Varakas, ostako lapselle hänen haluamansa pikkuasian?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä voisi olla hyvä idea pitää tuollaista tee työtä ja ansaitse rahasi. Sehän voisi olla ihan normi, että ansaitsisi rahaa, vaikka tehden viikolla tietyt asiat(tiskikoneen täyttö/tyhjäys, ruuanlaitto, imurointi yms yms). Ja täten määräytyisi viikkoraha. Jos tulee ekstrarahan tarvetta, niin olisi sitten jotain hankalempaa, esimerkiksi saunan pesu. Näin voisi itse säästää, jos haluaa jotain isompaa. Ja kaikkea ei tarvi ansaita niskalimassa tehdyistä hommista, vaan joskus voisi myöntyä ihan muuten vaan.

Mutta tässä pitää sitten nähdä vähän vaivaa seurantaan.

Miten tuo onnistuu vai maksatko itsellesi palkkaa kotitöistä? Meillä jokainen on vastuussa kodinhoidosta, ei ole mitään erillisiä maksullisia asioita. Siksi olisi outoa, että yksi saisi rahaa saunan pesemisestä, toiselle ei siitä palkkaa maksettaisi.

Perheen vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa siivoamisesta. Ei lapsia voi laittaa tekemään valtaosaa niistä, paitsi jos he itse haluavat. Kyllä se kertoo siitä, kuinka paljon sitä peliä tms. haluaa, että suostuuko pesemään vaikka vessan sen eteen vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Itse toivoin lapsena vuosia Barbi-nukkea, olihan se ihana kun sen vihdoin sain mutta muistan myös kuinka kauan toivoin ja ihastelin niitä muilla, saamatta sellaista itse vaikka vanhemmillani olisi ollut varaa. Samoin harrastamaan en päässyt kun vanhemmat eivät halunneet maksaa. En koe että nämä kokemukset olisivat minua mitenkään jalostaneet paremmaksi ihmiseksi.

No "parempi ihminen" ei ole ehkä oikea termi, mutta mietis nyt, jos olisit suurimman osan asioista saanut tuosta vaan pyytämällä. Ilman mitään rajoja. Että kaikki vain tulee kuin itsestään.

 Toisaalta on varmasti eri kokemus, kun tiedät, että vanhemmat eivät suostu johonkin, koska eivät halua sen sijaan kun vähävaraisemmassa perheessä se syy on aina se, että ei oikeasti ole varaa.

 Toisaalta tuo ettei ole voinut harrastaa, sotii omia arvojani vastaan. Jos on ollut joku harkittu kiinnostuksen kohde, ei välttämättä ole hienoa, että kasvatusmielessä ei haluta sellaista tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä voisi olla hyvä idea pitää tuollaista tee työtä ja ansaitse rahasi. Sehän voisi olla ihan normi, että ansaitsisi rahaa, vaikka tehden viikolla tietyt asiat(tiskikoneen täyttö/tyhjäys, ruuanlaitto, imurointi yms yms). Ja täten määräytyisi viikkoraha. Jos tulee ekstrarahan tarvetta, niin olisi sitten jotain hankalempaa, esimerkiksi saunan pesu. Näin voisi itse säästää, jos haluaa jotain isompaa. Ja kaikkea ei tarvi ansaita niskalimassa tehdyistä hommista, vaan joskus voisi myöntyä ihan muuten vaan.

Mutta tässä pitää sitten nähdä vähän vaivaa seurantaan.

Miten tuo onnistuu vai maksatko itsellesi palkkaa kotitöistä? Meillä jokainen on vastuussa kodinhoidosta, ei ole mitään erillisiä maksullisia asioita. Siksi olisi outoa, että yksi saisi rahaa saunan pesemisestä, toiselle ei siitä palkkaa maksettaisi.

Perheen vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa siivoamisesta. Ei lapsia voi laittaa tekemään valtaosaa niistä, paitsi jos he itse haluavat. Kyllä se kertoo siitä, kuinka paljon sitä peliä tms. haluaa, että suostuuko pesemään vaikka vessan sen eteen vai ei.

