Lue keskustelun säännöt.
Kysyin mieheltäni jäisikö hän hoitovapaalle
22.05.2014 |
Riitelemme miehen kanssa säännöllisesti kotitöiden jakamisesta. Minusta tuntuu, että kannan koko henkisen vastuun perheen pyörittämisestä ja olen töitä eteenpäin delegoiva projektipäällikkö. Mieheni kantaa taloudellisen vastuun, kun olen kahden pienen kanssa kotona.
Ehdotin, että minä menen vanhempainvapaan päätyttyä töihin ja mies jäisi lasten kanssa kotiin. Keskustelua ei juuri syntynyt, sillä mies vain nauroi. Meillä on niin iso tuloero, että siinä ei olisi järkeä. Meidän perhedynamiikallemme se olisi tehnyt hyvää.
Onnea vaan päättäjille, jos saatte edes joka kolmannen isän jäämään kotiin perhevapaita pakkojakamalla. Onnistuisiko teillä?
Kommentit (39)
Mies oli 2-vuotiaan kanssa kotona vajaan vuoden. Elämän parasta aikaa kuulemma. En epäile, itse olin 2 vuotta kotona ja mikäs sen ihanampaa kuin ne kiireettömät aamut ja aikatauluttomat päivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä jaetaan 3 vuotta puoliksi. Mies haluaa aivan ehdottomasti, mielelläni minäkin jatkaisin.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 23:32"]
Meillä sama juttu, menisin mielelläni töihin kunhan äitiysloma loppuu mutta miehen mielestä vauva on liian pieni menemään hoitoon vielä 1-v. Sanoin että voi vapaasti jäädä itse hoitovapaalle, mutta ei tulisi kuulemma kuuloonkaan. Meillä tuloerot eivät edes olisi niin järkyttävät.
Luulin tosissani, että olen modernin miehen kanssa naimisissa! Mutta tuohan onkin joku ihme alkukantainen otus, jolle tärkeää on vain oma työ, oma ura... Vaimon toiveista viis.
[/quote]
Oma vika mitäs olet suostunut jäämään kotiin ja miehen tossun alle
Meillä minä olen ollut kotona reilun vuoden, mies 6kk kokonaan ja sen jälkeen mies tekee lyhennettyä työviikkoa. Minä teen täyttä viikkoa, mutta minulla on opettajana pitkät lomat.
Me puhuimme ajatuksista vanhempain- ja hoitovapaan osalta jo paljon ennen kuin edes aloimme vauvaa yrittämään.
Mä olen jo ilmoittautunut meneväni töihin kun lapsi on 1v 3kk. Kamala haikeus jo nyt. Onko muuten mahdollista pitää hoitovapaata vielä myöhemmin (kun on välillä ollut töissä) eli esim. ensi kesänä? Miten työnantajat siihen suhtautuvat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, meille on alusta asti ollut selvää, että mies ei voi eikä halua jäädä kotiin. Ura kärsisi ja mies tienaa yli nelinkertaisesti sen, minkä minä. Kunhan huvikseni kysyin josko miestä kiinnostaisi downshiftata isosti.
Ap.
Teillä on kyllä surkea suhde. En usko että olette yhdessä enää kun lapset ovat kouliässä. Tai ainakin sinulla on siihen mennessä paha ahdistusongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies ei suostunut edes miettimään kotiin jäämistä, vaikka minulla on parempi palkka. Ei se osaa/halua laittaa lasten etua omansa edelle. Itsepähän sitä myöhemmin katuu.
Kaikkeen tekin suostutte. Käskisitte sen miehen kotiin. Arvostaisi sitä ja olisi parhaaksi kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:17"]Kaikkeen tekin suostutte. Käskisitte sen miehen kotiin. Arvostaisi sitä ja olisi parhaaksi kaikille.
[/quote]
Miten voi olla parhaaksi kaikille vaihtaa taloudellisesti turvattu arki todella niukkaan?
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:21"][quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:17"]Kaikkeen tekin suostutte. Käskisitte sen miehen kotiin. Arvostaisi sitä ja olisi parhaaksi kaikille.
[/quote]
Miten voi olla parhaaksi kaikille vaihtaa taloudellisesti turvattu arki todella niukkaan?
[/quote]
Eikä sitäpaitsi yritysjohtajia ja muita isokenkäisiä niin vain käsketä kotiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:21"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:17"]Kaikkeen tekin suostutte. Käskisitte sen miehen kotiin. Arvostaisi sitä ja olisi parhaaksi kaikille.
[/quote]
Miten voi olla parhaaksi kaikille vaihtaa taloudellisesti turvattu arki todella niukkaan?
[/quote]
AP voi mennä kunnon töihin eikä mihinkään huuha duuneihin mistä ei saa edes rahaa
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:21"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:17"]Kaikkeen tekin suostutte. Käskisitte sen miehen kotiin. Arvostaisi sitä ja olisi parhaaksi kaikille.
