Mitä mieltä vanhemmista, jotka eivät uskalla 'ojentaa' lapsiaan?

Minua ei erityisemmin kiinnosta mitä muut ihmiset tekevät. En siis edes huomaa, ojentavatko muut lapsiaan vai ei. En kyllä juurikaan näe mitenkään erityisen huonosti käyttäytyviä lapsia missään, vaikka asumme erittäin lapsiperhevaltaisella alueella. Ei siis ole mitään syytä olla närkästynyt kenenkään lapsenkasvatuksesta, koska lapset vaikuttaa ihan tavallisesti käyttäytyviltä.

Onnettomia vätyksiä. Heidän kanssaan ei vain jaksa olla. Samat vanhemmat voivat olla varsinaisia mielensä pahoittajia silloin kun joudun asettamaan heidän lapsilleen rajoja. Toiste ei tarvitsekaan meille tulla käymään. En pidä rajattomista lapsista enkä sellaisista, jotka inttävät vastaan tai purskahtavat itkuun, kun kukaan ei ole koskaan sanonut heille vastaan.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:13"]

Onnettomia vätyksiä. Heidän kanssaan ei vain jaksa olla. Samat vanhemmat voivat olla varsinaisia mielensä pahoittajia silloin kun joudun asettamaan heidän lapsilleen rajoja. Toiste ei tarvitsekaan meille tulla käymään. En pidä rajattomista lapsista enkä sellaisista, jotka inttävät vastaan tai purskahtavat itkuun, kun kukaan ei ole koskaan sanonut heille vastaan.

[/quote]

Just tällaisia tarkoitinkin :). Valitettavasti meidän suvussa on tällainen perhe. Eikä ole vain minä joka olen pistänyt asian merkille. Näitä lapsia on vaikea ottaa kylään koska ovat joka paikassa sotkemassa, vanhemmat eivät jaksa valvoa heitä. Kahvipöydässä lapset rohmuavat kymmenen keksiä kerrallaan. Juoksevat pöydästä keksi kädessä ja jos heille sanoo, että meillä syödään pöydässä, niin itkevät äidille miten tuhma täti on :).

Puskevat meille jatkuvasti kylään koska 'Pikku-Matti' haluaa... ei uskalleta siis pistää vastaan.

ap

Isoja kakaroita tuollaiset vanhemmat itsekin.

Jostain syystä minäkään en näe ympärilläni juurikaan kurinpito-ongelmia vaikka itselläni on pieniä lapsia ja näen paljon lapsiperheitä. Totta kai näen joitakin lapsia, jotka reagoivat vanhempiensa stressiin olemalla levottomia, aggressiivisia tai itkuherkkiä, tai kopioivat vanhempiensa tavan puhua (lapsilleen) tylysti ja epäkunnioittavasti, ja lapsi joilla on jokin neurologinen syy poiketa porukasta. Mutta sellaista, että lapsi olisi jotenkin kamala vaikka hänellä on asiat hyvin, ikänsä puolesta valmiudet käyttäytyä hyvin ja kaikki johtuisi vain kurinpidon puutteesta, en ole oikastaan nähnyt kuin hyvin harvoin. Sellaisia vanhempia, jotka eivät osaa tai eivät halua nähdä kuinka se oma käytös heijastuu lapseen, ja jotka sen vuoksi haluavat nähdä lapsen käytöksen kurittomuutena, tiedän kyllä aika paljonkin. Nämä lapset ovat just niitä jotka saavat kaikilta kaikkein vähiten myönteistä palautetta, vaikka juuri sitä kipeästi kaipaisivat, kun siihen omaan levottomuuteen vastataan van rangaistuksilla, eikä kukaan koskaan mieti mikä se oikea syy on.

Sitä mieltä, että olette tervetulleet kylään ilman lapsia, ja itse asiassa vaikka mentäisiin ulos kahvillekin tai syömään, voitais tehdä se ihan aikuisporukalla.

Suosittelen, että käytte vuorostanne heillä ja huolehditte samalla, että omat lapsenne käyttäytyvät kunnolla. Kokeilimme tätä ja pian lapsenikin olivat tyrmistyneitä, kun näkivät, miten nämä lapset kotonaan aikaansa viettävät. Tehkää myös selväksi perheen vanhemmille, että ette te yksinomaan huviksenne järjestä heidän lapsilleen vaihtelua, vaan kyllä te odotatte, että perhe itsekin tekee jotain teidän eteenne. Pian heidän vierailunhalunsa alkavatkin vähenemään kummasti.

