Jouluverhojen vaihto, yö kinkkua paistaen, joulukirkko... mitä lapsuutesi jouluperinteitä sinä ET ole siirtänyt itsellesi
Meillä on juurikin nuo verhot, parin päivän takia käydä koko kämppää läpi ja vaihdeta joka ikkunaan, myös saunan ikkunaan punaisia tonttuverhoja... Ei ihme että äidillä oli hirveä stressi!
Kommentit (221)
Meillä oli lapsuudessa välillä vanhemmilla isojakin riitoja, mutta joulut on aina olleet ihania. Myös myöhemmin äitini ja isäpuolen luona joulut ovat jääneet mieleen mahtavina, myös omat lapset muistelee näitä lämmöllä. Itsekään en liiemmälti jouluista stressaa, ensi vuonna otan vielä pidemmän loman joulun kylkeen. Tänä vuonna lahjat on hommattu ja pakattu jo marraskuussa, jouluruoat tehdään äidin kanssa puoliksi ja joulua vietetään lapissa mökissä, joten kaiken ei tartte olla niin tip top
Sukulointi vasta tapanina, ei joka ikinen joulun päivä niin kuin lapsuuden kodissa. Kiva ottaa rennosti puolison kanssa pari päivää.
Vain ne jouluruuat mistä pidetään ja mitkä kuluu.
Ei sekametelisoppaa tai hedelmäsalaattia.
Koti on aina siisti niin ei tarvitse mitään joulun raivosiivoamista.
Ei aikatauluja, syödään, avataan ne parit lahjat ja nukutaan kun sille tuntuu.
Katsotaan joku hyvä leffa tai sarjaa, eikä mitään joka jouluisia vakioita.
Kaikki jättänyt pois inhoan joulua
Varhain aattoaamuna 120 kilometrin päässä sijaitsevien sukuhautojen luona vierailu.
Pidin lapsena tuosta, mutta itse en aikuisena jaksa lähteä tuolle autoreissulle. Lapsena se oli hauskaa. Syötiin riisipuuro aikaisin aamulla. Sitten siskon kanssa auton takapenkille huopien kanssa. Radiosta tuli aina joulumusiikkia ja jotain joulukuunnelmia. Autossa meitä odotti pienet lahjat, usein joku pieni puuhavihko, uudet kynät ja tarroja. Oli ihanaa ajella perheen kanssa vielä pimeässä aamussa, kun joululaulut soivat ja kaikkialla oli ihan hiljaista. Paluumatkalla sitten olikin jo valoisaa ja aaton muut puuhat alkoivat. Kiitos äidille ja isälle sinne pilven reunalle kauniista joulumuistoista.
Eipä mitään siirrettävää. Köyhyys siirtyi ihan itsestään.
Ei tehdä ruokia, joita kukaan ei syö. Aika vähän on perinteisiä jouluruokia, joista tykätään, mutta tehdään vaan niitä. Kenenkään ei ole pakko syödä pahoja ruokia jouluna.
Ei siivota neuroottisesti talon jokaista nurkkaa. Perussiisteys riittää.
Ei vaihdeta jouluverhoja tai laiteta pöytäliinoja jouluksi. Kattauksenkaan ei tarvitse olla täydellinen.
Joulun laittaminen ei ole vain äidin (minun) vastuulla, vaan jokaisella on omat vastuunsa. Tehdään yhdessä hyvässä hengessä.
Ei pakkokäydä hautausmaalla.
Sain lapsena 1-2 lahjaa vanhemmiltani. Yleensä vaatetta tai jotain muuta tylsää. Joulu oli kamala. Ilmapiiri oli painostava. Nykyään annan omille lapsilleni heidän toivomiaan lahjoja ja tunnelma on lämmin. Jouluun kuuluu koristeet, musiikki ja jouluruuat.
Joka helkutin kaapin ja nurkan puunaamista. Laatikkoruokien vääntämistä alusta alkaen itse. Joulukorttien lähettämistä.
Toki siivoan ja sauna pesen. Verhotkin marraskuun lopulla vaihdoin talvisempiin. Koristeita ja valosarjojakin on kaivettu esiin ja lisätty viikko kerrallaan. Mutta turha hössötys pois. Jos ei jaksakaan siivota, niin joulu tulee silti. Vaikka ruokana olisi vain tölkkipapuja joulut tulee silti. Lahjoja eikä kortteja ei ole eikä anneta ja joulu tulee silti.
N48
Joulusiivous yhtenä rupeamana. Siivoillaan pikkuhiljaa sen mitä jaksaa, tulee se joulu vaikka ei ois kaappeja siivottu. Sama pätee muuten koristeluun, laitellaan koristeita jo marraskuulta alkaen fiiliksen mukaan, että ehtii nauttia niistä pidempään. Kuusikin on muovinen, joten saa olla koko kuukauden.