[/quote]
Miten voi olla parhaaksi kaikille vaihtaa taloudellisesti turvattu arki todella niukkaan?
[/quote]
Kertakustannus (per lapsi). Ehkä tärkein sijoitus perheeseen, lapsiin ja ylipäätään omaan elämään ikinä. Vaikka joutuisi niukkailemaan, niin ei pitäisi olla vaikea valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:21"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:17"]Kaikkeen tekin suostutte. Käskisitte sen miehen kotiin. Arvostaisi sitä ja olisi parhaaksi kaikille.
[/quote]
Miten voi olla parhaaksi kaikille vaihtaa taloudellisesti turvattu arki todella niukkaan?
[/quote]
Kertakustannus (per lapsi). Ehkä tärkein sijoitus perheeseen, lapsiin ja ylipäätään omaan elämään ikinä. Vaikka joutuisi niukkailemaan, niin ei pitäisi olla vaikea valinta.
Ehkä siitä pitäisi aloittaa, että isät viettäisivät edes kuukauden kotona. Ihan jo siksi, että ymmärtäisivät yhtään, mitä se on. Tosin stressaantunut uratykki ei tuossa ajassa taida vielä ymmärtää mitään siitä, mitä se näköalattomuus tekee, jos ei ole selkeää polkua jolle palata.
Suurin ongelma on siinä etttä minkälaisten miesten kanssa sitä päättää lisääntyä, siihen ei edes julkinen valta mahda mitään. Jos miehellä on hyvät tulot niin sitten pitäisi jäädä vähän säästöönkin, että voi olla hoitovapaalla edes puoli vuotta. En lisääntyisi ihmisen kanssa, joka laittaa uran perheen edelle. Mutta me keskustelimme näistä asioista enen lapsien hankkimista. Ja yhden lapsen jälkeen varmaan huomaa jo millainen vanhempi miehestä kuoriutui.
Toisaalta ymmäräön kyllä, että kaikki miehet eivät edes halua jäädä kotiin. Tämäkin on ok, jos mies on aIasta rehellinen ja yhteisestä sopimuksesta asia hoidetaan.
Summa summarum, mitä tahanse tekeekin, pitäisi molempien olla rehellinen asioiden suhteen, pitää sopia raha-asiat, sekä kuka hoitaa mitkäkin asiat esim kotitöiden suhteen. Luottamuksen ja kunnioituksen pitää olla kunnossa myös.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 00:44"]
Ehkä siitä pitäisi aloittaa, että isät viettäisivät edes kuukauden kotona. Ihan jo siksi, että ymmärtäisivät yhtään, mitä se on. Tosin stressaantunut uratykki ei tuossa ajassa taida vielä ymmärtää mitään siitä, mitä se näköalattomuus tekee, jos ei ole selkeää polkua jolle palata.
[/quote]
Eiköhän moni mies ole kokenut tuon esim sinkkuna ja/tai toimettomana.
Minä haluaisin kyllä töihin ja olen miehen kanssa siitä puhunut. Meillä se ei varmaankaan ole mahdollista, koska minun työura on katkennut ja palkkaa saisin vasta muutaman kuukauden työnteon jälkeen. Ensin pitäisi säästää, että pärjättäis tuo huonompi jakso.
Poliitikkojen ajatus on kaunis, mutta tuo muutos on ainakin meille nyt kotona-olleille aika vaikea. Palkat laahaa miestä alempana silti vaikka päätöksiä runnotaan läpi. Perheen suunnitelmat on pitkälti menneet perinteisillä ehdoilla ja niihin on vaikea tehdä muutoksia äkkiseltään.
Hyvä tuossa muutoksessa on se, että työnantajien on nyt pakko antaa sitä hoitovapaata miehillekkin. Meillä ei nimittäin miehen työpaikka ole joustanut yhtään perheen vaatimuksia. Ja jos mies olisi kysynyt saako jäädä kotiin hoitamaan lasta, niin ei varmaan olisi enää ollut työpaikkaa mihin palata.
Onko se tosiaan konkurssin paikka, jos tulotaso laskee vaikka 6 kuukaudeksi? Eikö jokaisen isän tulisi sen verran lastansa rakastaa, että tuollaisen hetken kestää pienemmilläkin tuloilla. Järhestely- ja ennen kaikkea arvokysymys.
Meillä sama juttu, menisin mielelläni töihin kunhan äitiysloma loppuu mutta miehen mielestä vauva on liian pieni menemään hoitoon vielä 1-v. Sanoin että voi vapaasti jäädä itse hoitovapaalle, mutta ei tulisi kuulemma kuuloonkaan. Meillä tuloerot eivät edes olisi niin järkyttävät.
Luulin tosissani, että olen modernin miehen kanssa naimisissa! Mutta tuohan onkin joku ihme alkukantainen otus, jolle tärkeää on vain oma työ, oma ura... Vaimon toiveista viis.