Varattuun ihastuminen melkein sattuu :(
Kun ei voi lähestyä/koskea. Tunteet on niin vahvat että meinaa järki kadota. Ja tämän henkilön kanssa joudun olemaan päivittäin tekemisissä. Selkeästi huomaa että molemmat varomme jotenkin toisiamme, jännitteen ritinän melkein kuulee, en ole ikinä kokenut tämmöistä! Voiko tämä olla vain omassa päässäni?
Ja ei, en mene sotkemaan kenenkään liittoa. Kärsin vaan.
Kommentit (49)
Mies tunnusti kaiken. Siis ihan kaiken. En ole tunnevammainen, vaikken kehittele suhdetta kaikkien ihastusteni kanssa.
Varokaa rikkomasta kenenkään parisuhdetta!!! Se on alhaisinta, mitä olla voi! Pitäisi säätää laki, joka velvoittaa sekä pettäjän että petoskumppanin maksamaan KAIKKI petetyn osapuolen, heidän lastensa ja yhteiskunnan kulut, jotka petoksesta seuraavat! Kaikki terapiakulut, sairaspoissaolot, erosta aiheutuvat monenlaiset kulut, lasten pitkien elämänkriisien ja epätasapainon kulut, oikeudenkäyntikulut, ym, kaikki petoskumppaneiden maksettavaksi! Olisi vähintäänkin kohtuullista!!!
Nyt on puhuttu ihastumisesta ja siitä kuinka sattuu kun ei voi tehdä mitään. Toisin sanoen kukaan ei ole pettämässä vaikka haluja olisikin. Siitä ne sydänsäryt.
-9
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 20:30"]
Varokaa rikkomasta kenenkään parisuhdetta!!! Se on alhaisinta, mitä olla voi! Pitäisi säätää laki, joka velvoittaa sekä pettäjän että petoskumppanin maksamaan KAIKKI petetyn osapuolen, heidän lastensa ja yhteiskunnan kulut, jotka petoksesta seuraavat! Kaikki terapiakulut, sairaspoissaolot, erosta aiheutuvat monenlaiset kulut, lasten pitkien elämänkriisien ja epätasapainon kulut, oikeudenkäyntikulut, ym, kaikki petoskumppaneiden maksettavaksi! Olisi vähintäänkin kohtuullista!!!
[/quote]
Ap. <3 Take the high road, niin minäkin tein. Olimme nykyisen aviomieheni kanssa molemmat omissa parisuhteissamme ja ystäviä keskenämme kun ensimmäisen kerran tavattiin. Näin jatkui vuosia. Meillä ei ollut koskaan seksuaalista jännitettä, oli vain aina sellaista "tuon kanssa on helppoa olla"-tunnettaa. Vietimme aikaa neljästään pariskuntina ja usein huomattiin olevamme toistemme puolella asioissa. Miehen avopuolisolla oli ikävä tapa nolata mies mukahauskoilla jutuilla, ja mä huomasin usein puolustavani miestä mielessäni. Mun mies taas oli melko sovinistinen ja teki pilaa minusta, ja tämä nykyinen mieheni sitten siihen aikaan saattoi vähän toppuutella. Miehen avopuoliso löysi sitten aikanaan uuden miehen ja petti miestä, ja mä päädyin jättämään silloisen miehen hänen itsekeskeisyytensä takia.Jäimme nykyisen mieheni kanssa kavereiksi ja huomasimme aika pian että välillämme oli jotain enemmän. Periaatteessa se perimmäinen tunne oli läsnä jo kauan, mutta varsinainen intohimo syttyi vasta kun olimme sinkkuja. Olen niin onnellinen että asiat menivät näin, ja uskon että ystävyydestä alkanut parisuhde voi toimia paremmin kuin salasuhteesta alkanut. Joten ap, jos teidän välillänne on jotain aitoa, älkää pakottako asioita tapahtumaan vaan antakaa asioiden edetä omalla painollaan. Intohimo on katoavaista mutta tunneside ja ystävyys tarvitsee enemmän. Älä mene mistä aita on matalin. <3
Onko mies sellainen, joka on hakenut itse huomiota sinulta ja flirttaillut? Jos on, hän on lähes pomminvarmasti mies, joka nauttii valloittamisesta ja hakee huomiota huomion halusta. Menee kotiinsa tyytyväisenä, lepertelee vaimolleen puhelimessa, hieroo tämän hartiat ja harjaa hiukset illalla telkkarin ääressä ja elelee perhe-elämää täysin tyytyväisenä. Vaimon selän takana jahtaa naisia turvalliselta etäisyydeltä ilman mitään aikeita tai mielenkiintoa muuhun kuin hauskaan pelaamiseen.
