Mikä kipu on mielestäsi pahinta sietää?

Koetusta kivusta varmaan epäonnistunut puudutus hammaslääkärissä, joka jätti kielen osittain tunnottomaksi pariksi kuukaudeksi. 

Selkäsairaana ollut muutamana talvena myös, niin että ambulanssikin on kerran käynyt piikkiä laittamassa. 

-Mies 29v-

Raju virtsatientulehdus.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:33"]

Kuparikierukan asennus synnyttämättömälle. Toimenpide keskeytettiin useaan otteeseen, kun meinasin pyörtyä kipuun.

Ihan kidutusta. Olin muka erittäin kipuherkkä. Tunnen ne stanan pihditkin siellä kohdunsuullani roikkumassa, koko toimenpiteen ajan. Ihan helvettiä.

[/quote]

Niin ja gyne lohdutteli, että tämä on kuin synnytyskivut. Synnytyksessä vain kestää tunteja, tässä avataan paikat väkisin minuuteissa (keskeytyksineen toimenpiteen kesto puolisen tuntia ja ne pihdit siellä koko ajan lihassani nipistämässä ja roikkumassa senkin ajan, kun sisääni ei väkisin survottu "puukkoa").

Pistää vihaksi. Mutta puudutuskaan ei kuulema auttaisi. Mutta mitäpä ei nainen tekisi hormonittoman ehkäisynsä eteen.

Ja ps. hermo/selkäkivut ei ole mitään tuohon kipuun verrattuna!

Supistukset ehdottomasti vie voiton. Tuntui hermosäryltä joka säteili ihan koko kroppaan, kuin hammasta porattais ikeneen kertaa 100.

Henkinen kipu

Minulla meni ohut virkkuukoukku kynnen alle (painoin koukkua lankakerän sisälle virkkammisen päätyttyä ja se lipsahti) ja tuli sormen puolivälistä ulos. Tajunta hämärtyi, onneksi en ollut yksin kotona.

Sairaalassa lääkärikin joutui hetkeksi katsomaan muualle ja kokoamaan itsensä, ennenkuin pystyi ryhtymään toimiin. Koukkua ei voinut vetää takaisin vaan se piti vetää läpi.

Itken tätä kirjoittaessani, vaikka tuosta on jo vuosia aikaa.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 12:17"]Minulla meni ohut virkkuukoukku kynnen alle (painoin koukkua lankakerän sisälle virkkammisen päätyttyä ja se lipsahti) ja tuli sormen puolivälistä ulos. Tajunta hämärtyi, onneksi en ollut yksin kotona.

Sairaalassa lääkärikin joutui hetkeksi katsomaan muualle ja kokoamaan itsensä, ennenkuin pystyi ryhtymään toimiin. Koukkua ei voinut vetää takaisin vaan se piti vetää läpi.

Itken tätä kirjoittaessani, vaikka tuosta on jo vuosia aikaa.

[/quote]

Yäääääääk!!!! :-X

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 12:17"]

Minulla meni ohut virkkuukoukku kynnen alle (painoin koukkua lankakerän sisälle virkkammisen päätyttyä ja se lipsahti) ja tuli sormen puolivälistä ulos. Tajunta hämärtyi, onneksi en ollut yksin kotona.

Sairaalassa lääkärikin joutui hetkeksi katsomaan muualle ja kokoamaan itsensä, ennenkuin pystyi ryhtymään toimiin. Koukkua ei voinut vetää takaisin vaan se piti vetää läpi.

Itken tätä kirjoittaessani, vaikka tuosta on jo vuosia aikaa.

[/quote]

Joo, tämä veti kyllä pointsit kotiin. :(

Supistukset jotka ei avaa kohdunkaulaa. Lapsi oli niin ylhäällä ja solmussa napanuorassa ettei saanut painettua tietä. Seuraavaksi pahin kipu oli sektiosta johtuva. Tämä synnytys meni sektioon ja kun lasta kiireellä kiskottiin pihalle, repesin sisältä sinne ja tänne.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:49"]Mun mielestä päänsärky. Sillo ei pysty mitään tekemään, kun on oikein kova hedeik. :-/

[/quote]hammas

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 12:17"]

Minulla meni ohut virkkuukoukku kynnen alle (painoin koukkua lankakerän sisälle virkkammisen päätyttyä ja se lipsahti) ja tuli sormen puolivälistä ulos. Tajunta hämärtyi, onneksi en ollut yksin kotona.

Sairaalassa lääkärikin joutui hetkeksi katsomaan muualle ja kokoamaan itsensä, ennenkuin pystyi ryhtymään toimiin. Koukkua ei voinut vetää takaisin vaan se piti vetää läpi.

Itken tätä kirjoittaessani, vaikka tuosta on jo vuosia aikaa.

[/quote]

No itku meinaa tulla lukiessakin. Hyi helvetti.

Mun pahimmat kivut ovat olleet munuaiskivikohtaukset, munasarjakystan kiertyminen ja hammassärky. Kaikkien näitten aikaan olin ihan toimintakyvytön eikä mihinkään auttanut mikään lääke juuri yhtään.

pääkipu krapulassa

Munuaiskivikohtaus on ollut elämäni pahin kipu. Kuukautiskivut olivat myös joskus 17-22-vuotiaana melko lamauttavat. Synntyskipu oli sen sijaan siedettävää, koska se meni niin nopeasti ja oli niik intensiivistä, ettetn juuri ehtinyt kärsimään Tai miettimään kipua.