Kysyin mieheltäni jäisikö hän hoitovapaalle
Riitelemme miehen kanssa säännöllisesti kotitöiden jakamisesta. Minusta tuntuu, että kannan koko henkisen vastuun perheen pyörittämisestä ja olen töitä eteenpäin delegoiva projektipäällikkö. Mieheni kantaa taloudellisen vastuun, kun olen kahden pienen kanssa kotona.
Ehdotin, että minä menen vanhempainvapaan päätyttyä töihin ja mies jäisi lasten kanssa kotiin. Keskustelua ei juuri syntynyt, sillä mies vain nauroi. Meillä on niin iso tuloero, että siinä ei olisi järkeä. Meidän perhedynamiikallemme se olisi tehnyt hyvää.
Onnea vaan päättäjille, jos saatte edes joka kolmannen isän jäämään kotiin perhevapaita pakkojakamalla. Onnistuisiko teillä?
Kommentit (39)
Jos joskus saan lapsia niin jään ihan mielelläni hoitovapaalle.
Mies24
Eiköhän tälläisestä asiasta olisi kannattanut sopia ENNEN lastentekoa. Vittu mitä tyhmyyttä.
Meistä kumpikaan ei ole kiinnostunut jäämään hoitovapaalle. Onneksi se on vapaaehtoista.
Poikaystävä kans totes et kyl se voi jäädä tenavan kans kotia makaamaan jos joskus tehää tenavia :D
Me mennään tilanteen mukaan.. Mies on ollu kotona ja mä töissä, ollaan oltu molemmat töissä ja lapset hoidossa ja jopa niin, että kaikki kotona.. Palkka kummallakin suunnilleen sama, mulla ehkä jopa parempi..
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 23:55"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 23:32"]
Meillä sama juttu, menisin mielelläni töihin kunhan äitiysloma loppuu mutta miehen mielestä vauva on liian pieni menemään hoitoon vielä 1-v. Sanoin että voi vapaasti jäädä itse hoitovapaalle, mutta ei tulisi kuulemma kuuloonkaan. Meillä tuloerot eivät edes olisi niin järkyttävät.
Luulin tosissani, että olen modernin miehen kanssa naimisissa! Mutta tuohan onkin joku ihme alkukantainen otus, jolle tärkeää on vain oma työ, oma ura... Vaimon toiveista viis.
[/quote]
Oma vika mitäs olet suostunut jäämään kotiin ja miehen tossun alle
[/quote]
Ihanan kannustava palaute, kiitos! Ja toisekseen, en ole suostunut jäämään kotiin enkä varsinkaan mihinkään "tossun alle". Jos mies ei halua jäädä kotiin, lapsi menee hoitoon ja minä töihin. Ärsyttää vaan se, että lapsen edun nimissä vaaditaan toista osapuolta pysymään kotona, muttei itse suostu siihen missään tapauksessa.
Ja joo, itse olen mieheni valinnut, tää nyt on ainut asia mikä hänessä tällä hetkellä ottaa päähän :)
Höh, vai vain nauroi. Onpas siinä rakentava tapa suhtautua asiaan :/
Meillä lapsi hankittiin enemmän miehen toiveesta. Mies oli myös sitä mieltä, että 10 kk on liian pieni päiväkotiin. Oli siis selvää, että hän jää hoitovapaalle, eikä asiasta tarvinnut edes vetää köyttä.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 23:55"]
Oma vika mitäs olet suostunut jäämään kotiin ja miehen tossun alle
[/quote]
En ole tuo kenelle vastasit, mutta ihmettelen tätä naista syyllistävää asennetta. Miten se, ettei mies ota vastuuta, voi olla naisen syy? Oikeasti?
Öö, mitä tähän nyt sanoisi. Me puhuttiin lasten hoitamisesta jo kun alettiin yrittää esikoista. Silloin ajateltiin molemmat, että ehkä 2v on sopiva ikä mennä kodin ulkopuoliseen hoitoon. Kysyin mieheltä kauanko hän ajatteli olla kotona, ja sanoi, että vuoden. No, kun esikoinen oli sitten siinä niin totesimme, että 2v on hänelle liian aikaisin ja olimme sitten molemmat kotona 1.5v. Seuraavien lasten kohdalla tämä hoitovapaiden jakaminen oli jo itsestäänselvyys.
