Löysin avun uhmaikäisen pahimpiin raivareihin: korvatulpat!
Mulla on ollut vähän sitä ongelmaa, että alkaa ihan hirveästi ahdistaa, kun uhmaikäinen käy läpi pahimpia kiukkukohtauksiaan. Toissapäivänä mun oli pakko laittaa korvatulpat, koska korvani ovat poskiontelontulehduksen takia lukossa, ja kas, pysyin aivan tyynenä koko kohtauksen ajan. Olen sen jälkeen käyttänyt niitä kahdesti. Vau, näin pienestä jutusta iso helpotus arkeen!
Kommentit (34)
Meillä on nuo käytössä myös. Kavereilla on kuulosuojaimet lasten raivareiden varalta :)
Mun miehellä oli eilen kuulosuojaimet päässä, kun yritti lähettää yhtä työtä sähköpostilla, ja ipana pani parastaan alakerrassa :)
Ap
miten olisi lohtu elämän toisiksi suurimmassa tunnemyrskyssä kun kyvyt rauhoittaa itseä on 0 :(
miten olisi lohtu elämän toisiksi suurimmassa tunnemyrskyssä kun kyvyt rauhoittaa itseä on 0 :(
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 22:32"]
miten olisi lohtu elämän toisiksi suurimmassa tunnemyrskyssä kun kyvyt rauhoittaa itseä on 0 :(
[/quote]
Lohtua ei voi antaa väkisin.
Ap
no..ehkä tulee vastaan aika, jolloin huomaat, että olisi kannattanut.....
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 22:34"]
no..ehkä tulee vastaan aika, jolloin huomaat, että olisi kannattanut.....
[/quote]
Olisi kannattanut mitä?
Ap
olla l'snä ja antaa lohtua siinä vaiheessa kun toinen kyvytön rauhoittamaan itseään. Ihan vink vink...
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 22:39"]
olla l'snä ja antaa lohtua siinä vaiheessa kun toinen kyvytön rauhoittamaan itseään. Ihan vink vink...
[/quote]
Kiitos vinkistä, mutta se on todella huono. Lapsi ei halua läheisyyttä ennen kuin on rauhoittunut. Vaikka mulla on korvatulpat päässä, se ei tarkoita sitä, että olisin jossain muualla, ainoastaan sitä, että huuto on vaimeampaa, eikä se ota niin paljon hermoon ja pystyn suhtautumaan kohtaukseen tyynemmin.
Lapsi tulee yleensä aina syliin sen jälkeen, kun kohtaus on ohi. Kohtauksen aikana on ihan turha yrittää keskustella, perustella tai järkeillä, koska lapsi ei halua kuunnella.
Ap
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 22:32"]
miten olisi lohtu elämän toisiksi suurimmassa tunnemyrskyssä kun kyvyt rauhoittaa itseä on 0 :(
[/quote]
Miten ne korvatulpat estää APta antamasta lohtua? Ei kannata kirjoitella keskusteluihin jos kyky ymmärtää on 0 :(
keskustella? minkä ikäinen uhmis sulla?...mun terveiset on vaan, että älä jätä yksin tunnetilaan toistuvasti...
Meillä lapset menee meidän makkariin (missä ei leluja tms) kiukuttelemaan, siellä saa huutaa yksinään niin kovaa ja niin kauan kun huvittaa, mutta ulos saa tulla vasta kun on rauhoittunut. Sitten puhutaan rauhassa asia, sovitaan ja halataan. Yleensä lapsi kyllä jo unohtaa syyn ennen kuin rauhoittuu
korvatulpat mun mielessä ohittaa pienen ihmisen itkun = hätähuudon, "auta äiti, tästä en selvii ilman sua"
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 22:47"]
keskustella? minkä ikäinen uhmis sulla?...mun terveiset on vaan, että älä jätä yksin tunnetilaan toistuvasti...
[/quote]
2,5-vuotias. Sitten kohtauksen jälkeen keskustellaan. Korvatulpat korvissa ei estä olemasta lapsen lähellä, mutta ei lapsi raivarin kourissa ollessaan todellakaan innostu mistään silittämisestä ja halimisesta, eikä halua kuunnella mitään, mitä sanon, joten oikein mitään muuta en voi tehdä.
Mun mielestä ei kannata antaa neuvoja, jos ei vaivaudu kysymään mitään niistä tilanteista, joihin neuvoja haluaa antaa.
Ap
mä en enää ihmettele miksi lastenpsykiatriaan tarve ylittää tarjonnan....
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 22:48"]
korvatulpat mun mielessä ohittaa pienen ihmisen itkun = hätähuudon, "auta äiti, tästä en selvii ilman sua"
[/quote]
Kokeilepa joskus korvatulppia, huomaat, että ne ei tee täydellistä hiljaisuutta, vaan vaimentavat ääniä. Mä luulen, että lapsi hyötyy enemmän rauhallisesta äidistä kuin siitä, että tämän korviin sattuu.
Ap
tekisi mieli tulla kuulemaan, miten sä 2,5v kanssa jälkikäteen keskustelette? Näkisin, että tärkeämpää olla läsnä siinä tilanteessa kun toinen ei ilman sua kykene rauhoittamaan itseään.
tekisi mieli tulla kuulemaan, miten sä 2,5v kanssa jälkikäteen keskustelette? Näkisin, että tärkeämpää olla läsnä siinä tilanteessa kun toinen ei ilman sua kykene rauhoittamaan itseään.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 22:48"]
Meillä lapset menee meidän makkariin (missä ei leluja tms) kiukuttelemaan, siellä saa huutaa yksinään niin kovaa ja niin kauan kun huvittaa, mutta ulos saa tulla vasta kun on rauhoittunut. Sitten puhutaan rauhassa asia, sovitaan ja halataan. Yleensä lapsi kyllä jo unohtaa syyn ennen kuin rauhoittuu
[/quote]
Meillä lapsi on yleensä portin takana, koska alkaa yleensä paiskoa tavaroita ym. Kyllä se huutaminen ja raivoaminen tuntuu jotenkin auttavankin, lapsi on sitten sen jälkeen valmis ottamaan vastaan perusteluja esim. sille, miksi ei saa tehdä jotain.
Ap
Kuulostaa loistokeksinnöltä. Itse käytän korvatulppia avokonttorissa.