Lue keskustelun säännöt.
Mikä on elämäsi suurin pettymys?
25.12.2020 |
Ja miten selvisit siitä.
Kaikki käy. Ammatti, unelmat, lapsettomuus, suhteet, elämän kiero kulku, yritys ja erehdys, tai joku onnettomuus esti jotain, joku epäonninen sattumusten summa pilasi elämäsi...
Itselläni oli se, kun päästin elämäni rakkauden karkuun. Kaikki olisi mennyt elämässäni toisin, jos oltaisiin päädytty yhteen.
Kommentit (401)
Vararattu kirjoitti:
Rakastuin persoonallisuus häiriöiseen seksi addiktiin. Onneksi minut pelasti siitä eskaloituvasta tilanteesta oma järki ja itsekunnioituksen tarve. Luulen etten oikeasti rakastunut koko ihmiseen vaan yhteen hänestä pilkahtaneeseen persoonaan. Joka ei välttämättä ole edes olemassa. Kuinka kauheaa tämä on.. sitä kun on vaan jotenkin tälläisen kokemuksen jälkeen vielä epätoivoisempi ja yksinäisempi. Ja vielä enemmän ajattelee että mut on tarkoitettu pärjäämään vaan yksin. Hento ja hoikka nainen olen mutta en tyhmä. Sydän sitä vastoin ihan pirstaleina.
Kertoisitko lisää tästä tilanteesta, kuulostaa että olen hairahtanut samanlaiseen tyyppiin...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En onnistu laihdutuksessa koskaan. Yritän ja repsahdan, yritän ja repsahdan.
N 100kg 34v
Lääkärin tuella seuraavaksi.
Se että kaikista ponnisteluista hyolimatta en saanut pidettyä kasassa ydinperhettä. Nyt uusperheessä 8 vuotta ollut
Puolison toistuvan uskottomuuden paljastuminen ensimmäisessä avioliitossa ja sitä seurannut järkytys ja lopulta avioero ja perheen hajoaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pilasin liittoni omaa tyhmyyttäni. Siitä on aikaa jo vuosia ja vihaan itseäni edelleen ja kaipaan entistä puolisoa. Mahdollisuudet hyvään elämään meni siinä. En ole mennyt eteenpäin, en vaan pysty. Ei ole lapsia onneksi keiden takia pitäisi esittää jotain muuta kuin negatiivistä masentunutta ihmisrauniota. Tai no miten sen ottaa kun ei niitä enää ehdi hankkiakaan.
Minulla sama tilanne. Ole jatkunut eteenpäin, mutta edelleen kaipaan entistä miestäni, en varmaan koskaan pääse oikeasti yli.
Mikähän se tyhmyys sitten oli? Pettäminen vai mikä?
Yliopistokoulutus, lisäkoulutuksia käyty- ei vaan näy palkkapussissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtä yksittäistä pettymystä, vaan kokonaisvaltainen muutos tai kenties todellisuuden tajuaminen. Se että olin olevinani joskus fiksu, persoonallinen nainen jolla on elämä edessä ja mielettömiä mahdollisuuksia, on vaihtunut siihen, että olenkin ylipainoinen repsahtanut tusinamamma leggareissa, työskentelen duunarina ja asun kerrostalokaksiossa, vietän aikaa yksin ilman kavereita ja miestäkään ei mikään kiinnosta. Ei tämä kerralla tapahtunut, mutta jotenkin tähän on päädytty. Ei helv sentään, ei sen näin pitänyt mennä.
Just näin ja myöhäistä enää muuttaa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Koko elämä yksi pettymys. Yritin kuten piti tehdä, kouluttauduin ammattiin ja menin töihin. Painoin töissä uskoen että kyllä se iloksi tästä vielä muuttuu ja ahkeruus palkitaan. Burnout, masennus, työttömyys, ei perhettä, ei ystäviä. Velkoja korvia myöten odottaen vain että kuolema armahtaisi.
Sama täällä. Velkoja mulla ei onneksi ole, mutta ei minkäänlaista omaisuuttakaan. Suurin osa tk-eläkkeestä menee vuokraan, lääkkeisiin, pkl- ja tk-maksuihin. Kaikki päivät yhtä ja samaa kärvistelyä ilman ainuttakaan kaveria, jota edes joskus tapaisi. Ei perhettä, ei parisuhdetta, ei mitään. Ei mitään!! En siis ole selvinnyt - päinvastoin. Alamäki senkun syvenee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytämäni naisen paljastuminen työkaverinsa (ukkomiehen) huoraksi. ;-(
Lapsena kuvittelin että kun kasvan isoksi, minusta voi tulla mitä vaan. Hah mikä vitsi. Oravanpyörässä me kaikki olemme ja kohta aika loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 2, ensimmäinen liittyy opintoihin, toinen terveys/ulkonäkö:
1. Pääsin siis Haaga-Heliaan, ja olin "suunnitellut elämäni". Miten opiskelisin rahoituksen ja laskentatoimen tradenomiksi, ja minusta tulisi myöhemmin tilintarkastaja. Pitäähän sitä tavoitteita olla. Huomasin kuitenkin, että nämä opinnot eivät olleet yhtään oma juttuni.
