Aloitin kausityöntekijänä Fazerilla vihreiden kuulien puolittajana ja on kyllä paskin homma ikinä
Kone syöksee vihreitä kuulia hirveetä pommitusta nenän eteen ja ne pitää sitten leikellä nopeasti ja viedä ne kuulien liimajalle. Olen yrittänyt kysellä, mitä järkeä ne on leikata jos ne liimataan takaisin, niin linjaston johdolle tulee yhtäkkiä kauhea kiire jonnekin. Ihme hommaa
Kommentit (1769)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kuulien liimaajana, eikä ole sen kummoisempaa hommaa. Välillä ne on leikelty miten sattuu ja joutuu etsimään pareja yms
kuinka noihin kuulahommiin pääsee? Olisi unelmien ura
Pitänee olla maisterin paperit ja 12 vuoden kokemus työelämästä.
Kesätyöntekijänä sai voipalat sai pyörittää
voipalloiksi kahden puisen uritetun voilastan välissä.
Fiinit pallerot tuli senioritalon ruokapöytään.
"Kuin Manulle illallinen"- oli juhlava käytäntö.
Kylmiössä askartelin joku kerta, kun keittiö oli
liian lämmin.
Meillä oli vihreiden kuulien osastolla neljä TET-harjoittelijaa. Joutuivat ensin harjoittelemaan kuulien pyörittämistä muovailuvahalla kuten muutkin aloittelijat. Kaikki olivat niin surkeita, että eivät koko kahden viikon harjoitteluajalla edenneet pyörittelemään oikeita kuulia. Puolittamisesta nyt puhumattakaan.
No tämä kuulien puolikkaiden liimaajan hommakaan erityisen hohtoista ole
Tuon nyt vielä kestää jotenkin. Serkkupoika on Saksassa hommissa ja on tosi turhautunut ja hänellä on hyödytön olo. Hänellä on maailman turhauttavin työ, kun asentaa tehtaalla vilkkuja bemareihin.
Häävimpi homma on siivoojana pikkusen keskisuomalaisen kunnanvirastossa.
Kunnanjohtaja paskoo reunoja pitkin ja akkojen kusi vuan sihisöö!
Vierailija kirjoitti:
Serkkupoika on Saksassa hommissa ja on tosi turhautunut ja hänellä on hyödytön olo. Hänellä on maailman turhauttavin työ, kun asentaa tehtaalla vilkkuja bemareihin.
"Kun mä kaahaan liikenteessä
kaikki tiellä on mun eessä
sisällä mun BMV:ssä
keskisormea heilutan
Mul on omat säännöt täällä
mul on ylinopeus säällä kuin säällä
mä ajan aina pitkät päällä
En välitä mä liikennelaista
aina löytyy vapaa kaista
mä kengitän mun saksalaista
Tää on kallis auto, mutta vilkut puuttuu"
Vierailija kirjoitti:
No tämä kuulien puolikkaiden liimaajan hommakaan erityisen hohtoista ole
Mä olen ollut useana vuonna kiireapulaisena kuulalinjastolla ennen joulua ja kehittynyt niin, että saan tänä vuonna alkaa myös liimaamaan.
Ainakin näinä ensimmäisinä harjoittelupäivinä se kuulan puolikkaiden nuolaisu ja sitten napakasti yhteen lätkäiseminen on ollut tosi kivaa.
Mutta ymmärrän hyvin, että jotkut voi herkistyä. Muutama virkavuosissa vanhempi on valittanut kielivaikeuksista.
Onko töitä laajennettu niin, että pääsee puolittamaan myös Finlandiakuulia? Ajattelin että vaihtelu voisi virkistää kun näkee muutakin värejä kuin vain vihreää.
onko Fazerin tuotantotyöt mukavia noin yleisesti? jos nyt unohdetaan tämä vihreäkuula osasto. kannattaako laittaa hakemus fazerille??
Vierailija kirjoitti:
onko Fazerin tuotantotyöt mukavia noin yleisesti? jos nyt unohdetaan tämä vihreäkuula osasto. kannattaako laittaa hakemus fazerille??
Ellei ole aiempaa kokemusta, laittavat sekoittamaan valtavalla nuijalla suklaataikinaa tasaiseksi.
On helppo homma, mutta raskas. Eikä sinne saa tiputella silmäripsiään tai muuta roskaa. Jos on sellainen taipumus, pitää sanoa, niin antavat sukeltajan lasit suojaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kuulien liimaajana, eikä ole sen kummoisempaa hommaa. Välillä ne on leikelty miten sattuu ja joutuu etsimään pareja yms
kuinka noihin kuulahommiin pääsee? Olisi unelmien ura
Pitänee olla maisterin paperit ja 12 vuoden kokemus työelämästä.