Eli siinäpä sinuun sattuu. Ei kannata lähteä tällaisiin varattujen miesten kanssa, koska joka tapauksessa johonkuhun sattuu ja kaikella todennäköisyydellä se olet sinä, jota mies käyttää hyväkseen leikkimällä tunteillasi. Mitä kauemmin tilanteessa roikut, sitä enemmän sattuu ja sitä enemmän hukkaat elämääsi.
Kunnollisen, ihastuneen/parisuhteessaan onnettoman miehen kyllä tunnistaa siitä, että hän ei ole ainakaan kovin aktiivisesti hymyillen iskemässä sinulle silmää, lähentelemässä tai flirttailemassa rohkeasti ja tietoisin siirroin. Luultavasti paremminkin kätkee "ritinänsä" toisin kuin pelimies.
Pelimiehet (ja -naiset) ovat mukavia työkavereina ja flirtti piristää työpäivää. Töihin lähtee aina mielellään, kun pääsee loistamaan/saa toisen tai toiset loistamaan. Mutta sen ei ole tarkoituskaan olla sen vakavampaa tai fyysistä.
Olin liki kymmenen vuotta työpaikalla, jossa tätä toteutettiin. Suurin osa ymmärsi, mistä on kyse. Yksi mies ja nainen ei ja se oli ainoa surullinen tarina. Muut vain pitivät hauskaa kuka kenenkin kanssa flirttaillen. Tai vaikka kaikkien, flirtistä nauttii ruma ja vähän hidaskin. Se on kepeää kohteliaisuutta! Kotona rakastellaan ja rakastetaan, töissä tehdään vaan arjesta vähän hauskempaa työn lomassa.
Flirtti on ihan syvältä. Se vain rikkoo herkimpien ihmisten sielut.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 07:59"]
Pelimiehet (ja -naiset) ovat mukavia työkavereina ja flirtti piristää työpäivää. Töihin lähtee aina mielellään, kun pääsee loistamaan/saa toisen tai toiset loistamaan. Mutta sen ei ole tarkoituskaan olla sen vakavampaa tai fyysistä.
Olin liki kymmenen vuotta työpaikalla, jossa tätä toteutettiin. Suurin osa ymmärsi, mistä on kyse. Yksi mies ja nainen ei ja se oli ainoa surullinen tarina. Muut vain pitivät hauskaa kuka kenenkin kanssa flirttaillen. Tai vaikka kaikkien, flirtistä nauttii ruma ja vähän hidaskin. Se on kepeää kohteliaisuutta! Kotona rakastellaan ja rakastetaan, töissä tehdään vaan arjesta vähän hauskempaa työn lomassa.
[/quote]
Kepeä kohteliaisuus on eri asia kuin ap:n kuvaama tilanne. Sinun kuvaamassasi tilanteessa oletettavasti homma pidetään hanskassa tietynlaisella ei-rakastuneen ihmisen käytöksellä ja huumorilla. Jos näin ei ole, mahtaa olla ahdistava paikka työskennellä sellaiselle, jolla on normaali tunne-elämä, kun joka puolella on erilaisia sutinoita ja jännitteitä meneillään.