Ja mä olen ennenkin kirjoittanut tästä, mutta ilmeisesti me ollaan jotenkin poikkeavia, kun ollaan molemmat voitu olla kotona 1-2v
a) tilanteessa, jossa molemmilla oli erittäin pieni palkka, silti asuntolaina
b) tilanteessa, jossa molemmilla keskipalkka, mutta suurempi laina+auton kulut
c) tilanteessa, jossa miehellä huomattavasti suurempi palkka kuin minulla.
Olemme siis jonkin verran säästäneet hoitovapaita varten ja asuntolaina on mitoitettu kohtuulliseksi tuloihin nähden, mutta luulisi, että tämä on monille muillekin mahdollista. Siksi joskus yllättää kuinka yleisiä nämä "ei voitu jäädä kotiin taloudellisista syistä" ja " mies ei ainakaan voi jäädä kotiin" tilanteet on. Kun me ei mitenkään hirveästi olla jouduttu tekemään järjestelyjä, asumme mukavasti ja hyvällä paikalla jne.ja pystyimme ihan hyvin tuohon hyvinkin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa.
Varsinkin tuossa c-tilanteessa ihmisten ihmettely siitä, että miten mies voi jäädä kotiin, saati vuodeksi, on ollut ihan käsittämätöntä.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 08:51"]
Onko se tosiaan konkurssin paikka, jos tulotaso laskee vaikka 6 kuukaudeksi? Eikö jokaisen isän tulisi sen verran lastansa rakastaa, että tuollaisen hetken kestää pienemmilläkin tuloilla. Järhestely- ja ennen kaikkea arvokysymys.
[/quote]
milläs toisen aikuisen ihmisen pakotat tekemään yhtään mitään vaikka kuinka itse noin ajattelisit, että olisi perheen parhaaksi? ja vaikka kuinka olisi keskusteltu ennen vauvan hankintaa niin siinä voikin yhtä-äkkiä mies muuttaa mielipiteensä.
Meillä taas mies olisi ilomielin jäänyt lapsen kanssa kotiin, mutta työnantajani päätti toisin eikä jatkanut määräaikaista soppariani kun raskauteni kävi ilmi. Niinpä minä jouduin jäämään vastentahtoisesti kotiin. Ilmeisesti työnantajissa on vielä paljon sellaisia, jotka eivät oikeasti usko, että naiset voisivat haluta takaisin töihin jo vauva-aikana. Nyt toivon vaan, että löydän uuden työpaikan mahdollisimman pian, jotta mies saisi edes osan perhevapaista. Tosin heikolta näyttää työllistyminen tällä hetkellä.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 08:51"]
Onko se tosiaan konkurssin paikka, jos tulotaso laskee vaikka 6 kuukaudeksi? Eikö jokaisen isän tulisi sen verran lastansa rakastaa, että tuollaisen hetken kestää pienemmilläkin tuloilla. Järhestely- ja ennen kaikkea arvokysymys.
[/quote]
milläs toisen aikuisen ihmisen pakotat tekemään yhtään mitään vaikka kuinka itse noin ajattelisit, että olisi perheen parhaaksi? ja vaikka kuinka olisi keskusteltu ennen vauvan hankintaa niin siinä voikin yhtä-äkkiä mies muuttaa mielipiteensä.
[/quote]
No toista ei tosiaankaan voi pakottaa. Jos meillä mies ei jäisikään kotiin, vaikka olisi niin luvannut tekevänsä niin se oli suhteemme loppu varmaan. Luottamus on tärkeintä, ja jos pystyy valehtelemaan tuollaisesta asiasta pystyy valehtelemaan ihan mistä vain, ja koko suhteelta putoaisi pohja. Puoli vuotta kotona, siihen oikeasti pysty ihan kuka vaan.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 23:55"]
Oma vika mitäs olet suostunut jäämään kotiin ja miehen tossun alle
[/quote]
En ole tuo kenelle vastasit, mutta ihmettelen tätä naista syyllistävää asennetta. Miten se, ettei mies ota vastuuta, voi olla naisen syy? Oikeasti?
[/quote]
Ymmärrän pointtisi, mutta tässä ei syyllistetä naista siitä, ettei mies ota vastuuta, vaan siitä, että on valinnut miehen, joka ei halua jäädä kotiin, jos se itselleen on tärkeätä. Mies voi mielestäni olla vastuullinen vaikkei jäisi kotiin, ymmärrän, ettei se ole kaikkien juttu. Kotiin ei kannata jäädä katkeroitumaan, töihin siitä sitten vaan ja lapsi hoitoon, jos ei muu auta.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 23:55"]
Oma vika mitäs olet suostunut jäämään kotiin ja miehen tossun alle
[/quote]
En ole tuo kenelle vastasit, mutta ihmettelen tätä naista syyllistävää asennetta. Miten se, ettei mies ota vastuuta, voi olla naisen syy? Oikeasti?
