuri sitä kaljaa hakemaan. 😒
Lapseni on myös mahtavan taitava siinä taidossa, että eletään juuri nyt, tässä hetkessä. Ei huolta huomisesta. Mistä tänään jutellaan, sitä ei enää huomenna ole.
Se tekeminen kavereiden kanssa on nyt juuri sitä mitä "suositellaan" eli hengataan ja pelaillaan etäyhteyksin. Valitettavasti lapseni vain keksinyt tähän syssyyn sen tissuttelun. Sitä en tiedä mitä ne kaverit tekee siellä toisessa päässä, varmaan samaa. Sen tiedän, että osa jo omillaan asuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita lastensuojeluun ja pyydä ihan joku ulkopuolinen ihminen tulemaan apuun, hän voi vaikka keskustella koko perheelle sekä jutella kahden kesken järkeä teinillesi. Sanot sossuun, että sä et mahda jätkän alkoholin käytölle mitään, ja sen vuoksi haluat apua koska et jaksa enää.
Näkee jätkä, että nyt sulle riittää toi touhu.Minä en vetäisi 17-vuotiasta lastani lastesuojelun tanttojen käsiin. Tulee vain merkintä papereihin ja kun lapsi haluaa elämässä eteenpäin se ruksi siellä on miinusta aina.
Olin itse pikkasen samassa tilanteessa 25-vuotta sitten. Juttelin ensin siskojeni kanssa, en kertonut lapselleni että levittelen hänen asioitaan tädeille, myös kummitädilleen. Sain heitä itselleni apua. Isovanhemmille en kertonut, koska lapseni kunnitti heitä suuresti, oli heille hyvin rakas. Kirjoitin eräälle nuorten parissa toimivalle ihmiselle, ensin anonyymisti sitten nimelläni. Aivan upea ihana mies, jolta me saimme avun. Näytin kirjeenvaihdon lapselleni, Hän sanoi aiemmin sanoi, ettei halua että muita sotketaan, riittää kun minä äitinä autan. Sanoin hänelle, että minä en taida nyt yksin selvitä, isälleen emme kertoneet koska olin ollut lapseni kanssa kaksin jo vuosia. Syyllistin itseäni, mietin myös nuoruuteni omaa alkoholinkäyttöä. Näillä asioilla on tapana periytyä, että viinalla ratkotaan asioita.
Tämän ihanan ammatti-ihmisen kanssa käyty " kirjeenvaihto" auttoi meitä. Kaivan hänet vielä esille ja kiitän (kun olen varma etunimestä) koska lapseni selvisi ja minä olen maailman onnellisin äiti.
Väliin mietin olenko tämän ansainnutkaan, mikä meidät pelastikaan.
Anteeksi, pakko kysyä, että se mikä sinun olevaisuuteesi liittyy, niin miten se liittyy toisiin? Niinpä, ei millään tavalla.
Entäs sitten vaikka siellä papereissa ikuisesti lukee, miksi lasu on tehty?
Mielestäni on päinvastoin hyvä asia, että asiasta ollaan tietoisia ja siihen puututaan ajoissa. Vai haluaisitko itse, että omista kakaroistasi tulisi jotain hunsvotteja sen takia, että kukaan ei ole missään vaiheessa stop-nappulaa painanut?
Tehköön kukin mitä haluaa kun on 18, eli TÄYSI-IKÄINEN, mutta 17 vuotias on suomen lain mukaan vielä ALA-IKÄINEN.
Onneksi tosiaan ap:n kakara ei vissiin ulkona kännipäissään ole vielä ollut, sillä jos poliisi sattuisi hänet kännissä kavereiden kanssa näkemään jossain hillumassa, siitä automaattisesti lähtisi lastensuojeluilmoitus ja täysi-ikäiset alkoholin ostajat saisivat takuulla "hyvää" palautetta asiasta. Oisko kiva, jos sun muksulles tapahtuis näin? Tai sammuis stana kännipäissään jonnekkin ojaan? Varmaan sulle ois ihan normaalia, mutta kas kun kaikille nyt ei satu olemaan, pahoittelut järkytyksestä.
