Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joskus tulee haikea tunne kun olet katsonut oikein hyvän tv-sarjan viimeisen jakson, mikä sarja aiheutti sinulle tämän olon?
Ja oliko tämän sarjan loppu sellainen kuin toivoit?
Kommentit (1001)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä olikaan sen sarjan nimi, jossa seurattiin suomalaisen, vaatteita valmistaneen perheyrityksen vaiheita? Kyllä pieni itku tuli, kun viimeinen jakso päättyi.
Oliko se Enni Mustosen kirjasta tehty sarja? Jos se oli se, en muista nimeä.
Puhtaat valkoiset lakanat.
Tämä! Miksiköhän sitä ei tule uusintana?
Mulla on koko sarja DVD:nä. Se on muuten kiva, mutta moni jakso on tv-esitykseen verrattuna aikamoista silppua, koska taustamusiikin tekijänoikeuksien takia musiikkia on pitänyt vaihtaa tai kohtauksia kokonaan poistaa. Yksi jakso, joka sijoittui muistaakseni vuoteen 1965, sisälsi niin paljon oikeudetonta Beatles-musiikkia, että jaksosta ei jäänyt jäljelle kuin torso. En tiedä, pitäisikö tv-uusintaan sitten tehdä samat poistot.
Pitäisi. Beatlesia yms. ei johonkin pieneen suomisarjaan olisi varmasti voitu ostaakaan (muistan kun Mad Menissä soi Beatles ja siitä erikseen uutisoitiin, miten monta miljardia biljardia se oli maksanut). Mutta sitä pystyttiin käyttämään, koska levytysten tekijänoikeudellinen suoja-aika oli sarjan tekohetkellä vain 25 vuotta. Sittemmin se nousi ensin 50 vuoteen ja siitä vielä 70 vuoteen. Uusinta olisi periaatteessa mahdollinen, kun vuoden 1965 musiikit ovat vapautuneet uudestaan, eli vuonna 2036...
Happy Valley oli loistava. Voi katsoa moneen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Terapiassa (In Treatment).
Itkin enemmän kuin koskaan ennen. Samaistuin psykiatriin, jolla ei ole elämässään muuta kuin yksinäisyys ja työ. Itse olen syrjäytynyt ja lähes kokonaan vieraantunut elämästä. Sarja toi lohtua ja katsoinkin jaksoja päivästä toiseen noin viikon ajan. Viimeisen jakson jälkeen järkytyin, kuinka yksin todella olen, sekä kuinka kauan siitä jo on, kun hyväksyin elämäni loppuneeksi. 20 vuotta. Olen mies, jos se jotakuta kiinnostaa.
Mä rakastin myös tätä sarjaa ja monet kyyneleet tuli vuodatettua tämän parissa. Osui syvälle. N49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
The Originals. Surullinen loppu, tippa linssissä.
Babylon 5
Avaruuteen sijoittuva futuristinen sarja, jota päätettiin tehdä jo alusta lähtien vain 5 kautta. Sarjassa ei ollut ketään varsinaista yksittäistä päähahmoa, vaan Babylon 5:den koko yhteisö.
Päätösjakso oli yllättävän tunteikas ja sisälsi myös muutamia yllätyksiä, vaikka päätös jakso keskittyi vain yhden henkilön ympärille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yle Areenasta Keskusteluja ystävien kesken https://areena.yle.fi/1-65441420
Mä olen katsonut tämän jo kahteen kertaan. Ihana!
"Francon jälkeen" oli sellainen sarja -vaikka se loppua kohden alkoikin jo latistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90- luvulla tuli Sydän toivoa täynnä sarja. Se jäi mieleen. Haluaisin nähdä uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rimakauhua ja rakkautta.
Mulla tais loppua katsominen Rachelin kuolemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nötkötti kirjoitti:
Babylon 5
Avaruuteen sijoittuva futuristinen sarja, jota päätettiin tehdä jo alusta lähtien vain 5 kautta. Sarjassa ei ollut ketään varsinaista yksittäistä päähahmoa, vaan Babylon 5:den koko yhteisö.Päätösjakso oli yllättävän tunteikas ja sisälsi myös muutamia yllätyksiä, vaikka päätös jakso keskittyi vain yhden henkilön ympärille.
Suosikkisarjojani! En juuri katso näitä "avaruusjuttuja" mutta onneksi katsoin tämän!
Frendit. Ja sitten onneksi tiedän ja muistan että voin taas aloittaa sarjan alusta jonkun ajan kuluttua tsiljoonatta kertaa.
Kikoluuv kirjoitti:
EHDOTTOMASTI : The O.C
Kyllä. OC on yksi niistä sarjoista, joita jaksaa oikeasti katsoa monta kertaa ja erityisesti ekaa kautta ja varsinkin jotain 8 ekaa jaksoa voin katsoa vielä lukuisia kertoja uudestaan vaikka ne on katsottu niin monet kerrat. Katsoin sarjaa teininä mutta edelleen kolmekymppisenä toimii. Kirsten ja Sandy on niin ihana pariskunta ja nuoriso ihanan erilaisia keskenään, musiikki mahtavaa. Julien juonittelu jne. Voin palata aina siihen ekaan jaksoon kun Sandy tuo Ryanin Newportiin ja hän tarjoaa Marissalle tupakan ja esittäytyy Bostonin serkkuna. Niin ihanaa tunnelmaa!
Kotikatu. Minulla sattui olemaan samanlaisia elämänvaiheita kuin sarjan henkilöillä. Kaarinilla masennus, minulla myös uupumuksen jälkeen puhkesi tämä ja kroonisena jatkuu. Jotenkin yritin olla häpeämättä tätä sairautta koska Kaarinkin pystyi. Sitten myöhemmin Eevan äidillä rintasyöpä, kuten minullakin. Hienoja näyttelijöitä sarjassa, esim. Sulevi Peltola ja Tiina Rinne.
Vaahteramäen Eemeli. Muistan että se oli myös ainoa ohjelma jota jo kauan sitten edesmennyt isoisäni katsoi uutisten lisäksi.
Alue: Aihe vapaa
Hyvä esimerkki sarjasta, jonka ensimmäinen kausi oli mielettömän hyvä, mutta kausien edetessä alkoi menettää kiiinnostustaan.
Toinen esimerkki suursuosion saavuttanut Lost, joka oli alkuun todella kiinnostava, mutta jäi kausien lopussa aina jotenkin kesken ja alkoi vuodesta toiseen mennä aina vain kummallisemmaksi. Koko sarjan lopetus olikin sitten jotenkin täysi lässähdys, tosin kiinnostus koko sarjaan ehti kyllä loppua jo kauan ennen sen lopetusta, eli kyseistä sarjaa ei idean pitkittämisen takia tullut yhtään ikävä, vaikka ekan kauden jälkeen vielä odottikin jatkoa ja vastauksia katsoessa heränneisiin kysymyksiin.