[/quote]
Mitä se miestä hyödyttää ottaa vastuuta? Jos nainen ottaa sen puolesta? Sama asia siivoamisen kanssa. Miksi mies siivoaisi kun se tietää että nainen siivoaa kuitenkin kun nainen ei halua asua sikolätissä? Pakko sanoa että tuossa miehet ovat älykkäämpiä kuin naiset. Miehet tietävät että kun ne jättää asiat tekemättä niin nainen tekee ne kuitenkin. Eli mies saa hyödyn ilman että itse tekee mitään.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:32"]
Meillä taas mies olisi ilomielin jäänyt lapsen kanssa kotiin, mutta työnantajani päätti toisin eikä jatkanut määräaikaista soppariani kun raskauteni kävi ilmi. Niinpä minä jouduin jäämään vastentahtoisesti kotiin. Ilmeisesti työnantajissa on vielä paljon sellaisia, jotka eivät oikeasti usko, että naiset voisivat haluta takaisin töihin jo vauva-aikana. Nyt toivon vaan, että löydän uuden työpaikan mahdollisimman pian, jotta mies saisi edes osan perhevapaista. Tosin heikolta näyttää työllistyminen tällä hetkellä.
[/quote]
Minä palasin kotoa työttömyyteen, en usko, että olisin voinut työllistyä muuhun. Isoissa kaupungeissa löytyy aina jotain edes hetkeksi. Jos saisit työn niin miten voisit aloittaa nopeammmin kuin kahdessa kuukaudessa? Tietenkin jos on joku mummo jne hoitamassa, mutta muuten siihen menee hetki ja työnantaja ei välttämättä odota.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 09:04"]
Poikaystävä kans totes et kyl se voi jäädä tenavan kans kotia makaamaan jos joskus tehää tenavia :D
[/quote]
Noin munkin mies sanoi ja nauroin ns. partaani. Yllättyi meinaan pahan kerran mitä se "makaaminen oli". Noh, kolmesti oli hoitovapaalla, mutta kun esikoisen ja keskimmäisen välissä meni töihin, sanoi, että kiva kun paskallekin pääsee ihan rauhassa ja kahvin saa juoda ja syödä lounasta ihan rauhassa.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:21"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:17"]Kaikkeen tekin suostutte. Käskisitte sen miehen kotiin. Arvostaisi sitä ja olisi parhaaksi kaikille.
[/quote]
Miten voi olla parhaaksi kaikille vaihtaa taloudellisesti turvattu arki todella niukkaan?
[/quote]
Koska on kai teillä säästöjä niistä hurjista palkoistanne? Ja vaikka ei olisi, niin kyllähän me köyhätkin elämme lasten kanssa. Teillähän se ei edes kestäisi kuin vähän aikaa.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:42"]
Ymmärrän pointtisi, mutta tässä ei syyllistetä naista siitä, ettei mies ota vastuuta, vaan siitä, että on valinnut miehen, joka ei halua jäädä kotiin, jos se itselleen on tärkeätä. Mies voi mielestäni olla vastuullinen vaikkei jäisi kotiin, ymmärrän, ettei se ole kaikkien juttu. Kotiin ei kannata jäädä katkeroitumaan, töihin siitä sitten vaan ja lapsi hoitoon, jos ei muu auta.
[/quote]
Luitko alkuperäistä viestiä ollenkaan? Ongelmana oli se, että äitiyslomalla oleva nainen haluaa mennä loman loputtua töihin ja aikoo (jos muuta ratkaisua ei ole) laittaa lapsen hoitoon, mutta mies ei sitä salli eikä myöskään suostu itse jäämään kotiin. En edelleenkään ymmärrä, miten ko. tilanteesta voidaan syyttää naista (muuten kuin pieleen menneen parinvalinnan osalta...), joka vain yrittää pitää omista oikeuksistaan kiinni.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 23:46"]
Meillä jaetaan 3 vuotta puoliksi. Mies haluaa aivan ehdottomasti, mielelläni minäkin jatkaisin.
[/quote]
Meillä myös, ja nimenomaan miehen ehdotuksesta. Sopii minulle erinomaisesti: pieni saa olla kotona ja minä saan mennä töihin.