Minusta on outoa, että 17-vuotias käy vain iltatöissä, mutta ei opiskele. Ilmeisesti pojalla on ainoastaan peruskoulun päättötodistus, ja muuta ei ole tulossakaan? Jos aika kuluu töiden ulkopuolella lähinnä pelaten ja tissutellen, niin ei kovin vahvoja eväitä elämäänsä saa.
Minusta pojan pitäisi hankkia ylipäätään vähän jotain järkevää elämänsisältöä, silloin juominenkin varmasti vähenisi itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Kuten joku sanoi, lastensuojelu vaan apuun ja kaveripiiri vaihtoon. Jos ei auta, niin sanot, että parhaasi mukaan oot yrittänyt kunnon mallia hänelle näyttää, mutta nyt on sinunkin vuoro nostaa kädet ja antaa olla. Et sie voi valita hänen polkuaan, ja kuitenkin lähes jo 18 vuotiaasta kyse, että ei voi sanoa, että olisi edes vielä semmoset 14-15 vuotiaasta kyse.
Millä minä sen kohta täysi-ikäisen kaveripiirin vaihdan? En myöskään usko lastensuojelun apuun tässä vaiheessa. Mutta oikeassa olet loppuosassa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita lastensuojeluun ja pyydä ihan joku ulkopuolinen ihminen tulemaan apuun, hän voi vaikka keskustella koko perheelle sekä jutella kahden kesken järkeä teinillesi. Sanot sossuun, että sä et mahda jätkän alkoholin käytölle mitään, ja sen vuoksi haluat apua koska et jaksa enää.
Näkee jätkä, että nyt sulle riittää toi touhu.Minä en vetäisi 17-vuotiasta lastani lastesuojelun tanttojen käsiin. Tulee vain merkintä papereihin ja kun lapsi haluaa elämässä eteenpäin se ruksi siellä on miinusta aina.
Olin itse pikkasen samassa tilanteessa 25-vuotta sitten. Juttelin ensin siskojeni kanssa, en kertonut lapselleni että levittelen hänen asioitaan tädeille, myös kummitädilleen. Sain heitä itselleni apua. Isovanhemmille en kertonut, koska lapseni kunnitti heitä suuresti, oli heille hyvin rakas. Kirjoitin eräälle nuorten parissa toimivalle ihmiselle, ensin anonyymisti sitten nimelläni. Aivan upea ihana mies, jolta me saimme avun. Näytin kirjeenvaihdon lapselleni, Hän sanoi aiemmin sanoi, ettei halua että muita sotketaan, riittää kun minä äitinä autan. Sanoin hänelle, että minä en taida nyt yksin selvitä, isälleen emme kertoneet koska olin ollut lapseni kanssa kaksin jo vuosia. Syyllistin itseäni, mietin myös nuoruuteni omaa alkoholinkäyttöä. Näillä asioilla on tapana periytyä, että viinalla ratkotaan asioita.
Tämän ihanan ammatti-ihmisen kanssa käyty " kirjeenvaihto" auttoi meitä. Kaivan hänet vielä esille ja kiitän (kun olen varma etunimestä) koska lapseni selvisi ja minä olen maailman onnellisin äiti.
Väliin mietin olenko tämän ansainnutkaan, mikä meidät pelastikaan.
Anteeksi, pakko kysyä, että se mikä sinun olevaisuuteesi liittyy, niin miten se liittyy toisiin? Niinpä, ei millään tavalla.
Entäs sitten vaikka siellä papereissa ikuisesti lukee, miksi lasu on tehty?
Mielestäni on päinvastoin hyvä asia, että asiasta ollaan tietoisia ja siihen puututaan ajoissa. Vai haluaisitko itse, että omista kakaroistasi tulisi jotain hunsvotteja sen takia, että kukaan ei ole missään vaiheessa stop-nappulaa painanut?
Tehköön kukin mitä haluaa kun on 18, eli TÄYSI-IKÄINEN, mutta 17 vuotias on suomen lain mukaan vielä ALA-IKÄINEN.
Onneksi tosiaan ap:n kakara ei vissiin ulkona kännipäissään ole vielä ollut, sillä jos poliisi sattuisi hänet kännissä kavereiden kanssa näkemään jossain hillumassa, siitä automaattisesti lähtisi lastensuojeluilmoitus ja täysi-ikäiset alkoholin ostajat saisivat takuulla "hyvää" palautetta asiasta. Oisko kiva, jos sun muksulles tapahtuis näin? Tai sammuis stana kännipäissään jonnekkin ojaan? Varmaan sulle ois ihan normaalia, mutta kas kun kaikille nyt ei satu olemaan, pahoittelut järkytyksestä.
