G: Minkälainen kesä teille on tulossa?
Meillä on edessä tosi kiva kesä. Päästään vihdoinkin muuttamaan omakotitaloon ja viikon päästä alkaa 6 viikon loma, jessss!!!! Käydään lomalla ajelemasaa ympäri suomea ja sukuloimassa ja sitten ollaan vähän aikaa mökilläkin saunomassa ja uimassa!!!!♡
Ihana kesä edessä!!! ♡
Kommentit (34)
Irtisanouduin juuri ja perjantaina viimeinen päivä. Lauantaina lähden Etelä-Eurooppaan, josta sain Unelmieni kesätyön. Työ on 24/7 mutta nyt oikeasti puhutaan työstä joka yhdistää harrastuksen, ihanat ihmiset ja hyvän palkan. Heinäkuussa lomalla tästä työstä 3viikkoa ja silloin lähden vähän kauemmas reissuun parhaan ystäväni kanssa! Upein kesä ikinä edessä! ja parasta, pääsin eroon vihaamastani duunista!
Ihana kesä <3 Synnytin kaksi viikoa sitten esikoisemme! Kesä tulee sisältään paljon vaunulenkkejä, vauvan tuoksua, ulkona olemista, luonnosta nauttimista ja rauhallisia aamuja! :) Ja nukun, kun nukuttaa, jos vaan pikkuinenkin nukkuu :)
Elämäni ensimmäinen, aivan uudenlainen kesä <3 Ei stressiä opiskeluista, ei töistä... Ihanaa kotona oloa ja päivien suunnittelua ihan oman mielen mukaan :)
Ihan kiva kesä varmasti. Olen kotona kolmen alle kouluikäisen kanssa koko kesän. Siinä mielessä tulee rento loma. Toisaalta ahdistaa rahattomuus kun ei ole rahaa tehdä mitään. Yksi huvipuistomatka tehdään, jolloin yövytään sukulaisilla, mutta muuten lomareissut on siinä. Mansikoitakaan ei taideta kauheasti ostella. Olisi kiva irrottautua arjesta ja lähteä pidemmälle matkalle.
Lasten kanssa varmasti käydään lähes päivittäin rannalla jos on hyviä ilmoja. Käydään pyöräretkillä koko perhe ja varmaan kierrellään jotain lyhyitä luontopolkuja.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 11:42"][quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 11:32"]Ensi lauantaina alkaa koko perheen loma, kestää koulujen alkuun asti. Muutama viikko ulkomailla, pari viikkoa mökillä, reissu Helsinkiin ja ehkä joku muu kotimaan lyhyt reissu. Käydään huvipuistoissa, ostetaan valtavasti mansikoita ja muutenkin vietetään hauskaa aikaa yhdessä. Kiva kesä tulossa!
[/quote]
Oletko ope?
[/quote]
Ei olla kumpikaan opettajia.
Aika näyttää.
Olemme suunnitelleet vaikka mitä, lapsilla leiriä, mökkeilyä, kotimaan matkailua ja loppukesästä vähän etäämmälle autolla. Lapsilla on onneksi mahdollisuus isänsä tai isovanhempiensa kanssa touhuta vaikka mitä, itse elän sairauden kanssa joka voi muuttaa minun suunnitelmiani.
Ainahan se on kiva kun on vähän lomaa ja mahdollisuus viettää aikaa perheen kanssa oli se sitten kotikulmilla tai vähän kauempana.
Työn täyteinen. Vaihdoin äskettäin työpaikkaa, joten kesälomaa ei tiedossa. Mies lomalla elokuussa ja ajattelin kysyä työnantajalta muutaman päivän palkatonta, jotta voitais tehdä yhdessä joku pikku reissu kotimaassa.
Onpa huomionhakuista ruikutusta, ei voi muuta sanoa.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 11:37"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 11:35"]Huono kesä. Tapan itseni kesäkuussa todennäköisesti. Säälin kovasti lastani ja hänen isäänsä, mietin miten pärjäävät sen jälkeen. Mutta pahempi on jos olen elossa.
[/quote]
Mutta lapselleni on onneksi tiedossa huvipuistoreissuja kesäksi, saa olla maalla mummolasaa yms, että ei pienen tarvitse ikävöidö minua sitten niin kovasti
[/quote]
Onpa huomionhakuista ruikutusta, ei voi muuta sanoa.
Suomikesä. Terveisiä verottajalle. Terveisin Yrittäjä
Oikein kiva. Lähden viikoksi Eurooppaan vuorille vaeltamaan, sitten viikoksi Andorraan kisoihin sekä vaeltamaan. Pariisiin menen miehen kanssa muutamaksi päiväksi ja Suomeen tulen lomailemaan noin 6 viikoksi koko perheen kanssa loppukesästä. Kotimaisemissa otan aina kun pystyn irtiottoja vuorille tai sitten nautin rannalla olosta ja lämpimästä.
Tänään ajattelin, että en jaksa enää ja vien lapsen viikoksi lastenkotiin jotta saisin edes pienen hengädystauon vuosien jälkeen. Koko kesäloma edessä suoritusleirinä josta en koskaan kykene suoriutumaan kunnialla. Ei ole ketään joka lastani hoitaisi edes pientä hetkeä, ei koskaan. Itkettiin lapsen kanssa ja hän sanoi, että ei halua mennä minnekkään. Tässä siis taas pötpötellään eteenpäin ja taas mennään kesä siten miten jaksetaan, paska äiti ja niin rakas lapsi.
Helvetin surullinen. Miehen kanssa vaikeaa. Sillä oli talvella ihastus mutta päätettiin jatkaa yhdessä. Välillä menee todella hyvin. Minä rakastan ja mies sanoo rakastavansa minua. Välillä kuitenkin miehen mielialat vaihtelevat laidasta laitaan. Ei jaksa lapsia eikä arkea. Raivostuu pikkuasioista. On selkeästi ahdistunut ja masentunut. Olen korjannut omaa toimintaani. Panostanut ihan toisella lailla läheisyyteen, yhdessäoloon ja yhteiseen aikaan kuin ennen mutta se ei riitä. Pelkään, että mun on aika luovuttaa. Mä en voi miestä auttaa. Apua se ei suostu hakemaan eikä itsekään osaa sanoa mikä mättää ja mitä haluaa.
Mulla vaan loppuu voimat. Nyt pyöritän jo arkea käytännössä yksin, masennus ja ahdistuslääkkeiden turvin :(