Kylässä voi esim huomauttaa, että ei näitä keksejä voi ottaa, kun teidän lapset ovat jo nuolleet niitä, että olisiko vaikka puhdasta kuppia, niin voisin silti ottaa kahvia. Toivokaa myös, että järjestäisivät seuraavalla kerralla jotain syötäväksi kelpaavaa. Sen jälkeen suunnaltkaa katseenne pitkin asunnon ovia ja ikkunoita ja todetkaa, että kyllä lapset sotkevatkin paljon, kun ei edellytetä pöydän ääressä syömistä, että ei meillä vain näin onnistuisi eikä meillä haluta koko aikaa olla siivoamassa. Lapset saavat oppia siivoamaan jälkiään myös!

Onneksi meilläkin on vain tämä tuttavaperhe, joissa nämä 'kurittomat' lapset. Heillä on siis kaksi lasta, paljon nämä lapset ovat täällä meilläkin ehtineet tehdä 'tuhmuuksia'. Kerran yksi heistä piirteli yläkerran sohvaan ja seinille. Toisen kerran oli ottanut jotain kosteusvoidetta ja levitellyt sitä joka paikkaan.

Tämä siis seurausta siitä, etteivät vanhemmat jaksa vahtia lapsiaan vaan päästävät heidät valloilleen... 

Nyt viimeksi kun kävivät olimme varautuneet ja kaikki enemmänkin arvokas oli piilotettu!

Minua kyllä oikeasti surettaa koska mikä siinä vahtimisessa ja torumisessa nyt niin kamalaa on? Helpompihan se on vain pitkällä tähtäimellä jos lapsi osaisi vähän käyttäytyä.

Onneksi useimmat vanhemmat joita tunnen ovat ihan hyviä kasvattajia :).

ap

Minun mielestäni lapsia ei missään tapauksessa saa julkisesti nolata. Jos tilanne menee mahdottomaksi niin vanhempien pitäisi lastensa kanssa poistua paikalta. Keskustelut lapsen kanssa käytöstavoista on parempi käydä yksityisesti ja rauhassa lapsen kanssa. Lapset oppivat parhaiten käytöstavat kun aikuiset ympärillä käyttäytyvät mallikkaasti. Lapselle siis pitää sanoa 'ole hyvä', 'kiitos', 'anteeksi kun hermostuin ja purin kiukkuani huutamalla sinulle' jne.

Lyödä ei kannata omaa kokemusta löytyy. Voi johtaa persoonallisuushäiriöihin, masennukseen, ikuiseen katkeruuteen tälle henkilölle joka pahoinpiteli.

Ei se kyllä uskaltamisesta ole kiinni vaan ei aina jaksa ja vierailla ei kehtaa käyttää keinoja tilanteen rauhoittamiseksi. 

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:20"]

Ei se kyllä uskaltamisesta ole kiinni vaan ei aina jaksa ja vierailla ei kehtaa käyttää keinoja tilanteen rauhoittamiseksi. 

[/quote]

Mutta kehtaa antaa lasten elää kuin siat pellossa?? Outoa.

Tutun lapsella on "diagnoosi". En tiedä mikä mutta se on se millä voidaan selittää kaikki lapsen tekemät koiruudet ja kiusanteko. Mitäpä sitä kasvattamaan kun ei se "diagnoosin" vuoksi ymmärrä eikä opi kuitenkaan.

Selitys siis äitinsä suusta... Äiti itse taitaa olla jonkun "diagnoosin" tarpeessa kun ei ymmärrä että hänen lapsensa oppisi kyllä jos vain tarpeeksi pitkään ja määrätietoisesti opettaisi tapoja.

Tekevät julmalla kädellä hallaa lapsilleen, jos antavat kasvaa kuin pellossa.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:56"]

Minun mielestäni lapsia ei missään tapauksessa saa julkisesti nolata. Jos tilanne menee mahdottomaksi niin vanhempien pitäisi lastensa kanssa poistua paikalta. Keskustelut lapsen kanssa käytöstavoista on parempi käydä yksityisesti ja rauhassa lapsen kanssa. Lapset oppivat parhaiten käytöstavat kun aikuiset ympärillä käyttäytyvät mallikkaasti. Lapselle siis pitää sanoa 'ole hyvä', 'kiitos', 'anteeksi kun hermostuin ja purin kiukkuani huutamalla sinulle' jne.