Siinä ja siinä riittääkö enää. Puolet on jo tuplamaistereita ja ensimmäinen DI aloitti juuri liimalinjalla. Soten lomautukset näkyvät nyt hyvin, syksyn sesongissa aloitti kaksi naprapaattia sokeroinnissa. Myös taidealalla kovat ajat, kuulemma kulttuurintuottajia ja vestonomeja olisi tulossa enemmän kuin pystytään ottamaan.
Jos sinulle ei työ kelpaa, voin tulla puolimattaan vihreitä kuulia.
Asun pk seudulla
mutta onko fazerin tuotannotyöt mukavia ja riittävä palkka? entä talon sisällä porukka?
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan leikellä
Mikä viestintäosaston agentti siellä puhuu puolitettua totuutta johdon käskystä...
En ole lukenut nyt koko ketjua, niin en tiedä, onko joku kirjoittanut jo samasta kesätyöstä kuin minulla. Pari kesää olin leikkaamassa luukkuja. Tosi tarkkaa hommaa. Piti leikata aika pieniä luukkuja niin, että jäi pakhvi välillä myös kiinni. Meinas silmät mennä siinä hommassa. Onko kohtalotovereia.
Vierailija kirjoitti:
Häävimpi homma on siivoojana pikkusen keskisuomalaisen kunnanvirastossa.
Kunnanjohtaja paskoo reunoja pitkin ja akkojen kusi vuan sihisöö!
"siivoojana pikkusen keskisuomalaisen kunnanvirastossa" Lauseessa ei päätä eikä häntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kuulien liimaajana, eikä ole sen kummoisempaa hommaa. Välillä ne on leikelty miten sattuu ja joutuu etsimään pareja yms
kuinka noihin kuulahommiin pääsee? Olisi unelmien ura
Pitänee olla maisterin paperit ja 12 vuoden kokemus työelämästä.
Siinä ja siinä riittääkö enää. Puolet on jo tuplamaistereita ja ensimmäinen DI aloitti juuri liimalinjalla. Soten lomautukset näkyvät nyt hyvin, syksyn sesongissa aloitti kaksi naprapaattia sokeroinnissa. Myös taidealalla kovat ajat, kuulemma kulttuurintuottajia ja vestonomeja olisi tulossa enemmän kuin pystytään ottamaan.
Oli pakko alkaa pusaamaan väikkäriä, kun uhattiin lomauttaa, kun on riittävästi fiksumpiakin tarjolla. Saa nyt nähdä, miten kauan saan pitää työpaikkani kuulien liimaajana kun olen vain tuntiapulainen.
Tässä kuulatehtaan johtaja Kuula. Jollei ketjussa vielä ole vastattu siihen, miksi kuulat puolitetaan, niin tässä tulee oikea vastaus: Kuulat puolitetaan, jotta voitaisiin suorittaa sisäinen tarkastus. Kuulan tulee olla tasalaatuinen pinnasta pintaan. Yleensä ongelmia ei ole, mutta mieleeni tulee tapaus, jossa yhden kuulan sisältä löytyi viiksikarva. Löytö johti laajoihin tutkimuksiin. Viiksikarvasta saatiin dna-näyte. Alkoi viiksikarvan omistajan etsintä. Se oli maailmanlaajuinen projekti ja päättyi menestyksekkäästi. Viiksikarva kuului eräälle valtionjohtajalle, joka oli valtiovierailullaan käynyt myös kuulatehtaassa ja oli sitten kuulahillosammion luona kurkotellut sammioon sillä seurauksella, että yksi karva oli tipahtanut hillon sekaan. Tässä meidän turvajärjestelyt olivat pettäneet pahasti. Nimittäin ennen hillosammiohalliin menoa valtiojohtajan viikset kammattiin huolellisesti irtokarvojen poistamiseksi, mutta yksi irtokarva oli onnistunut välttämään seulan. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, karvakuula ei päässyt joulupöytään.
Terveisiä kuulapajalta! Sokerittomatkin vihreät kuulat on tekeillä, mutta valitettavasti ei saada niitä täksi jouluksi, kun resepti vaatii vielä paljon hiomista. Mm. suolakiteet kuulien pinnassa eivät maistuneet erityisen hyvältä, vaikka ulkonäkö oli melko houkutteleva.