Mies haluaa muuttaa perimäänsä vanhaan taloon maalle, minua mietityttää.
Talo on reilusti yli 100-vuotias, ja sijaitsee aivan maalla, päättyvän tien päässä, koko alueella asuu 300 ihmistä.
Kyseessä miehen kotiseutu, minä olen aivan muualta.
Talo toki hieno sinänsä ja remontillla voi päivittää kylpytilojaja pyykkihuoltoa.
Mutta minua kyllä vähön mietityttää. Ollaan aika eristyksissä, kauppamatka kestää tunteja, kaupunkireissu koko päivän.
En tiedä, miten siellä sitten viihtyisi.
Miehekkä on kovin nostalginen ja positiivinen kösitys siellä asumisesta. Toki on hön siellä sukunsa kesken viettänyt ihania kesiä.
Mitenkähän tämän ratkaisisi niin että kaikki olisivat tyytyväisiä?
Kommentit (75)
Olen itse 40+ ja elämänkokemuksellani sanoisin, että pitäkää joku kaupunkiasunto, että on mihin muuttaa jos tulee pakottava tarve (äkillistä vakavampaa sairastelua, sairaskohtaus tmv) tai muuten vaan tympii pimeät kuukaudet siellä korvessa.. Syrjässä sijaitsevaa taloa ei saa kovin helposti edes kaupaksi, joten se voi jäädä teillä käsiin.
Ja toisekseen, pidä huoli että sulla on mahdollisuus lähteä omillesi jos elämäntilanne sitä vaatii. Siis jos mies heittää sinut pihalle tai vaihtaa toisen naisen itselleen. Pidä huoli , että sinulla on säästössä sen verran rahaa ja muuta pääomaa, että et ole taloudellisesti riippuvainen miehestä vaan voit tarvittaessa vaikka heti hankkia itsellesi kaupungista asunnon ja muuttaa omillesi. Äläkä missään nimessä suostu siihen, että sinä maksat teidän juoksevat kulut siellä syrjämökillä (siis ruuat, sähköt jne) ja mies kartuttaa omaisuuttaa sijoituksilla jne, koska muuten sulla ei ole omaa omaisuutta yhtään sitten kun se paha päivä tulee ja olet kusessa.
Joo, olen pessimisti. Mutta kun mt-ongelmista kärsinyt exäni vaihtoi minut tinderinaisiin niin opin kantapään kautta, että en enää ikinä jaa talousasioitani yhdenkään miehen kanssa.
Saaaristoon voisin muuttaakin, edellyttäen, että talo on rannalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
MUTTA pitäisin ehdottomasti kaupungissa (riittävän isossa, esim. Turku) ainakin jonkinlaisen asunnon. Ei tarvitsisi olla isokaan, mutta sellainen missä voi yöpyä, kun haluaa teatteriin tai ostoksille. Tai kun se pimeys käy vaan ylivoimaiseksi.
Älä ihmeessä muuta!
Sen sijaan mies voisi remontoida sen kakkoskodiksi. Saisitten lomapaikan, jossa olisi kiva käydä vaikka viikonloppuina ja lomilla. Se on hyvä idea ja kompromissi.
Te naiset ootta niin sosiaalisia olentoja että ei teitin kannata muuttaa mihinkään umpikorpeen. Parempi kun erootte ja mies muuttaa sinne perämettälle.
Ei taida olla äijällä sosiaalista älykkyyttä ymmärtää että jos naiselta ei löydy erakon luonteenpiirteitä maalle muuttaminen naisen kanssa on todellakin katastrofipäätös. Ennenpitkää nainen kuitenkin kaipaa kauppareissuja, manikyyrejä, kampaamopalveluja yms. sosiaalista aktiviteettia. Se on kuin kutina jota ei voi raapia siellä maalla.
Nähnyt näitä tapauksia joissa nainen on muuttanut miehen mieliksi maalle. Ei onnistu!
M43
Sähän tienaatkin siellä sit perustamallasi Onlyfans tilillä eiks jees?
Asun Pohjois-Karjalassa, olen asunut kesäkuusta etätyön alettua ja talo on normisti mökkini (rintamamiestalo, jonka ukkini rakensi, olen peruskorjannut). Olen edelleen pitänyt ison kaupungin asuntoni pääradan varrella ja aion mennä sinne tammi-huhtikuussa kun alkaa rasittaa tämä talvi täällä.