Haudoilla käynti ja kyläilyt jouluaattona. Meidän nykyisellä kotipaikkakunnalla ei ole kenenkään tuttujen hautoja, eikä oikein sukulaisiakaan, joten ollaan jouluna ihan vaan kotona ilman aikatauluja. Hautausmaalla saatetaan käydä sit ennen tai jälkeen joulun sytyttämässä kynttilät, jos käydään lapsuuden kotipaikkakunnalla.
Ruokalista on muuttunut aika paljon, joitain perinteisiä herkkuja on, mutta paljon myös muuta.
Istuimme alas ja kirjoitimme ylös, mitä ruokaa kukin haluaa jouluna. Ei tullut yhtään ääntä rosollille, kinkulle, karjalanpaistille, tai laatikoille. Näitä meillä kuitenkin on, koska isovanhemmat ovat reilusti yli 80 vuotiaita ja heidän joulunsa koostuu perinneruuista. Vierellä kulkee sitten toinen ruokalajitelma, jossa on mm. kalkkunaa, porojuttuja, savulohitahnaa, erilaisia salaatteja, jopa pizzaa.
Perinteitä voi pitää yllä, mutta niistä ei tarvitse tehdä pakkopullaa.
En siivoa hulluna! Enkä vaihda verhoja enkä mattoja. En makaa aattona puolikuolleena kaikesta raatamisesta kuten mutsi. Ihmettelin aina lapsena, miksi pitää riehua niin paljon!
Emme tee karjalanpiirakoita. Eikä leivota pipareita. Tehdään glögijuustokakku, vähäkalorinen versio.
Joulukuusta ei tänä vuonna pystytetä. Se on kaikista vaivalloisin kapistus. Muuten on kyllä joulukoristeita, tykkään joulukukista, valoista ja tontuista....valot ja tontut on helppo kerätä loppiaisena kestokassiin ja viedä varastoon. Amaryllikset istutan keväällä ulos kukkapenkkiin ja kukkivat siellä vielä uudestaan elokuussa.
Laatikot on välillä ostettu, ainoa minkä teen aina itse on perunalaatikko, koska kaupan laatikko nyt vaan on pahaa. Tänä vuonna tein lanttulaatikon ja maksalaatikon.
Pöydästä löytyy tänä vuonna myös kasvisgratiinia ja ihan perussalaattia. Syynä mun diabetes, varon hiilareita.
Mun lapsuudessa joulupuuro + joulurauhan julistuksen kuuntelu mummolassa suvun kesken oli tärkeä ja rakas perinne. Sen jälkeen käytiin haudoilla ja kukin meni perheineen kotiinsa joulun viettoon, mummo lähti jonkun perheen mukaan. Mummo on kuitenkin edesmennyt jo aikaa sitten, omat ja puolison sisarukset asuu ympäri Suomea eikä se oikea hautuumaakaan ole tällä meidän kotipaikkakunnalla, joten nää on jäänyt pois.
Nykyään käytetään paljon enemmän aikaa ruuanlaittoon, tämä on varmaan miehen lapsuudenkodista tullut perinne, tosin meillä pääkokkina on isä eikä äiti. Ruokakin on kyllä parempaa.
Jouluverhot, totta tosiaan! Olin unohtanut koko jutun. Toinen on joulusiivous. Siis sellainen jäätävä suursiivous, että pyyhittiin seinät ja kaikki. Ikkunoitakin pestiin jos oli suojakelit.
Ei joulukuusta
Ei puuroa taikka muitakaan perinteisiä jouluruokia
Ei joulusaunaa
Ei tule pukki
Ei joulusiivousta
En leivo
Vierailija kirjoitti:
En tee monia jouluruokia, kuten lanttulaatikkoa, porkkanalaatikkoa, rosollia. En myöskään siivoa ja puunaa yhtä paljon.
Minäpä teen, mutta ei niistä stressi tule, teen kaikki jouluvalmistelut pikkuhiljaa. Meillä pidetään koko ajan ylläpitosiivousta niin koti on aina siisti.
Vierailija kirjoitti:
Ei joulukuusta
Ei puuroa taikka muitakaan perinteisiä jouluruokia
Ei joulusaunaa
Ei tule pukki
Ei joulusiivousta
En leivo
Kamalaa, taidat olla työtön köyhä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei joulukuusta
Ei puuroa taikka muitakaan perinteisiä jouluruokia
Ei joulusaunaa
Ei tule pukki
Ei joulusiivousta
En leivo
Kamalaa, taidat olla työtön köyhä?
Päinvastoin, en vietä jouluja ankeassa Suomessa.
Raivosiivoamista, mäkättämistä, marttyyrina esiintymistä.
aikaisemmin ei ollut myynnissä niin paljon valmistuotteita kun nykyään,ei ihme että hermot kireellä ollut. kiva kuulla että on joulut järkevöitetty ja siirretty vain kivat jutut omille lapsille.
rosolli, joulutekstiilit, kiire, tiukka rytmitys miten päivä menee (aamupala, hautuumaa, ruokailu, lahjat, oleskelu)