Aiotteko alkaa lapsenne "harrastuskuskiksi"?

En ala. Lapsella nyt treenit 4 krt viikossa, toistaiseksi vien (julkisilla) koska hän on 7-vuotias. Käyn itse juoksemassa tai salilla samalla.

Vähän vanhempana vien vain jos meinaan mennä myös itse, kuljettamaan en ala. En edes ymmärrä miksi pitäisi?

Sydäntä lämmittää lukea viestejä, joissa lapsia kuskataan ja ollaan kiinnostuneita heidän harrastuksistaan. Uskon lujasti, että kun jaksaa  kuskata, kannustaa ja elää harrastuksessa mukana ne vuodet, kuin tarpeen on, se on satsaus lapsen tulevaisuuteen. Tämä lujittaa lasten ja vanhempien suhdetta ja lapsi ymmärtää, että hänen tekemisistään ollaan kiinnostuneita ja että he ovat tärkeitä vanhemmilleen.

Nykyajan hapatuksia harrastukset, joihin pitää lapsia kuskailla monta kertaa viikossa. Koulun jälkeen voi leikkiä, se riittäköön lapselle. On riittänyt aina ennenkin.

Millä tavalla se kuskaaminen on yhtä kuin kiinnostus harrastuksesta? Tai kuskaamattomuus että ei kiinnosta? Ihmeellistä logiikkaa täällä.

Olen aina lapsen kisoissa, tuen harrastuksessa, hankin tarvikkeet, katson yhdessä lapsen kanssa kun tvstä tulee lajia, kyselen jne. Harjoituksiin voi mennä itse, matka on lyhyt. Eikä ko. lajissa todellakaan toivota vanhempia kentän reunalle.

Miksi kuskaus = kiinnostus? [quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 16:10"]

Sydäntä lämmittää lukea viestejä, joissa lapsia kuskataan ja ollaan kiinnostuneita heidän harrastuksistaan. Uskon lujasti, että kun jaksaa  kuskata, kannustaa ja elää harrastuksessa mukana ne vuodet, kuin tarpeen on, se on satsaus lapsen tulevaisuuteen. Tämä lujittaa lasten ja vanhempien suhdetta ja lapsi ymmärtää, että hänen tekemisistään ollaan kiinnostuneita ja että he ovat tärkeitä vanhemmilleen.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 16:10"]

Sydäntä lämmittää lukea viestejä, joissa lapsia kuskataan ja ollaan kiinnostuneita heidän harrastuksistaan. Uskon lujasti, että kun jaksaa  kuskata, kannustaa ja elää harrastuksessa mukana ne vuodet, kuin tarpeen on, se on satsaus lapsen tulevaisuuteen. Tämä lujittaa lasten ja vanhempien suhdetta ja lapsi ymmärtää, että hänen tekemisistään ollaan kiinnostuneita ja että he ovat tärkeitä vanhemmilleen.

[/quote]

Kiinnostunut voi olla lapsen elämästä niin monella muullakin tavalla onneksi, kuin vain sillä että painat kaasua auton polkimella tiettyyn kellon aikaan. Minua ei kuskattu, mutta lähes päivittäin äitini jaksoi katsella kuvia hoitohevosistani ja kuunnella ja keskustella tapahtumista, vaikka ei hevosista tajua mitään. Neuvoi ja ohjas miten toimia toisten, joskus hankalienkin, tallityttöjen kanssa. Ja peruskunto on edelleen hyvä, kiitos pyöräilyn. :) ap

Minusta on kivaa kuljettaa lapsia ja heidän kavereitaan. Meillä on kimppakyytejä ja molemmat vanhemmat osallistuvat, niin ei tule mitenkään kohtuutonta määrää. On myös kiva nähdä treenejä ja pelejä. Usein käyn kaupoilla tai lenkillä lasten treenien aikan myös. Ei minkäänlaista ongelmaa tässä. On toki oikeasti vaikeita tilanteita, mutta on myös kyse siitä, että osaa organisoida. :)

Olen kuski.

Tyttäret kilpailevat SM-tasolla, viikossa viidet treenit ja kisat päälle. On liikaa kouluikäiseltä vaadittu kulkemaan julkisilla. 

Meidän perheessä jokaisella on oikeus omaan harrastukseen, lapsien lisäksi myös aikuisilla. Siksi emme uhraa kaikkea vapaa-aikaa lapsiemme harrastuksiin.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 15:43"]

10-15km pyöräilee alle 30min..

[/quote]

Juu, talvella illalla lumituiskussa ja lätkäkassi pakkarilla...

Miten se on liikaa vaadittu? Oma lapseni treenaa nyt neljästi vkossa enkä ymmärrä miksi ei voisi julkisilla mennä kun tuosta vähän kasvaa.[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 16:16"]

Olen kuski.

Tyttäret kilpailevat SM-tasolla, viikossa viidet treenit ja kisat päälle. On liikaa kouluikäiseltä vaadittu kulkemaan julkisilla. 