Pitäkää kaupunkiasunto. Kesäkoti on kiva olla olemassa. Sitä voi asua kahdessa paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kauppamatka kestäisi tunteja? en todellakaan usko tätä
Helposti voi kestää. Aloittajahan kertoi, että asunto on saaristossa. Mietihän vaikka Hailuoto, Nauvo, Parainen ja muut paikat missä saarilta liikutaan mantereelle yhteyslautoilla. Turun saaristossa, Kustavin seutuvillakin näitä on.
Hailuodossa kesät viettäneenä, isäni on sieltä kotoisin voin sanoa että siellä on kaksi kauppaa ja oulunsalon puolella jo seuraavat. Lauttamatka kestää vajaat puoli tuntia ja jos pakkastalvi niin jäätietä pääsee.
Hukuttautuisin siellä lähimpään järveen.
Maalla en jaksaisi elää.
Vierailija kirjoitti:
Hukuttautuisin siellä lähimpään järveen.
Maalla en jaksaisi elää.
Saaristossa joutuu vähän aikaa sitä järveä etsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätvedet? Viemäröinnit? Lumityöt? Missä käytte töissä?
Jätevedet? Ei ole sisävessaa, vain sisään tuleva vesi. Ja se valuu ulos jonnekin, en tiedä minne.Lämmintä vettä kyllä riittää. Suihku rakennetaan seuraavaksi päätaloonkin sisälle.
Pihasauna, siinä tupa ja pyykkihuolto.
Keittiö on jo uusittu, kaasuhella sekä iso leivinuuni-hella-kokonaisuus.
Lumitöistä ei viime vuosina ole ollut enää vaivaa. Ja jos on, niin naapuri käy traktorillaam meilläkin.
Lämmitys: oman metsän puilla sekä ilmalämpöpumppu isossa salissa josta lämpöä leviää muihinkin huoneisiin. Jos oikein kylmä tulee, niin suljetaan peruslämmölle osa kamareista ja sali.
Katto uusittu ja viime kesänä viimeksi pestykin. Ikkunat (16kpl) korjattu. Remontteja tekee mies jonkin verran ja sitten palkataan joku tekemään.Kyllä haluaisin kokeilla elää yksinkertaisesti ja luontoa kuunnellen. Ennen koronaa matkustelimme paljon talvisin kiertelämällä lähinnä aasiassa. Nyt siihen tulee enää tuskin mahdollisuutta.
Lemmikin tai jopa useamman hankkisin mielelläni.
Kasvihuone on jo tilattu.
Lähinnä se eristyksissä oleminen mietityttää, kun olen totttunut kaupungissa asumaan. Nyt käyn ulkoilemassa otsalampun valossa(?!).
Ajattelin että mennään nyt ja katsotaan miten lähtee kulkemaan.
Tämä pimeä vuodenaika on aika pimeää, ja märkää , ja myrskyisää.
Kyllä tuollaista elämää vielä viisikymppisenä jaksaa ja parikymmentä vuotta eteenpäinkin, jos terveenä pysyy. Kokeilkaa ihmeessä!
Tosiaan kannattaa miettiä suunnitelma sen varalle, että MITÄ JOS sairastuu/vammautuu vakavasti, tulee ongelmia liikkumiskyvyn kanssa, tai kun vaan tulee vanhaksi ja väsyneeksi. Mitä sitten tekee? Ja noi asiat voi tulla eteen ihan yhtäkkiä, ei välttämättä silloin vanhuuden kynnyksellä, nopealla aikataululla pitää silloin tehdä päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän huono tuntemus oman maansa maantiedosta täällä. Ihan tosissaan ollaan sitö mieltä että koko maassa on esim lunta? Tai että jossain päin voi olla paikka, josta matka kauppaan voi kestää tosiaan pitkän aikaa.
Eikö ihmiset käy missään muualla, ikinä ? Elämää on tosiaan sen teidän ruuhka-suomen ulkopuolella. Eikö tosiaan tämmöinen ole ihan yleistietoa? Ei ainakaan tämän perusteella.