Työpaikka, jossa pidetään oikeasti hauskaa ja on rentoja, sosiaalisia ihmisiä, jotka osaavat hassutella ja flirttailla kepeästi, on tietysti hauska. Kepeä flirtti onnistuu jos kaikki osapuolet ymmärtävät sen olevan kepeää flirttiä ja toisen huomioimista. Merkitsevät katseet, vihjailevat merkit ja toiminta eivät ole kevyttä flirttiä.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 23:49"]Onko mies sellainen, joka on hakenut itse huomiota sinulta ja flirttaillut? Jos on, hän on lähes pomminvarmasti mies, joka nauttii valloittamisesta ja hakee huomiota huomion halusta. Menee kotiinsa tyytyväisenä, lepertelee vaimolleen puhelimessa, hieroo tämän hartiat ja harjaa hiukset illalla telkkarin ääressä ja elelee perhe-elämää täysin tyytyväisenä. Vaimon selän takana jahtaa naisia turvalliselta etäisyydeltä ilman mitään aikeita tai mielenkiintoa muuhun kuin hauskaan pelaamiseen.
Eli siinäpä sinuun sattuu. Ei kannata lähteä tällaisiin varattujen miesten kanssa, koska joka tapauksessa johonkuhun sattuu ja kaikella todennäköisyydellä se olet sinä, jota mies käyttää hyväkseen leikkimällä tunteillasi. Mitä kauemmin tilanteessa roikut, sitä enemmän sattuu ja sitä enemmän hukkaat elämääsi.
Kunnollisen, ihastuneen/parisuhteessaan onnettoman miehen kyllä tunnistaa siitä, että hän ei ole ainakaan kovin aktiivisesti hymyillen iskemässä sinulle silmää, lähentelemässä tai flirttailemassa rohkeasti ja tietoisin siirroin. Luultavasti paremminkin kätkee "ritinänsä" toisin kuin pelimies.
[/quote] Itsekin elän ap:n kuvailemassa tilanteessa, jossa "ritinää" todellakin on. Ja sanon vaan, että silloin kun sitä ihastumista oikeasti on, ei mitkään silmäniskut tai kaksimielinen hurtti flirttiläppä todellakaan lennä. Pikemminkin ap:n tavoin pientä välttelyä jopa, sillä luonteva kanssakäyminen ilman "paljastumista" on hyvin vaikeaa :/ Katseissakin on niin paljon sähköä, että sillä saisi hehkulampun syttymään.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:10"][quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 23:49"]Onko mies sellainen, joka on hakenut itse huomiota sinulta ja flirttaillut? Jos on, hän on lähes pomminvarmasti mies, joka nauttii valloittamisesta ja hakee huomiota huomion halusta. Menee kotiinsa tyytyväisenä, lepertelee vaimolleen puhelimessa, hieroo tämän hartiat ja harjaa hiukset illalla telkkarin ääressä ja elelee perhe-elämää täysin tyytyväisenä. Vaimon selän takana jahtaa naisia turvalliselta etäisyydeltä ilman mitään aikeita tai mielenkiintoa muuhun kuin hauskaan pelaamiseen.
Eli siinäpä sinuun sattuu. Ei kannata lähteä tällaisiin varattujen miesten kanssa, koska joka tapauksessa johonkuhun sattuu ja kaikella todennäköisyydellä se olet sinä, jota mies käyttää hyväkseen leikkimällä tunteillasi. Mitä kauemmin tilanteessa roikut, sitä enemmän sattuu ja sitä enemmän hukkaat elämääsi.
Kunnollisen, ihastuneen/parisuhteessaan onnettoman miehen kyllä tunnistaa siitä, että hän ei ole ainakaan kovin aktiivisesti hymyillen iskemässä sinulle silmää, lähentelemässä tai flirttailemassa rohkeasti ja tietoisin siirroin. Luultavasti paremminkin kätkee "ritinänsä" toisin kuin pelimies.
[/quote] Itsekin elän ap:n kuvailemassa tilanteessa, jossa "ritinää" todellakin on. Ja sanon vaan, että silloin kun sitä ihastumista oikeasti on, ei mitkään silmäniskut tai kaksimielinen hurtti flirttiläppä todellakaan lennä. Pikemminkin ap:n tavoin pientä välttelyä jopa, sillä luonteva kanssakäyminen ilman "paljastumista" on hyvin vaikeaa :/ Katseissakin on niin paljon sähköä, että sillä saisi hehkulampun syttymään.
[/quote]
Huokaus. Tiedän niin tunteen.. Tosin me olemme jopa puhuneet asiasta. Kipeää tekee.