Mä nyt kommentoin tähän, että siihen täysi-ikäisyyteen ei ole edes kahta kuukautta enää. Ja olen myös eri mieltä siitä, että tehkööt mitä haluaa täysi-ikäisenä. Niin kauan kun kotona asuu, on tietyt säännöt. Ja ihan ok niitä noudattaa, siivoaa omat jälkensä ja hoitaa omat asiansa. Mutta tissuttelee, prkl.
Ja siihen ongelmaan ei mulla ole ratkaisua, sen takia tänne kirjoitinkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta on outoa, että 17-vuotias käy vain iltatöissä, mutta ei opiskele. Ilmeisesti pojalla on ainoastaan peruskoulun päättötodistus, ja muuta ei ole tulossakaan? Jos aika kuluu töiden ulkopuolella lähinnä pelaten ja tissutellen, niin ei kovin vahvoja eväitä elämäänsä saa.
Minusta pojan pitäisi hankkia ylipäätään vähän jotain järkevää elämänsisältöä, silloin juominenkin varmasti vähenisi itsestään.
Poika opiskeli "väärää" alaa ekan vuoden, mutta pääsi töihin. Ja tekee siis ihan normaaleja töitä, mutta pelkästään iltavuoroja. Ei siis mitään kerran viikossa mainoslehtien jakamista.
Kuten aikaisemmin sanoin, jatkaa hän syksyllä oppisopimuksella samassa paikassa saadakseen ammatin. Ja siis ihan on hyvää tekemistä, en näe tässä mitään huonoa tai väärää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita lastensuojeluun ja pyydä ihan joku ulkopuolinen ihminen tulemaan apuun, hän voi vaikka keskustella koko perheelle sekä jutella kahden kesken järkeä teinillesi. Sanot sossuun, että sä et mahda jätkän alkoholin käytölle mitään, ja sen vuoksi haluat apua koska et jaksa enää.
Näkee jätkä, että nyt sulle riittää toi touhu.Minä en vetäisi 17-vuotiasta lastani lastesuojelun tanttojen käsiin. Tulee vain merkintä papereihin ja kun lapsi haluaa elämässä eteenpäin se ruksi siellä on miinusta aina.
Olin itse pikkasen samassa tilanteessa 25-vuotta sitten. Juttelin ensin siskojeni kanssa, en kertonut lapselleni että levittelen hänen asioitaan tädeille, myös kummitädilleen. Sain heitä itselleni apua. Isovanhemmille en kertonut, koska lapseni kunnitti heitä suuresti, oli heille hyvin rakas. Kirjoitin eräälle nuorten parissa toimivalle ihmiselle, ensin anonyymisti sitten nimelläni. Aivan upea ihana mies, jolta me saimme avun. Näytin kirjeenvaihdon lapselleni, Hän sanoi aiemmin sanoi, ettei halua että muita sotketaan, riittää kun minä äitinä autan. Sanoin hänelle, että minä en taida nyt yksin selvitä, isälleen emme kertoneet koska olin ollut lapseni kanssa kaksin jo vuosia. Syyllistin itseäni, mietin myös nuoruuteni omaa alkoholinkäyttöä. Näillä asioilla on tapana periytyä, että viinalla ratkotaan asioita.
Tämän ihanan ammatti-ihmisen kanssa käyty " kirjeenvaihto" auttoi meitä. Kaivan hänet vielä esille ja kiitän (kun olen varma etunimestä) koska lapseni selvisi ja minä olen maailman onnellisin äiti.
Väliin mietin olenko tämän ansainnutkaan, mikä meidät pelastikaan.
Anteeksi, pakko kysyä, että se mikä sinun olevaisuuteesi liittyy, niin miten se liittyy toisiin? Niinpä, ei millään tavalla.
Entäs sitten vaikka siellä papereissa ikuisesti lukee, miksi lasu on tehty?