[/quote]

Joku provoilee nyt ihan urakalla :) Jos et kuljeta, etä välitä lapsestasi ja tämän tulevaisuudesta...juuu-u!

Ei ajokorttia, ei kuskaamisia.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 15:42"]

Meidän lasten futisharkoissa on noita vanhempia. Surullista, kun koskaan ei ole kukaan katsomassa harkkoja, ei edes turnauksia. Fillarilla ne lapset sinne aina tulevat, ja sääliksihän niitä käy, kun kaikkien muiden äidit ja isät ovat kannustamassa. Voi eräänkin pojan onnea kun kerran äiti oli raahautunut kentän laidalle, ja sai silloin tehtyä hienon maalin :) En ymmärrä miksei vanhempia kiinnosta. Ei itse tarvitse lajista tykätä, sille lapselle se laji on kuitenkin rakas.

[/quote]

Miksi ihmeessä tunnet sääliä ja surua tämän asian takia? Voi hyvänen aika nyt sentään.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 16:18"]

Joku provoilee nyt ihan urakalla :) Jos et kuljeta, etä välitä lapsestasi ja tämän tulevaisuudesta...juuu-u!

[/quote]

Ei tässä tarkoitettu sitä, että jos ei kuljeta ei välitä, vaan sitä, että jos ei lapsella ole kuljettamatta jättämisen vuoksi mahdollisuutta harrastaa, ei se suurta välittämistä ole. Tai jos et koskaan viitsi tulla katsomaan kisoja kun pääseehän se sinne itsekin, ilman äitinkin apua, se on surullista.

Kun lapsia hankkii niin on sitä hiukan omista mukavuuksista tingittävä. Kohtuudella tietenkin. Meillä on neljä lasta ja kaikki harrastavat 3-5 kertaa viikossa jääkiekkoa, futista ym. Matkaa harrastuksiin on 10-15 km. Käytän harkkamatkat itselle hyödyksi eli käyn samalla reissulla ruokaostoksilla, kirjastossa tai kuntosalilla tai uimassa. Joskus otan koiran mukaan ja käyn harkkojen aikana koiran kanssa pitkällä lenkillä.

Välillä otan työjuttuja mukaan hallille ja siinä harkkoja katsellessa teen töitä. Tai sitten romaani mukaan ja lueskelen sitä. Ei tarvitse turhaan edestakaisin ajella.

Eivät ne lapset ikuisesti ole kuljetettavia. 

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 16:23"]

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 15:42"]

Meidän lasten futisharkoissa on noita vanhempia. Surullista, kun koskaan ei ole kukaan katsomassa harkkoja, ei edes turnauksia. Fillarilla ne lapset sinne aina tulevat, ja sääliksihän niitä käy, kun kaikkien muiden äidit ja isät ovat kannustamassa. Voi eräänkin pojan onnea kun kerran äiti oli raahautunut kentän laidalle, ja sai silloin tehtyä hienon maalin :) En ymmärrä miksei vanhempia kiinnosta. Ei itse tarvitse lajista tykätä, sille lapselle se laji on kuitenkin rakas.

[/quote]

Miksi ihmeessä tunnet sääliä ja surua tämän asian takia? Voi hyvänen aika nyt sentään.

[/quote]

Etkö itse keksi? Oletko kuullut sanan empatiakyky? Sulta ei sitä näytä löytyvän, mutta tiedät varmaankin mitä se tarkoittaa?

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 16:25"]

Etkö itse keksi? Oletko kuullut sanan empatiakyky? Sulta ei sitä näytä löytyvän, mutta tiedät varmaankin mitä se tarkoittaa?

[/quote]

En tosiaankaan keksi.

Te jotka ette kuskaa, kai käytte kuitenkin katsomassa lastenne esiintymiset ja kilpailut? Tulee niin usein paha mieli niiden lasten puolesta, joiden vanhemmat eivät tule katsomaan esimerkiksi jalkapallo-otteluita.

Meillä on 6 lasta. Ei riittäisi aika (eikä rahat) sellaisiin lasten harrastuksiin joihin pitäisi olla jatkuvasti kuskaamassa, kuten jääkiekko. Nyt jokaisella on yksi harrastus joka on kerran viikossa (paitsi vanhimmalla kaksi) ja kaikki paitsi yksi pääsee kulkemaan niihin itse. On partiota, kuvataidekoulua, pianotunteja ja ratsastusta.

Tiedän myös perheen jossa on kaksi lasta. Toinen harrastaa jääkiekkoa ihan suht hyvällä "tasolla" ja toinen harrastaa taitoluistelua. Kuulemma heidän vapaa-aika menee käytännössä jäähallilla päivästä riippumatta. Vähän säälittää vaikka tietysti he itse sen ovat valinneet.

Meillä välitetään lapsista ja pidetään perheen kesken perheiltoja ja muutenkin vietetään aikaa yhdessä, ei  siihen harrastusta tarvita haittaamaan. Lisäksi ehtivät olla kavereidenkin kanssa :)