Aikamoisia vässyköitä täällä kirjoittelee! Jos olet ihastunut, niin mene kokeilemaan miltä tuntuu ja minkä vastaanoton saat. Älä kuvittele omassa päässäsi mitään ja tuhlaa aikaasi. Itse rakastuin huonossa avioliitossa toiseen ja uskalsin tehdä ratkaisuja. Kummatkin jättivät silloiset kumppaninsa. Suhteesta ei tullut lopulta mitään, lopetin sen itse. Palasin mieheni luokse, mieheni tajusi laiminlyöntinsä minua kohtaan.
Uusi mies oli tietyllä tavalla sielunkumppanini, mutta emme sittenkään sopineet romanttisessa mielessä täysin yhteen. Ajan tuhlaaminen kuvitelmissa ei kannata, vaan asiat tapahtuvat jos niille uskaltaa antaa tilaisuuden. Itse opin tapahtuneesta paljon, ja olen nykyään suvaitsevaisempi kuin ennen. Ulkopuoliset eivät koskaan tiedä totuutta avioliittojen tilasta.
Menkää vittuunne ritinöidenne kanssa! Saatanan munahaukat, joku on ne miehet varannu ittelleen ennen teitä, varattu. Rakastunut niihin ja on onnellisia niiden kanssa. Oikea mies ei lähde tohon mukaan. Ap mieti vähän kai se nyt jumalauta kattoo sua ja ihnettelee et miks vitus tol o ain tollane virne naamallaa. Se on varattu eli se haluaa olla oman naisensa kanssa. Jos se haluis sut se jättäs omansa. Mua vituttaa tollasseet paskat, armeija on noita tyttöjä täynnä.
Kaveri itkee joka kerta kun käy kattomsta miestään armeijasta ku tällänen vitun munahaukka irvistelee sen miehelle. Miestä ei kiinnosta pätkääkään, mutta naisena kaverin on aina vaike jättää mies sinne koska kaikki miehet o sikoja, miksei hänen ois.
Jos tollassia lutkia ei ois olemassa ni ketään ei petettäs, lapset ei jäis ilma isiä. Ei silti isä ei ansaitse lasta jos pettää niiden äiti. Jos haluaa jotakin toista ni jättää nykyisen eka!
Sä ap et tee yhtää mitää! Etkä kehittel mitää kemiaa teidän välille, sitä ei ole! Ja lopetat se virnuilun! Eikä tarvi mitää kevyttä flirttiä, jos on työ asiaa puhut ne neutraalilla tavalla, ei ylimäärästä KIITOS
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:43"]Aikamoisia vässyköitä täällä kirjoittelee! Jos olet ihastunut, niin mene kokeilemaan miltä tuntuu ja minkä vastaanoton saat. Älä kuvittele omassa päässäsi mitään ja tuhlaa aikaasi. Itse rakastuin huonossa avioliitossa toiseen ja uskalsin tehdä ratkaisuja. Kummatkin jättivät silloiset kumppaninsa. Suhteesta ei tullut lopulta mitään, lopetin sen itse. Palasin mieheni luokse, mieheni tajusi laiminlyöntinsä minua kohtaan.
Uusi mies oli tietyllä tavalla sielunkumppanini, mutta emme sittenkään sopineet romanttisessa mielessä täysin yhteen. Ajan tuhlaaminen kuvitelmissa ei kannata, vaan asiat tapahtuvat jos niille uskaltaa antaa tilaisuuden. Itse opin tapahtuneesta paljon, ja olen nykyään suvaitsevaisempi kuin ennen. Ulkopuoliset eivät koskaan tiedä totuutta avioliittojen tilasta.
[/quote]
Hienoo jos sun miestä ei haittaa että muiden miesten kalut käy vähän välissä kokeilemassa. Mulle on ainakin ihan selvä juttu et jos mun mies lähtee toisen perään (panemaan alku huumassa kuin puput) ei sillä oo enää mitää asiaa mun luo eikä todellakaan tuo hikista kyrpäänsä lähellekkään. Mut se on hienoa et sun mies elää ton kanssa, uskallan väittää ettei kovin onnellinen ole, ja yleenaä huonossa parisuhteessa on kaksi laiminlyövää 'jäsentä'
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 19:23"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 19:11"]Kun ei voi lähestyä/koskea. Tunteet on niin vahvat että meinaa järki kadota. Ja tämän henkilön kanssa joudun olemaan päivittäin tekemisissä. Selkeästi huomaa että molemmat varomme jotenkin toisiamme, jännitteen ritinän melkein kuulee, en ole ikinä kokenut tämmöistä! Voiko tämä olla vain omassa päässäni?