[/quote]

Nimenomaan, lapset oppivat esimerkistä.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:48"]

Tutun lapsella on "diagnoosi". En tiedä mikä mutta se on se millä voidaan selittää kaikki lapsen tekemät koiruudet ja kiusanteko. Mitäpä sitä kasvattamaan kun ei se "diagnoosin" vuoksi ymmärrä eikä opi kuitenkaan.

Selitys siis äitinsä suusta... Äiti itse taitaa olla jonkun "diagnoosin" tarpeessa kun ei ymmärrä että hänen lapsensa oppisi kyllä jos vain tarpeeksi pitkään ja määrätietoisesti opettaisi tapoja.

[/quote]

Mun lapsilla ei ole mitään diagnoosia ja ovat helppoja lapsia, mutta tulen tosi vihaiseksi niiden vanhempien puolesta, joiden lapsen diagnoosia vähätellään ja sille naureskellaan. Nämä vanhemmat on usein jo aivan aidosti väsyneitä, yrittävän kaikkensa, heidän koko perhe-elämäänsä tarkkaillaan ja he joutuvat ottamaan vastaan paljon negatiivista palautetta elämän kaikkein herkimmästä asiasta, eli omasta lapsestaan.  Sen täytyy olla rankkaa ilman että siihen joku paremmintietäjä tulee määkimään olevansa viisaampi kuin esimerkiksi se diagnoosin tehnyt lääkäri, ja tietävänsä miten tällainenkin pikku juttu kuin neurologiset ongelmat ratkaistaisiin tuosta noin vain sukkelaan sillä että oltaisiin jämäkämpiä.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:20"]

Ei se kyllä uskaltamisesta ole kiinni vaan ei aina jaksa ja vierailla ei kehtaa käyttää keinoja tilanteen rauhoittamiseksi. 

[/quote]

Mutta kehtaa antaa lasten elää kuin siat pellossa?? Outoa.

[/quote]

Ei nyt pellossa kuitenkaan. Kaikkiin ei valitettavasti saa puhumalla kuria ja kun puhumalla vaan saa ojentaa niin saatte kyllä syyttää myös itseänne. 

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:48"]

Tutun lapsella on "diagnoosi". En tiedä mikä mutta se on se millä voidaan selittää kaikki lapsen tekemät koiruudet ja kiusanteko. Mitäpä sitä kasvattamaan kun ei se "diagnoosin" vuoksi ymmärrä eikä opi kuitenkaan.

Selitys siis äitinsä suusta... Äiti itse taitaa olla jonkun "diagnoosin" tarpeessa kun ei ymmärrä että hänen lapsensa oppisi kyllä jos vain tarpeeksi pitkään ja määrätietoisesti opettaisi tapoja.

[/quote]

Mun lapsilla ei ole mitään diagnoosia ja ovat helppoja lapsia, mutta tulen tosi vihaiseksi niiden vanhempien puolesta, joiden lapsen diagnoosia vähätellään ja sille naureskellaan. Nämä vanhemmat on usein jo aivan aidosti väsyneitä, yrittävän kaikkensa, heidän koko perhe-elämäänsä tarkkaillaan ja he joutuvat ottamaan vastaan paljon negatiivista palautetta elämän kaikkein herkimmästä asiasta, eli omasta lapsestaan.  Sen täytyy olla rankkaa ilman että siihen joku paremmintietäjä tulee määkimään olevansa viisaampi kuin esimerkiksi se diagnoosin tehnyt lääkäri, ja tietävänsä miten tällainenkin pikku juttu kuin neurologiset ongelmat ratkaistaisiin tuosta noin vain sukkelaan sillä että oltaisiin jämäkämpiä.

 [/quote]

No juurihan minä aiemmassa viestissä kirjoitin että pitkään ja määrätietoisesti. Mikä kohta siinä sukkelasti ratkaistiin? Toisekseen se että lapsella on jokin diagnoosi ei ole syy jättää kasvattamatta. En vähätellyt hänen diagnoosiaan vaan käytin diagnoosi-sanaa lainausmerkeissä siksi että tekin ymmärtäisitte että sitä käytetään tekosyynä ihan kaikkeen. Kyllä ihan ammattilaisetkin kyseisten ongelmien kanssa painiessaan painottavat MÄÄRÄTIETOISTA OTETTA lapsen kanssa toimimisessa ja kasvatuksessa. Ja ei, minä en anna palautetta lapsesta vaan äidistä. Tässä ketjussa oli kyse vanhemmista jotka eivät edes yritä kasvattaa lapsiaa. Ei suinkaan niistä lapsista.