"En halua hakata hevosta", sanoo Mila Tanttu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyratsastus on hyvin modernia ja ns "happy athlete" -ideologia hevosurheilussa on ollut kansainvälisen ratsastajainliiton kärkitavoitteena jo yli 10 vuotta. Erityisesti huippu-urheilussa ei vaan ole mahdollista pärjätä hevosella joka on kipeä ja/tai peloissaan, sillä hevonen ei silloin suorita parhaalla mahdollisella tavalla.

Mutta. Suomi ei ole hirveän moderni hevosmaa pientä ammattilaisten piiriä ja heidän oppilaitaan lukuunottamatta. Maakunnissa on paljon ns vanhan liiton miehiä, joiden toiminnassa on paljon hyvää, mutta joiden ajatukset esim. hevosen oppimisesta ovat suoraan 60-luvulta. Hevonen ei opi rankaisemalla.

Suurimpana ongelmana pitäisin kuitenkin harrastajia, joiden tieto ja ymmärrys hevosista on hyvin ohutta. Hevoset ovat suurikokoisia pakoeläimiä, jotka ovat potentiaalisesti vaarallisia jos niitä käsitellään ja ratsastetaan epäjohdonmukaisesti tai inhimillistäen.

Hevoset eivät ole lapsia tai koiria - ne ovat hevosia. Olen nähnyt liian monta harrastajaa, jotka ylisyöttävät, yliloimittavat (=ylipukevat) ja "yliymmärtävät" hevosiaan. Lihava hevonen kärsii ja kipeytyy helposti, se ei ole suloista. Hevonen tuottaa todella tehokkaasti lämpöä - se ei tarvitse 2 toppaloimea plussakelillä. Hevoset eivät "temppuile" - ne käyttäytyvät ihmisen näkökulmasta hankalasti silloin kun ne ovat a) kipeitä tai b) epäjohdonmukaisesti käsiteltyjä.

Tästä lihavuudesta. Olen käynyt hevosaiheisilla keskustelupalstoilla vain ihan satunnaisesti, mutta jotenkin silmään pistää tämä koettu lihavuus. Siis keskustelun aiheena on useimmiten ratsastajien lihavuus, sen arvionti ja mainitseminen, että yli 70-kiloiset vaarantavat ja pilaavat hevosen terveyden.

Hyvänä kakkosena sitten tämä hevosten koettu lihavuus, jota minä en itse näe ympärilläni. Suomenhevoset ja monet ponit käyvät erinomaisella hyötysuhteella, eikä niille yksinkertaisesti voi isommin väkirehua antaa. Heinää taas hevosella täytyy olla saatavilla. Ja tällä niukalla ravinnolla nämä hyvän hyötysuhteen hepat ovat vähän pullukoita, eivät lihavia. Ja jos niitä issikoita menee katsomaan Islantiin, niin samanmallisia suloisia jöötejä ne ovat sielläkin.

Onko teidän mielestänne hevosharrastajien keskuudessa jotenkin kierolla tavalla korostunut tämä läskiyden kokeminen ja siitä puhuminen?

Olen itse lopettanut joitain vuosia sitten, mutta vastaan että mielestäni ei. Kyllähän se lajiin liittyy varmaan enemmän kuin vaikka jalkapalloon siinä mielessä, että on yksi harvoja harrastuksia joka ei sovi kaikenkokoisille. En ole kyllä itse kuullut esimerkiksi tallilla kenenkään keskustelevan kenenkään ihmisen tai hevosen lihavuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

En ole koskaan käyttänyt lapseeni väkivaltaa ja hän kyllä tottelee minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hevonen ei opi rankaisemalla.

Ei voi aina lähteä siitä, että hevonen oppii kaiken ja sitä kautta alkaa totella. Monia asioita hevonen ei opi ikinä tai ainakin oppimista odotellessa menee ikä ja terveys. Välillä tarvitaan siis myös sitä, että kuritetaan ja sitä kautta saadaan aikaan totteleminen. Ihan niin kuin lastenkin kanssa.

Ai, lasten ruumillinen kurittaminen mielestäsi ok ???

Kyllä on ok. Olenko hirviö, kun ajattelen niin?

PS. 90% maailman vanhemmista ajattelee samoin.

Onko sinulle ok, että vaikka puolisosi, äitisi tai ystäväsi keskustelemisen sijaan vaikka lyö sinua, jos teille tulee erimielisyys, etkä toimi kuten hän haluaa?

