Kokeiltiin uutta harrastusta - mies ei edes yrittänyt :(

Mulla parisuhde kariutui juuri siihen, että miehellä ei ollut edes tarvetta tehdä mitään yhdessä. Ei edes katsoa televisiota. 

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:45"]

Rupeapas keksimään itsellesi harrastuksia ja kivaa tekemistä. Anna miehen olla rauhassa istumassa koneen/tv:n äärellä. Hetken päästä (jos on aivoja) alkaa ihmetellä, mihin sinä olet kadonnut vierestä kerjäämästä seuraa. Saattaa tulla perässä - tai sinä löydät itsellesi omien menojen parista samanhenkisen kumppanin. Molempi parempi :)

[/quote]

Kuten sanoin, käyn itse lenkkeilemässä, viihdyn omalla koneella, katson telkkaria ja puuhailen omien harrastuksieni parissa. Mieheltä en tunnu saavan huomiota kuin vasta silloin, kun oikeasti suutahdan siitä, että hän on välinpitämätön, enkä sano yhtään mitään.

Eräs miespuolinen ystäväni on kanssani todella samanhenkinen, mutta en usko, että parisuhteessa meistä ei olisi tullut mitään. Olimme jopa liian samanlaisia ja meillä oli pääosin samat harrastukset. Nyttemmin hän onkin naimisissa ja elämä vei tästä eri puolelle Suomea tästä pariskunnasta.

Omaan arvomaailmaani ei toisaalta kuulu etsiskellä harrastusten kautta "parempaa" miesmateriaalia.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:52"]

Tehkää lapsi, niin sä voit sen kanssa harrastaa aktiivista toimintaa ja mies saa rauhassa möllöttää kotona.

[/quote]

Ja aloittaa riitoja siitä, miksi mies ei tee mitään mihinkään asian suhteen...

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 15:29"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 15:12"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 15:01"]

 Miten tuollaisen äkäpussin kanssa voi ylipäänsä harrastaa mitään yhdessä?

[/quote]

Miksi edes pitäisi ? Kuvailemasi äkäpussin kaltaisia ihmisiä löytyy molemmista sukupuolista ja yritykset muuttaa heidän "eniten-vituttaa-kaikki" -asennetta ovat suurimmaksi osaksi ajanhukkaa. Parempi keskittää oma rajallinen elämä - ja varsinkin nuoruus - niihin ihmisiin jotka osaavat ottaa elämän ja sen tuomat mahdollisuudet käyttämisen arvoisena lahjana.

[/quote]

Koska haluan, että tässä suhteessa on muutakin kuin se, että toinen istuu koko loppupäivän tietokoneella ja tulee puolen yön aikoihin sänkyyn. Siksi yritän tässä saada meidät tekemään asioita yhdessä. Jos me loppuikämme aiomme olla yhdessä, ei se vain mene niin, että istutaan koneella töiden jälkeen, ei tehdä eikä puhuta mitään ja katsotaan ruutua ja jokaikinen päivä on samanlainen seuraavat 50 vuotta.

[/quote]

Kiinnostaako kulttuuri, taide? Esim. paikallisen kaupunginorkesterin kausikortti. Jos asutte pk-seudulla, niin KAVA, eli entinen Elokuva-arkisto, jonka teatterissa (Orion Hgin Eerikinkadulla) on viikottain lukuisia, halpoja näytöksiä, vars. jos hankkii kausikortin. Myös kesällä. 

Teatteri? Lähikirjaston teemaillat?

Mä ymmärrän kyllä että koneella istuva mies on älyttömän tuskastuttava. Mutta toisaalta mä en ymmärrä miksi pariskunnan pitäisi harrastaa mitään yhdessä ja miksi aikuisen ylipäänsä pitäisi harrastamalla harrastaa jotakin. Voihan sitä käydä uimassa ihan omia aikojaan, ilman että se on joku aikataulutettu ohjelmanumero. 

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 18:00"][quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:52"]

Tehkää lapsi, niin sä voit sen kanssa harrastaa aktiivista toimintaa ja mies saa rauhassa möllöttää kotona.

[/quote]

Ja aloittaa riitoja siitä, miksi mies ei tee mitään mihinkään asian suhteen...

[/quote]

No mutta täähän on ihan ennustettavissa. Nainen haluaa lapsen, kun arki on tylsää ja ei ole yhteistä harrastusta. Ajattelee, että mies muuttuu, kun tulee yhteinen ihana lapsukainen, jonka kanssa yhdessä käydä vaunulenkillä, leikkiä ja puuhastella...

Tämä nyt on vähän erilainen kommentti kuin edeltävät. Itse kammosin pitkään kaikkea uutta ja yllättävää ja varsinkin sellaisia juttuja, joissa joutui tapaamaan ihmisiä. En halunnut kokeilla yhtään mitään enkä ylipäätänsä tehdä mitään kodin ulkopuolella ja pelkäsin jopa kaupassakäyntiä. Minua ei kiinnostanut mikään. Koti oli ainoa "turvallinen" paikka enkä halunnut poistua sieltä. Mieheni mielestä minä olin tylsä. Jossain vaiheessa hän alkoi huolestua. Menin hänen kehotuksestaan lääkärille, jossa minulle diagnosoitiin masennus.

Nyt, vuosia myöhemmin olen edelleen kotihiiri, mutta en todellakaan samalla tavalla. Olen kiinnostunut asioista ympärilläni ja halukas kokeilemaan kaikenlaista. Aloitimme yhdessä jopa tanssiharrastuksen joka ei olisi tuolloin tullut mieleenkään. Onneksi tuo hirveä jakso, jolloin en jaksanut mitään, en ollut kiinnostunut mistään ja pelkäsin kaikkea, on ohi,

Ehkä miehelläsikin saamattomuus ja mielenkiinnottomuus johtuu masennuksesta. Vai onko hänellä jokin hirvittävän stressaava työ?

63 pahoittelee, vastasin liian nopeasti. Joskus ei näissä monen kymmenen kommentin ketjuissa jaksa lukea kaikkia kun jotain tulee mieleen ja vastaa heti. Sorry! :)

Tässähän on kyse parisuhdeongelmasta eikä harrastuksesta. Vähän tuntuu siltä, että teillä ei ole oikein mitään yhteistä ja sä, ap, olet ottanut kantaaksesi vastuun parisuhteen toimimisesta ja jatkumisesta ja siksi etsit jotain yhteistä tekemistä, kun sitä ei luontaisesti ole. Olet puhunut puolitoista vuotta geokätköilystä ennenkuin pääsitte sitä yhden kerran kokeilemaan! Kun mies istuu aina siellä koneella, niin teillä ei ilmeisesti yhteistä arkea ole? Ystäväpiiriä? 

Mä mietin että "harrastetaanko" me miehen kanssa mitään yhdessä. Meitä kiinnostaa monet samat asiat, mutta myös ihan eri asiat. Me tehdään asioita yhdessä, mutta en mä tiedä onko ne harrastuksia. 

Uskaltaudun kysymään, oletko ihan varma, että teidän pitäisi ylipäänsä olla yhdessä?

no oliko aktiivista tekemistä eilen?