Meillä lapset ei ole apuna kotitöissä, he tekevät niitä. Tämä ei ole hotelli kenellekään, joten kaikki tekevät, halusivat tai ei eikä kukaan saa rahallista korvausta perheen eteen tehdyistä töistä.

Vierailija kirjoitti:

Ei osteta. Lapset saavat opetella säästämään omistan taskurahoistaan. Toki toteutetaan isompia haaveita jouluna ja synttärinä ja joskus muutenkin, mutta me ei todellakaan olla mikään toivomusutomaatti eikä raha kasva puissa.

Lapsille tekee hyvää oppia odottamaan, säästämään ja valitsemaan esim kahdesta jutusta, siis tyyliin jos ostan sulle nyt tämän xboxin niin sitten et voi saada uutta fillaria kuin aikaisintaan x ajan päästä.

Haluan kasvattaa harkitsevia kuluttajia ja fiksuja rahankäyttäjiä.

Tekeekö tuo oikeasti lapsille hyvää? Köyhäthän on kaikkien harkitsemattomimpia rahankäyttäjiä, vaikka heillä on kokemusta siitä, että kaikkea ei saa ja joutuu jatkuvasti valitsemaan.

Parempi opettaa lasta käyttämään rahojaan eli sijoittamaan sen sijaan, että joutuu valitsemaan välttämättömän ja kivan välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei osteta. Lapset saavat opetella säästämään omistan taskurahoistaan. Toki toteutetaan isompia haaveita jouluna ja synttärinä ja joskus muutenkin, mutta me ei todellakaan olla mikään toivomusutomaatti eikä raha kasva puissa.

Lapsille tekee hyvää oppia odottamaan, säästämään ja valitsemaan esim kahdesta jutusta, siis tyyliin jos ostan sulle nyt tämän xboxin niin sitten et voi saada uutta fillaria kuin aikaisintaan x ajan päästä.

Haluan kasvattaa harkitsevia kuluttajia ja fiksuja rahankäyttäjiä.

Tekeekö tuo oikeasti lapsille hyvää? Köyhäthän on kaikkien harkitsemattomimpia rahankäyttäjiä, vaikka heillä on kokemusta siitä, että kaikkea ei saa ja joutuu jatkuvasti valitsemaan.

Aika kova yleistys, taitaa kuitenkin olla niin, että osa vähävaraisista kasvaa sellaisiksi kuin minä, joka on tarkka rahankäyttäjä ja taipuvainen hamstrailemaan, koska siitä tulee sellaista turvaa.

 Ja sitten on ne impulsiivisemmat köyhät ihmiset, joilla kaikki mitä tulee, menee saman tien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä voisi olla hyvä idea pitää tuollaista tee työtä ja ansaitse rahasi. Sehän voisi olla ihan normi, että ansaitsisi rahaa, vaikka tehden viikolla tietyt asiat(tiskikoneen täyttö/tyhjäys, ruuanlaitto, imurointi yms yms). Ja täten määräytyisi viikkoraha. Jos tulee ekstrarahan tarvetta, niin olisi sitten jotain hankalempaa, esimerkiksi saunan pesu. Näin voisi itse säästää, jos haluaa jotain isompaa. Ja kaikkea ei tarvi ansaita niskalimassa tehdyistä hommista, vaan joskus voisi myöntyä ihan muuten vaan.

Mutta tässä pitää sitten nähdä vähän vaivaa seurantaan.

Miten tuo onnistuu vai maksatko itsellesi palkkaa kotitöistä? Meillä jokainen on vastuussa kodinhoidosta, ei ole mitään erillisiä maksullisia asioita. Siksi olisi outoa, että yksi saisi rahaa saunan pesemisestä, toiselle ei siitä palkkaa maksettaisi.