Minulle on ihan ok, että jos ei tottele auktoriteettia niin siitä seuraa rangaistus.

Lapsen vanhemman tulee olla lapselle auktoriteetti ja lapsen totella vanhempaansa. Siinä on kyseessä ihan erilainen ihmissuhde kuin mitä vaikka puolison tai kaverin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

En ole koskaan käyttänyt lapseeni väkivaltaa ja hän kyllä tottelee minua.

Onnittelut helposta lapsesta. Useimmille lapsille ei pelkkä sanoitus riitä.

Vanhanajan hevosmiestaito on nykypäivänä monessa paikassa kadonnut. Enkä ihmettele, monta pientä ja isompaakin ratsastajaa odottaa karsinassa valmiiksi varustettu hevonen ja sama hevonen jatkaa usein seuraavalle tunnille ilman taukoa. Ratsastustunneilla käyvät tutut ovat valittaneet, että he eivät osaa hoitaa hevosta, koska siihen anneta mahdollisuutta. Tai jos on mahdollisuus, ei kukaan ehdi opettamaan.

Tunneille isketään raippa käteen ja kannukset jalkaan, kun työhönsä leipääntyneet/kipeät hevoset ei halua liikkua ilman niitä. Samoja hevosia juoksutetaan tunti toisensa perään pitkästi yli parikymppisinä, kunnes lopulta ne kuolevat yöllä karsinaansa. No ehkä vähän kärjistynyt mielipide, mutta tämä on tilanne mm. lähitallilla. Hevosia on liian vähän ja niistä otetaan kaikki hyöty irti, tallitilat ei ole mielestäni hevoselle sopivat. En halua periaatteesta itse tukea kyseisen tallin toimintaa, mutta muita se ei näytä haittaavan. Tallista on tehty ilmoituksia, mutta mihinkään se ei johda.

Yritin pyytää erästä aloittavaa tallinpitäjää opettamaan oppilaille myös hevosten käsittelyä ja hoitoa, mutta turhaan. Omat lapset vien tunnille kauemmas, jossa hevoset hoidetaan hyvin, niille on asialliset tilat, hyvä opetus ja ennen kaikkea hevosia kohdellaan nätisti. Omassa lapsuudessa loppuunajettu ja selästä kipeä ratsastuskoulun tuntihevonen nosti minut rinnuksista seinälle, kun olin sitä harjaamassa. Toinen oli hampaat ovella vastassa aina ja kaikkia. Se oli oppinut, että töihin ei tarvitse mennä, jos kukaan ei uskalla tulla karsinaan. Onneksi sain käydä hevosia hoitamassa myös pikkutallilla, jossa oli auttamassa vanhan ajan hevosmies. Sain hänen lapsenlapsensa kanssa opetella työajoa ja toimimista hevosten kanssa, ennen kaikkea hevostenlukutaitoa. Tallilla kaikki hevoset oli hyvin kohdeltuja ja opetettuja.

Hevosen kanssa ei voimalla pärjää ja hakkaaminen on ihan turhaa. Ja kyllä, hevosella pitää olla myös rajat, jotta sen kanssa toimiminen on turvallista, mutta mielestäni hevosen kunnioitus pitää ansaita ilman jatkuvaa väkivaltaa ja väkisinvääntämistä. Olen toiminut myös muutamilla ravitalleilla ja en ole siellä nähnyt hevosia ikinä lyötävän, hevoset on kylläkin opetettu jo nuorena hyvin ja johdonmukaisesti.

Minulla on omia hevosia, joita pystyy liikuttamaan ilman raippaa ja ylimääräisiä varusteita. Myös lapset. Ne ovat omia persooniaan omine huumorintajuineen, mutta ikinä niitä ei ole tarvinnut lyödä. Vieraita vähän arasteleva hevonen kulkee irti perässä kuin koira ja antaa minun nätisti vuolla kaviot, mutta kengittäjää se ei päästä lähelle vieläkään ilman rauhoitusta. Se on ihan äärettömän fiksu, mutta todennäköisesti sen ongelmat johtuu liian kovasta käsittelystä aiemmin. Minulle ne ovat perheenjäseniä ja ystäviä.