Ja päädyin keskeyttämään ne ja vaihtamaan sote-alalle. En sitten päässytkään sote-alalle AMK:iin terveydenhoitajaksi enkä sairaanhoitajaksi, vaikka kävin valmennuskurssin ja valmistauduin. Jäin 4. varasijalle ja olin menettänyt ensikertalaiskiintiöni, kun olin ottanut paikan vastaan Haaga-Heliasta.
Nyt opiskelen lähihoitajaksi YO-pohjalla, ja yritän tämän jälkeen uudestaan AMK:iin sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi. Silti tämä tuntuu nyt eniten omalta polultani. Kaupallinen ala ei vain ollutkaan yhtään oma juttuni.
2. Ja toinen pettymys on siis, että multa poistettiin pysyvä hammas epäonnistuneen juurihoidon takia, kun se tulehtui pahasti. Menetin siis parikymppisenä naisihmisenä pysyvän hampaan, mikä ei tuntunut mukavalta, kun olen kuitenkin käynyt säännöllisesti hammaslääkärissä ja suuhygienistillä.
Mutta nyt olen invisalign-oikomishoidossa, ja tuo poskihampaan rako oiotaan umpeen, ja samalla saan ihan suorat hampaat. Oikomishoito kestää kevääseen asti, joten tästäkin pettymyksestä on selvitty. :'D Jonkun mielestä voi kuulostaa pieneltä, mutta tämä mm. sotki alkuun raha-asiani, koska oikomishoito maksaa 6000e. Mutta nyt raha-asiat ovat kunnossa, mm. lapsuudenperhe tukee tätä rahallisesti. Lisäksi minulla oli tuon poiston jälkeen tulehdus-&turvotus ja kuumeiluongelmaa, ja reumasairausepäily, joka sotki opintoasioitani ja masensi minua.
Mielestäni sinä olet monilla tavoin menestynyt ja opiskeluissa suuntaat kohti kiinnostavaa tulevaisuutta.
Hyvä päätös! :)
Hienoa, että hammasongelmasi järjestyi ja perheesi tukee sinua.
Vierailija kirjoitti:
Se että kaikista ponnisteluista hyolimatta en saanut pidettyä kasassa ydinperhettä. Nyt uusperheessä 8 vuotta ollut
Ei elämä aina mene, kuten toivoisi.
Hyvä, että löysit itsellesi uuden puolison ja sinulla on uusperhe. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että sain liian nuorena lapsen ja vieläpä yksin.
Lapsen isäkin on siis aivan väärä mies.
Tuo on ollut asia, josta on ollut todella vaikea päästä yli. Varmaan kadun jossain määrin koko loppuelämäni.
Elämäni meni siis aivan eri tavalla kuin olisin halunnut.
Vierailija kirjoitti:
En saanut perhettä; miestä ja lapsia. t. 42v. nainen
Kannattaa vilkaista tuota ketjua tällä vauva palstalla jossa naiset hehkuttavat kuinka onnellisia ovat yksinään kun ei ole nurkissa miestä. Hae sieltä naisenergiaa pettymykseesi.
Vierailija kirjoitti:
Mies. Jätti mut täysin yksin ja ilman tukea erittäin sairaana kahden pienen lapsen kanssa.
Sama kommentti kuin edellisellekin. Mene tämän keskustelupalstan siihen keskusteluketjuun jossa mollataan miehiä ja jossa kanssa sisaresi taputtelevat toisiaan selkään miten he ovat onnellisia kun ei ole miestä. Sieltä saat lohdutusta tuskaasi.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni jätti viime jouluna toisen naisen takia. Tarkkaan suunnittellut asiat menivät aivan pieleen. Hetkessä hyvin toimeentulevan miehen puolisosta ja kotiäidistä kahden lapsen yh-äidiksi joka vielä synnyttäisi piakkoin kolmannen. Varmasti ansaitsin ainakin osin sen naurun ja halveksunnan jonka kohtasin eron jälkeen. Lapset eivät kuitenkaan ansaitse sitä ettei isänsä ole heitä suostunut tapaamaan lähdettyään.
Mutta tuohan on juuri se mitä nuo naiset tuolla toisessa ketjussa hehkuttavat miten tulevat itsenäisinä naisina hyvin toimeen ilman miehen tilipussia. Sinä olet ainakin kirjoituksesi perusteella toista mieltä tuosta hyvin toimeentulevan miehen puolisona olemisesta, mutta kuten sanottu mene ihmeessä tuonne toiseen viestiketjuun kuuntelemaan miten hienoa on elää kun ei ole miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut perhettä; miestä ja lapsia. t. 42v. nainen
Kannattaa vilkaista tuota ketjua tällä vauva palstalla jossa naiset hehkuttavat kuinka onnellisia ovat yksinään kun ei ole nurkissa miestä. Hae sieltä naisenergiaa pettymykseesi.
Niin tai lukea niiden naisten juttuja, jotka katuvat äitiyttä.
Meitäkin on.
Vierailija kirjoitti:
En koskaan saa miestä jonka haluan
Ei kait nainen miestä halua. Lue ketjusta "Muita jotka eivät halua miestä arkeensa" niin siltä löydät totuuden.
Mikset tavoittelisi sitten, kun olet tehnyt tuon uran valmiiksi ja mahdolliset lainat on hoidettu?