Ja ei, en mene sotkemaan kenenkään liittoa. Kärsin vaan.
[/quote] Olisi voinut olla minun kirjoittama :/[/quote]
Niin minunkin...
Ap:han on ilmoittanutkin ettei tee mitään. Ihme meuhkaaja.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:05"]
Menkää vittuunne ritinöidenne kanssa! Saatanan munahaukat, joku on ne miehet varannu ittelleen ennen teitä, varattu. Rakastunut niihin ja on onnellisia niiden kanssa. Oikea mies ei lähde tohon mukaan. Ap mieti vähän kai se nyt jumalauta kattoo sua ja ihnettelee et miks vitus tol o ain tollane virne naamallaa. Se on varattu eli se haluaa olla oman naisensa kanssa. Jos se haluis sut se jättäs omansa. Mua vituttaa tollasseet paskat, armeija on noita tyttöjä täynnä.
Kaveri itkee joka kerta kun käy kattomsta miestään armeijasta ku tällänen vitun munahaukka irvistelee sen miehelle. Miestä ei kiinnosta pätkääkään, mutta naisena kaverin on aina vaike jättää mies sinne koska kaikki miehet o sikoja, miksei hänen ois.
Jos tollassia lutkia ei ois olemassa ni ketään ei petettäs, lapset ei jäis ilma isiä. Ei silti isä ei ansaitse lasta jos pettää niiden äiti. Jos haluaa jotakin toista ni jättää nykyisen eka!
Sä ap et tee yhtää mitää! Etkä kehittel mitää kemiaa teidän välille, sitä ei ole! Ja lopetat se virnuilun! Eikä tarvi mitää kevyttä flirttiä, jos on työ asiaa puhut ne neutraalilla tavalla, ei ylimäärästä KIITOS
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:43"]Aikamoisia vässyköitä täällä kirjoittelee! Jos olet ihastunut, niin mene kokeilemaan miltä tuntuu ja minkä vastaanoton saat. Älä kuvittele omassa päässäsi mitään ja tuhlaa aikaasi. Itse rakastuin huonossa avioliitossa toiseen ja uskalsin tehdä ratkaisuja. Kummatkin jättivät silloiset kumppaninsa. Suhteesta ei tullut lopulta mitään, lopetin sen itse. Palasin mieheni luokse, mieheni tajusi laiminlyöntinsä minua kohtaan.
Uusi mies oli tietyllä tavalla sielunkumppanini, mutta emme sittenkään sopineet romanttisessa mielessä täysin yhteen. Ajan tuhlaaminen kuvitelmissa ei kannata, vaan asiat tapahtuvat jos niille uskaltaa antaa tilaisuuden. Itse opin tapahtuneesta paljon, ja olen nykyään suvaitsevaisempi kuin ennen. Ulkopuoliset eivät koskaan tiedä totuutta avioliittojen tilasta.
[/quote]
Hienoo jos sun miestä ei haittaa että muiden miesten kalut käy vähän välissä kokeilemassa. Mulle on ainakin ihan selvä juttu et jos mun mies lähtee toisen perään (panemaan alku huumassa kuin puput) ei sillä oo enää mitää asiaa mun luo eikä todellakaan tuo hikista kyrpäänsä lähellekkään. Mut se on hienoa et sun mies elää ton kanssa, uskallan väittää ettei kovin onnellinen ole, ja yleenaä huonossa parisuhteessa on kaksi laiminlyövää 'jäsentä'
[/quote]
Sinähän sen tiedät kuka laiminlyö ja miten:) Mikä sinua niin pelottaa tässä kuviossa, mustasukkaisuus niin valtavaa? Ketään ei voi omistaa, ja mieheni on tässä suhteessa omasta tahdostaan. Pienille lapsille saattaa olla parempi tämä, eikä kaksi kotia ja uudet kumppanit vanhemmilla. Sitten olisit sitäkin arvostelemassa. Pettämisen voi antaa anteeksi, ja eron jälkeen voi palata onnistuneesti yhteen, tiedät sen sitten kun koet jotain vastaavaa.