On hienoa, että hevoslähtöinen ajattelu on lisääntynyt ja osa talleista on siihen tarttunut. Tämä uutinen oli silti ensimmäinen näkemäni, jossa asia on nostettu esiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

Kenenkään ei tarvitse totella minua, etenkään hevosen. Se on aikuinen eläinyksilö, ihmisen armoilla. Jos se ei koe mielekkääksi toimimista kanssani, en todellakaan koe mielekkääksi pakottaa sitä siihen. Jos ei löydy yhteisymmärrystä niin ei löydy. 

Eilen katselin youtubesta videota, jossa oli sanomana se, että asenne lastenkasvatukseen olisi se, että he olisivat "opetuslapsiasi", lämmin ja arvostava suhde, hyvä kommunikaatio. Silloin lapsi luonnostaan omaksuu vanhempiensa arvot ja haluaa miellyttää. 

Parisuhteissa olen joskus törmännyt siihen, että vastapuoli on yrittänyt pakottaa tai alistaa, se ei sovi minulle yhtään, joten en halua myöskään itse tehdä sitä muille. 

Ja kun ratsastuskouluissa ei enää käydä, voidaan ylimääräisille  hevosille tehdä kuin lapin valjakkokoirille, eli lopettaa.

Meetwursti, siinä on heppa jalossa muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hevonen ei opi rankaisemalla.

Ei voi aina lähteä siitä, että hevonen oppii kaiken ja sitä kautta alkaa totella. Monia asioita hevonen ei opi ikinä tai ainakin oppimista odotellessa menee ikä ja terveys. Välillä tarvitaan siis myös sitä, että kuritetaan ja sitä kautta saadaan aikaan totteleminen. Ihan niin kuin lastenkin kanssa.

Ai, lasten ruumillinen kurittaminen mielestäsi ok ???

Kyllä on ok. Olenko hirviö, kun ajattelen niin?

PS. 90% maailman vanhemmista ajattelee samoin.

Onko sinulle ok, että vaikka puolisosi, äitisi tai ystäväsi keskustelemisen sijaan vaikka lyö sinua, jos teille tulee erimielisyys, etkä toimi kuten hän haluaa?

Minulle on ihan ok, että jos ei tottele auktoriteettia niin siitä seuraa rangaistus.

Lapsen vanhemman tulee olla lapselle auktoriteetti ja lapsen totella vanhempaansa. Siinä on kyseessä ihan erilainen ihmissuhde kuin mitä vaikka puolison tai kaverin kanssa.

Koskaan ei tarvitse hakata lapsia eikä hevosia. Lasten hakkaaminen on vieläpä laitonta. Hevostenbhakkaaminenkin saisi olla.

Ajatteletko olevasi lain yläpuolella? Siinäpä kasvatat lainkuuliaisia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

En ole koskaan käyttänyt lapseeni väkivaltaa ja hän kyllä tottelee minua.

Onnittelut helposta lapsesta. Useimmille lapsille ei pelkkä sanoitus riitä.

Se lapsi muuttuu sitä hankalammaksi mitä enemmän pakotat sitä ja olet kuulematta häntä. Kierre on valmis ja ratkaisu siihen on vain omissa käsissäsi, lapsihan ei voi sitä puolestasi tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

Kenenkään ei tarvitse totella minua, etenkään hevosen. Se on aikuinen eläinyksilö, ihmisen armoilla. Jos se ei koe mielekkääksi toimimista kanssani, en todellakaan koe mielekkääksi pakottaa sitä siihen. Jos ei löydy yhteisymmärrystä niin ei löydy. 

Eilen katselin youtubesta videota, jossa oli sanomana se, että asenne lastenkasvatukseen olisi se, että he olisivat "opetuslapsiasi", lämmin ja arvostava suhde, hyvä kommunikaatio. Silloin lapsi luonnostaan omaksuu vanhempiensa arvot ja haluaa miellyttää. 

Parisuhteissa olen joskus törmännyt siihen, että vastapuoli on yrittänyt pakottaa tai alistaa, se ei sovi minulle yhtään, joten en halua myöskään itse tehdä sitä muille. 

Hevosen tai lapsen oma tahto ja oma etu eivät todellakaan katoa mihinkään, vaikka kuinka pitäisi hyvänä. Kyllä ne konfliktit tulevat sieltä, ja kaaos siitä seuraa jos hevosen tai lapsen antaa ne konfliktit voittaa, koska ei halua käyttää pakkoa eikä "negatiivisuutta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hevonen ei opi rankaisemalla.