Mielestäni on päinvastoin hyvä asia, että asiasta ollaan tietoisia ja siihen puututaan ajoissa. Vai haluaisitko itse, että omista kakaroistasi tulisi jotain hunsvotteja sen takia, että kukaan ei ole missään vaiheessa stop-nappulaa painanut?
Tehköön kukin mitä haluaa kun on 18, eli TÄYSI-IKÄINEN, mutta 17 vuotias on suomen lain mukaan vielä ALA-IKÄINEN.
Onneksi tosiaan ap:n kakara ei vissiin ulkona kännipäissään ole vielä ollut, sillä jos poliisi sattuisi hänet kännissä kavereiden kanssa näkemään jossain hillumassa, siitä automaattisesti lähtisi lastensuojeluilmoitus ja täysi-ikäiset alkoholin ostajat saisivat takuulla "hyvää" palautetta asiasta. Oisko kiva, jos sun muksulles tapahtuis näin? Tai sammuis stana kännipäissään jonnekkin ojaan? Varmaan sulle ois ihan normaalia, mutta kas kun kaikille nyt ei satu olemaan, pahoittelut järkytyksestä.
Mitähän se LASU samoisi jos äippä soittaisi ja kertoisi, että 17-vuotias lapsukainen juo kammarissa bissee. Ottaisi ilmoituksen vastaan toki. Vasta vaipoistaan päässeitä lapsia on raitilla pilvin pimein. Kouluissa lapset tappavat toisiaan, tilanne LASUSSA taitaa olla kauhea. Kyllä meidän vanhempien on kaikinkeinoin pidettävä lapsistamme huolta. Entä se se LASUSSA ollut lapsi, joka murhattiin, onko se tapaus selvinnyt? Poliisi pyysi ulkopuolisten apua, vaikka LASUT on kai lasten mukana elossa ja olossa. Siis täystyöllisyys siellä päin.
Luuleeko joku todella, että lastensuojelua kiinnostaa muutaman viikon päästä 18v täyttävä aikuinen mies? Niillä on siellä ihan oikeitakin huoliLAPSIA.
Mitähän se LASU samoisi jos äippä soittaisi ja kertoisi, että 17-vuotias lapsukainen juo kammarissa bissee. Ottaisi ilmoituksen vastaan toki. Vasta vaipoistaan päässeitä lapsia on raitilla pilvin pimein. Kouluissa lapset tappavat toisiaan, tilanne LASUSSA taitaa olla kauhea. Kyllä meidän vanhempien on kaikinkeinoin pidettävä lapsistamme huolta. Entä se se LASUSSA ollut lapsi, joka murhattiin, onko se tapaus selvinnyt? Poliisi pyysi ulkopuolisten apua, vaikka LASUT on kai lasten mukana elossa ja olossa. Siis täystyöllisyys siellä päin.[/quote]
Siis just näin mä ajattelen, en edes kehtaisi soittaa ja kertoa. Tiedän, että monella paljon pahempia ongelmia. Täällä lämmin katto ja ruokaa ja mun mielestä kiva perhe. Taitaisi olla turhaa kuormittamista.
Ja joitain vuosia sitten yläasteen alkuaikoina jäi poika kännipäissään poliisien hoiteisiin kun niin huonossa kunnossa. Toivat kotia ja sanoivat tekevänsä lasun. Sieltä ei sitten koskaan kuulunut mitään eli se siitä lasusta. En tiedä onko siellä merkintää. Ja ei mua merkinnät haittaisi. Ja näitten överien takia, poika oli juomatta loppu yläasteen (tai ei ainakaan jääny kiinni). Nyt keksinyt uudestaan harrastuksen. Ei övereitä, vaan kohtuudella monta kertaa viikossa. 😒
Ap
LASU pelastaa maailmaan. Sossu on ratkaisu kaikkeen. Vähän keskustelua ja maailman kaikki kurjuudet häviävät...toin526en hullutus on terapia. Vähän kun keskustellaan, niin kaikki ongelmat ratkeavat ja sairaudet parantuvat...eikun tota...
Vierailija kirjoitti:
Mitä sanoo pojan isä?
Suurinpiirtein samoin ajatuksin, ei tuomitse, mutta ei hyväksy. Mutta ei hänkään ole mitään raivonnut tai alkanut kaljoja kaataa lavuaariin. Puhunut pojan kanssa, samoja juttuja kuin minä. Ehkä enemmän kuitenkin minä tunnun olevan huolissaan. Varmaan juuri siksi kun olen viinalle menettänyt läheisiäni.
