Lue keskustelun säännöt.
Riittääkö voimat synnytykseen?
28.05.2014 |
Mulla on muutaman viikon kuluttua laskettu aika, ja nyt alkaa mieleen hiipiä epäluulo siitä, riittävätkö voimani synnytykseen. Mulla on takana vaikea synnytys, ja oon käynyt sen takia pelkopolilla. Oon tähän asti suhtautunut ihan positiivisesti lähestyvään synnytykseen, mutta nyt lähinnä kauhistuttaa.
Oon sairastanut koko kevään ja kunto on huonontunut. Nyt uusimpana yllätyksenä sain lääkekuurista erittäin voimakkaan reaktion, ja oon vain maannut ja ollut kivuissa pari päivää. Nyt on jo vähän helpottanut. Tuntuu vain siltä, että miten ihmeessä jaksan synnyttää kaiken tämän potemisen jälkeen.
Kommentit (9)
Itse olin tosi kipeänä ja valvoi kaksi vuorokautta putkeen kunnes piti lähteä synnyttämään. Ponnistusvaihe kesti 25 min, mikä on aika paljon kun olin niin väsynyt. Tiedä sitten. Koita levätä ja käy lääkärissä tuon reaktion takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kävin jo neuvolassa ja th oli yhteydessä neuvolalääkäriin, pitää vain odottaa, että oireet menevät ohi.
Jotenkin ajattelin, että adrenaliinit ym . auttaa sitten, mutta nyt on niin kurja olo, että usko on mennyt. Edellisessä synnytyksessä kestin hyvin sitä supistuskipua, mutta nyt kun oon ollut pari päivää kivuissa, sekin mietityttää.
Ap
Tärkein tehtäväsi on tällä hetkellä levätä ja kerätä niin henkisesti kuin fyysisesti voimia tulevaan synnytykseen.
Sinulla on ainakin yhdestä synnytyksestä kokemuksia ja olet käynyt purkamassa tuntojasi pelkopolilla.
Onko jotain mitä haluaisit että mahdolliset tukihenkilöt huomioisivat seuraavassa synnytyksessä? Keskustele heidän kanssaan?
Olen synnyttänyt kerran ja keskityin synnytykseen niin että äyskin jopa kätilölle "älä häiritse! synnytän!" Eli menin omaan "kuplaan", keskityin tulevaan supistukseen ja olin todella hiljainen ja sulkeutunut. Annoin sen kivun tulla kuin aallon. En taistellut kipua vastaan.
Myöhemmin ihmettelin kuinka kroppa tiesi fyysisesti mitä tehdä ja kuinka hurjaa oli vain heittäytyä mukaan. Minulla oli pitkä synnytys ja paljon supistuksia.
Neuvoisin siis heittäytymään hetkeen, älä mieti fyysistä kuntoasi, paikalla on erittäin ammattitaitoinen kätilö joka osaa tarkkailla kuntoasi.
Kyllä mä tiedän, että on turhaa vatvoa tätä etukäteen, mutta jotenkin mieliala on laskenut sellaiselle tasolle, että tästä on vaikea päästä pois. Tulee vain mieleen ne pahimmat skenaariot. Mies on joutunut aika paljon venymään, kun oon sairastellut, ja pelottaa, että jos synnytys menee huonosti, joutuu venymään taas lisää (viimeksi olin ihan petipotilaana, enkä pystynyt hoitaa vauvaa lainkaan, imettämään vain).
Ähh. Ehkä tää tästä, huomenna on todennäköisesti jo parempi olo, koska nytkin on parempi olo kuin eilen. Mulla on vielä yksi äitipolikäynti ennen synnytystä, ehkä pitää siellä mainita tästä olosta.
Ap
5 vielä. Ja jos jossain vaiheessa epätoivo iskee muista miksi olet siinä ja mitä tekemässä! Saat maailman parhaan "palkinnon" ponnisteluitten tuloksena :)
Sitä "palkintoa" varten kannattaakin tehdä töitä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies saa luvan venyä tämmöisen asian äärellä! Sinä olet kantanut ja synnyttänyt esikoisen, nyt on seuraavan vuoro.
Olet siellä sairaalassa ammattilaisten käsissä ja he tekevät parhaansa, että äiti ja lapsi voivat hyvin. Lähtiessä he vielä toivottavat sinut tervetulleeksi ensikin vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kivoista viesteistä, en vain jaksa nyt vastailla. Tämä on meidän viimeinen lapsemme, joten enää ei olla menossa takaisin :)
Ap
Kyllä sinä jaksat! Sulla on siellä apujoukot kannustamassa. Tsemppiä!