Yleistieto pettänee tässä lähinnä sen osalta, että ei tajuta että etelässä (ei lunta) on noin syrjäisiä paikkoja. Suomeahan on etelän isot kaupungit, ja sitten huomattavasti pohjoisempana oleva sisämaan bönde jossa lunta riittää, mutta mitään muuta ei sitten olekaan. Moni sisämaalta lähtöisin oleva ei tajua, kuinka iso osa Suomesta on meren rannikkoa ja saaristoa. Se ei oikein kuulu sellaiseen kansallisromanttiseen tunnelmakuvastoon suomalaisesta maaseudusta.
Vierailija kirjoitti:
Te naiset ootta niin sosiaalisia olentoja että ei teitin kannata muuttaa mihinkään umpikorpeen. Parempi kun erootte ja mies muuttaa sinne perämettälle.
Ei taida olla äijällä sosiaalista älykkyyttä ymmärtää että jos naiselta ei löydy erakon luonteenpiirteitä maalle muuttaminen naisen kanssa on todellakin katastrofipäätös. Ennenpitkää nainen kuitenkin kaipaa kauppareissuja, manikyyrejä, kampaamopalveluja yms. sosiaalista aktiviteettia. Se on kuin kutina jota ei voi raapia siellä maalla.
Nähnyt näitä tapauksia joissa nainen on muuttanut miehen mieliksi maalle. Ei onnistu!
M43
Huomaa kyllä, että olet itse ilmeisesti totaalisen introvertti, jos pidät kampaajalla käymistä tai kauppareissuja "sosiaalisina aktiviteetteina". Ja jotain kertoo myös, ettet tuollaisia typeriä kliseitä parempia esimerkkejä keksinyt, mihin ihminen voisi aikansa käyttää. Kampaajalla käydään niin usein ja suurin osa ei käy manikyyrissä ikinä, joten jos NUO ovat sosiaalista kanssakäymistä, ne hoitivat oikein hyvin sieltä perämetsistä käsin. Eli nimenomaan ne, joille mainitsemasi asiat ovat pääasialliset kodin ulkopuoliset harrastukset, sopivat asumaan erakkomökkiin maalle.
Käyttäkää sitä loma-asuntona ja asukaa muutoin siellä missä nyt asutte. Ei ketään voi pakottaa korpeen asumaan.
Vaimoni olisi halunnut kanssa n 20 vuotta sitten että olisimme muuttaneet hänen edesmenneen setänsä vanhaan torppaan mutta minä sanoin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te naiset ootta niin sosiaalisia olentoja että ei teitin kannata muuttaa mihinkään umpikorpeen. Parempi kun erootte ja mies muuttaa sinne perämettälle.
Ei taida olla äijällä sosiaalista älykkyyttä ymmärtää että jos naiselta ei löydy erakon luonteenpiirteitä maalle muuttaminen naisen kanssa on todellakin katastrofipäätös. Ennenpitkää nainen kuitenkin kaipaa kauppareissuja, manikyyrejä, kampaamopalveluja yms. sosiaalista aktiviteettia. Se on kuin kutina jota ei voi raapia siellä maalla.
Nähnyt näitä tapauksia joissa nainen on muuttanut miehen mieliksi maalle. Ei onnistu!
M43
Huomaa kyllä, että olet itse ilmeisesti totaalisen introvertti, jos pidät kampaajalla käymistä tai kauppareissuja "sosiaalisina aktiviteetteina". Ja jotain kertoo myös, ettet tuollaisia typeriä kliseitä parempia esimerkkejä keksinyt, mihin ihminen voisi aikansa käyttää. Kampaajalla käydään niin usein ja suurin osa ei käy manikyyrissä ikinä, joten jos NUO ovat sosiaalista kanssakäymistä, ne hoitivat oikein hyvin sieltä perämetsistä käsin. Eli nimenomaan ne, joille mainitsemasi asiat ovat pääasialliset kodin ulkopuoliset harrastukset, sopivat asumaan erakkomökkiin maalle.
Kai sitä pitää jossain käydä töissä kanssa?
Yllättävän huono tuntemus oman maansa maantiedosta täällä. Ihan tosissaan ollaan sitö mieltä että koko maassa on esim lunta? Tai että jossain päin voi olla paikka, josta matka kauppaan voi kestää tosiaan pitkän aikaa.
Eikö ihmiset käy missään muualla, ikinä ? Elämää on tosiaan sen teidän ruuhka-suomen ulkopuolella. Eikö tosiaan tämmöinen ole ihan yleistietoa? Ei ainakaan tämän perusteella.