Ap
Poika opiskelemaan niin joutuu miettimään mihin vähät rahansa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Poika opiskelemaan niin joutuu miettimään mihin vähät rahansa käyttää.
No syksyllä menee oppisopimuksella.
Ap
Jos ei puheet auta eikä itse ymmärrä ja kohta on täysi-ikäinen, niin mitä enää voi tehdä? Mielestäni ei oikein mitään.
Jos vaikka viisi kertaa viikossa juo kaksi 5,5lonkeroa niin sehän tarkoittaa jo kahtakymmentä alkoholiannosta. Voi sanoa jo suurkuluttajaksi. Ne rajathan ei tarkoita sitä etteikö haittoja tulisi jo vähemmästäkin.
Olennaisessa osassa olisi pidemmän päälle elämänhallintataidot ja mielekäs elämän sisältö. Jos teillä on alkoholisteja suvussa ja poikakin elää hetkessä, niin aivokemiat voi olla sellaiset että on vaikeaa sietää tylsää virikkeetöntä arkea. Jos on tottunut jo nuoresta pitäen hakemaan mukavampaa oloa peleistä, energiajuomista ja nyt alkoholista niin voi olla todella vaikea innostua tavallisesta elämästä. Riippuvaisuuden riski todellakin on suuri enkä laittaisi pelkän koronatilanteen piikkiin.
En tiedä miten nuorelle miehelle voi kertoa tuosta, mutta pitäisin tärkeänä että ymmärtää itse jo nyt että tylsyys on ok, hyviä kokemuksia pitäisi hakea muualta kun päihteistä. Ja että hänen aivot on viritetty riippuvaisuuteen taipuvaisiksi joten ei välttämättä voi juoda tai pelata samalla tavalla kuin kaverit. Ja että pitäisi olla rehellinen itselleen siitä jos on masennusta, ahdistusta tai muuta ongelmaa, niitä pitäisi hoitaa muuten kun päihteillä vaikka päihteet on nyt jo se tuttu olon parantaja.
Hakisin apua jo tuossa vaiheessa riippuvuuksiin painottuneista palveluista. Jos niistä sanotaan sinulle että normaalia teinin toimintaa niin olet ainakin yrittänyt. En jättäisi soittamatta sen takia että pettymyksiä voi tulla vastaan, suurempi pettymys on jos nuori ei ajoissa ymmärrä omaa tilannettaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos alat kovasti saarnaamaan niin luultavasti lähtee pois kotoa juomaan. Sehän on vaan hyvä että luottaa vanhempiin eikä piilottele joten nyt kannattaa käyttää tilanne hyväksi. Avointa keskustelua siis kehiin alkoholin haitoista ja kohtuukäytöstä.
Tätä olen myös miettinyt, enkä tosiaan sitäkään halua, että lähtee jonnekin kylille pyörimään ja juomaan. Musta vaan tuntuu, että ton ikäisen aivot eivät ote vastaan mitään avointa keskustelua niistä haitoista. Ja onko 17v:lla mitään varsinaista kohtuukäyttöä olemassakaan?
Oliko tämä ap:n kommentti? Taidat olla itsekin aika sekaisin. Selittelet tuolla alussa, että "oma juominen nuorena oli ihan eri asia, koska se tapahtui kavereiden kanssa kylillä". Kuitenkaan et kerro, mikä siinä nyt oli niin erilaista (paitsi ehkä se, ettette juoneet 5 krt/vk). Mutta jos tuolla kommentilla haluat kertoa, että omissa tavoissasi ei ollut mitään huomautettavaa, niin on todella tekopyhää sanoa, ettet haluaisi oman lapsesi juovan edes kylillä kavereiden kanssa.
Olen ihan varma, että lapsesi huomaa tämän ristiriidan, eikä sen takia kuuntele sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sanoo pojan isä?
Suurinpiirtein samoin ajatuksin, ei tuomitse, mutta ei hyväksy.
Ap
Mitä käytännössä tarkoittaa "ei tuomitse, mutta ei hyväksy"? Kuulostaa sanahelinältä.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.