Voi olla, että robotti-imuri, ravintolakäynnit, kivojen vaatteiden ostot ja kaikki muu kiva mitä itselle on hankkinut, ovat juurikin tätä palkkaa tehdystä työstä. Riippuu tietysti, että kuinka perheessä asiat hoidetaan, että voidaanko tätä soveltaa. Säästämistä ja juurikin sitä, että haluaako oikeasti sitä tavaraa oppii kyllä siinä matkalla, kun yrittää ns. paskalla palkalla hommia tehdä.

Meillä on kaksi lasta ja taloudellinen tilanne perheessä oikein hyvä. Lapset saavat erilaisina lahjoina niin paljon toivomiansa asioita monelta taholta, että toiveita harvemmin on lahjomisajankohtien ulkopuolella (joulu, synttärit, nimipäivät jne).

Isommalle on opetettu sitä, että jos haluaa hankkia jotain uutta, olisi hyvä luopua jo ihan tilanpuutteen vuoksikin jostain vanhasta. Oppii näin myös, että vanhoista tavaroista voi saada vielä rahaa uusiin juttuihin ja voi siten säästää haluamaansa ostoon. Aineettomia hankintoja, kuten noita peliostoja tms on hankittu ehkä herkemmin kuin jotain konkreettista tavaraa jos peli vaan on kehittävä ja iän puolesta ok.

On koettu tärkeänä opettaa, että kalliitakin juttuja voi saada, kunhan ne ei ole impulssiostoja, on tehty hintavertailua ja vähän säästetty rahaa ostoon. On hyvä myös oppia, että käytettynäkin voi hankkia hyvälaatuisia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei osteta. Lapset saavat opetella säästämään omistan taskurahoistaan. Toki toteutetaan isompia haaveita jouluna ja synttärinä ja joskus muutenkin, mutta me ei todellakaan olla mikään toivomusutomaatti eikä raha kasva puissa.

Lapsille tekee hyvää oppia odottamaan, säästämään ja valitsemaan esim kahdesta jutusta, siis tyyliin jos ostan sulle nyt tämän xboxin niin sitten et voi saada uutta fillaria kuin aikaisintaan x ajan päästä.

Haluan kasvattaa harkitsevia kuluttajia ja fiksuja rahankäyttäjiä.

Tekeekö tuo oikeasti lapsille hyvää? Köyhäthän on kaikkien harkitsemattomimpia rahankäyttäjiä, vaikka heillä on kokemusta siitä, että kaikkea ei saa ja joutuu jatkuvasti valitsemaan.

Parempi opettaa lasta käyttämään rahojaan eli sijoittamaan sen sijaan, että joutuu valitsemaan välttämättömän ja kivan välillä.

Kirjoitinko epäselvästi vai ymmärsitkö tahallaan väärin?

Ei meidän lapset joudu valitsemaan välttämättömän ja kivan välillä vaan kivan ja kivan välillä. Lapset saavat kaiken tarpeellisen ja harrastukset välineineen ihan automaattisesti, mutta luksusta kuten pelejä, uutta tablettia tai vaikkapa just sitä uutta nykyistä täysin toimivaa pyörää hienompaa fillaria voi joutua odottamaan tai säästämään itse.

Ja kyllä meillä myös opetellaan käyttämään rahaa lasten ikätason mukaisesti.

Jo kahdeksanvuotias tietää että meillä on budjetti ja jos kaikki perheenjäsenet ostavat kaiken mitä haluavat just sillä hetkellä kun mieliteko iskee niin voi olla ettei rahat riitä kaikkeen mitä tarvitaan vaan rahankäyttöä täytyy suunnitella niin on varaa toteuttaa isompia unelmia ja tilillä on aina tarpeeksi rahaa ettei siitä tarvitse huolehtia.

Myös säästämistä ja rahastosijoittamista opetellaan teinien kanssa.

Mun omassa lapsuudenkodissa on ollut sama systeemi ja se on toiminut ainakin mulle ja sisaruksilleen oikein hyvin.