P.S. Ei se käytössä kulu, ja miehenikin pääsi kokeilemaan muita, kun me emme osanneet olla suhteessa.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:43"]Aikamoisia vässyköitä täällä kirjoittelee! Jos olet ihastunut, niin mene kokeilemaan miltä tuntuu ja minkä vastaanoton saat. Älä kuvittele omassa päässäsi mitään ja tuhlaa aikaasi. Itse rakastuin huonossa avioliitossa toiseen ja uskalsin tehdä ratkaisuja. Kummatkin jättivät silloiset kumppaninsa. Suhteesta ei tullut lopulta mitään, lopetin sen itse. Palasin mieheni luokse, mieheni tajusi laiminlyöntinsä minua kohtaan.
Uusi mies oli tietyllä tavalla sielunkumppanini, mutta emme sittenkään sopineet romanttisessa mielessä täysin yhteen. Ajan tuhlaaminen kuvitelmissa ei kannata, vaan asiat tapahtuvat jos niille uskaltaa antaa tilaisuuden. Itse opin tapahtuneesta paljon, ja olen nykyään suvaitsevaisempi kuin ennen. Ulkopuoliset eivät koskaan tiedä totuutta avioliittojen tilasta.
[/quote]
Hienoo jos sun miestä ei haittaa että muiden miesten kalut käy vähän välissä kokeilemassa. Mulle on ainakin ihan selvä juttu et jos mun mies lähtee toisen perään (panemaan alku huumassa kuin puput) ei sillä oo enää mitää asiaa mun luo eikä todellakaan tuo hikista kyrpäänsä lähellekkään. Mut se on hienoa et sun mies elää ton kanssa, uskallan väittää ettei kovin onnellinen ole, ja yleenaä huonossa parisuhteessa on kaksi laiminlyövää 'jäsentä'
[/quote]
Sinähän sen tiedät kuka laiminlyö ja miten:) Mikä sinua niin pelottaa tässä kuviossa, mustasukkaisuus niin valtavaa? Ketään ei voi omistaa, ja mieheni on tässä suhteessa omasta tahdostaan. Pienille lapsille saattaa olla parempi tämä, eikä kaksi kotia ja uudet kumppanit vanhemmilla. Sitten olisit sitäkin arvostelemassa. Pettämisen voi antaa anteeksi, ja eron jälkeen voi palata onnistuneesti yhteen, tiedät sen sitten kun koet jotain vastaavaa.
P.S. Ei se käytössä kulu, ja miehenikin pääsi kokeilemaan muita, kun me emme osanneet olla suhteessa.
[/quote]
kyllä mustasukkaisuus painaa todella. En usko kokevani mitään tuon kaltaista. Minä rakastan miestäni ja hän minua, hän ei halua kokeilla muita enkä minäkään, enkä todellakaan halua että mieheni käy tökkimässä muiden naisten eritekoloja!
Onhan se totta että lapsien kannalta noin on parempi... Lapset kuitenkin vaistoavat yllättävän paljon eivätkä he varmasti nauti jos äiti ja isä hyppelee tiäs missä.
En ole mikään kritisoimaan sinua tai suhdettasi. Jokainen pari tekee niinkuin tahtoo. Kunhan kerroin etten minä todellakaan hyväksyisi tuollaista ja ihmettelin miten miehesi tuohon pytsyy thats it.
Paljon onnea teille suhteeseenne, toivottavasti se kestää :)
Hah hah jotkut vetää taas herneitä urakalla! :)
Yksi elämä eikä tunteitaan voi aina hallita. Joskus joku rakastuu varattuun ja joskus saa myös vastarakkautta. Elämä on ♥.
Jos 14 tarkoitti kysymyksen ysille, niin sen vain vaistoaa. Ihan vaikka jo siitä että mies loistaa ja hymyilee seurassani aina. Hän kohtelee minua eri tavalla kuin muita.
On mies myös siihen vihjannutkin, mutta kyllä se oli päivänselvää jo ennen sitä.