Ei voi aina lähteä siitä, että hevonen oppii kaiken ja sitä kautta alkaa totella. Monia asioita hevonen ei opi ikinä tai ainakin oppimista odotellessa menee ikä ja terveys. Välillä tarvitaan siis myös sitä, että kuritetaan ja sitä kautta saadaan aikaan totteleminen. Ihan niin kuin lastenkin kanssa.

Ai, lasten ruumillinen kurittaminen mielestäsi ok ???

Kyllä on ok. Olenko hirviö, kun ajattelen niin?

PS. 90% maailman vanhemmista ajattelee samoin.

Onko sinulle ok, että vaikka puolisosi, äitisi tai ystäväsi keskustelemisen sijaan vaikka lyö sinua, jos teille tulee erimielisyys, etkä toimi kuten hän haluaa?

Minulle on ihan ok, että jos ei tottele auktoriteettia niin siitä seuraa rangaistus.

Lapsen vanhemman tulee olla lapselle auktoriteetti ja lapsen totella vanhempaansa. Siinä on kyseessä ihan erilainen ihmissuhde kuin mitä vaikka puolison tai kaverin kanssa.

Koskaan ei tarvitse hakata lapsia eikä hevosia. Lasten hakkaaminen on vieläpä laitonta. Hevostenbhakkaaminenkin saisi olla.

Ajatteletko olevasi lain yläpuolella? Siinäpä kasvatat lainkuuliaisia lapsia.

Suomen laki on huono ja se pitäisi muuttaa, eli kumota nuo kiellot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

Kenenkään ei tarvitse totella minua, etenkään hevosen. Se on aikuinen eläinyksilö, ihmisen armoilla. Jos se ei koe mielekkääksi toimimista kanssani, en todellakaan koe mielekkääksi pakottaa sitä siihen. Jos ei löydy yhteisymmärrystä niin ei löydy. 

Eilen katselin youtubesta videota, jossa oli sanomana se, että asenne lastenkasvatukseen olisi se, että he olisivat "opetuslapsiasi", lämmin ja arvostava suhde, hyvä kommunikaatio. Silloin lapsi luonnostaan omaksuu vanhempiensa arvot ja haluaa miellyttää. 

Parisuhteissa olen joskus törmännyt siihen, että vastapuoli on yrittänyt pakottaa tai alistaa, se ei sovi minulle yhtään, joten en halua myöskään itse tehdä sitä muille. 

Hevosen tai lapsen oma tahto ja oma etu eivät todellakaan katoa mihinkään, vaikka kuinka pitäisi hyvänä. Kyllä ne konfliktit tulevat sieltä, ja kaaos siitä seuraa jos hevosen tai lapsen antaa ne konfliktit voittaa, koska ei halua käyttää pakkoa eikä "negatiivisuutta".

Konflikti on omassa päässäsi, asioita ei tarvitse ottaa valtataisteluna. Lapsi voi harata vastaan päiväkotiin menoa, koska on stressaantunut, vatsaan koskee eikä siellä ole ketään kaveria. Ja äiti huutaa pää punaisena, koska lapsi hangoittelee ja yrittää voittaa äitinsä valtataistelussa?

Ymmärrän, ettei kaikilla riitä äly/tunneäly. Perehdy vaikkapa Ben Furmanin muksuoppiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

En ole koskaan käyttänyt lapseeni väkivaltaa ja hän kyllä tottelee minua.

Onnittelut helposta lapsesta. Useimmille lapsille ei pelkkä sanoitus riitä.

Se lapsi muuttuu sitä hankalammaksi mitä enemmän pakotat sitä ja olet kuulematta häntä. Kierre on valmis ja ratkaisu siihen on vain omissa käsissäsi, lapsihan ei voi sitä puolestasi tehdä. 

Kuuleminen tarkoittaa sinulle ilmeisesti periksi antamista? Kun eipä tiukan erimielisyyden sattuessa ole paljon muita vaihtoehtoja se, koska pakottaa ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hevonen ei opi rankaisemalla.

Ei voi aina lähteä siitä, että hevonen oppii kaiken ja sitä kautta alkaa totella. Monia asioita hevonen ei opi ikinä tai ainakin oppimista odotellessa menee ikä ja terveys. Välillä tarvitaan siis myös sitä, että kuritetaan ja sitä kautta saadaan aikaan totteleminen. Ihan niin kuin lastenkin kanssa.

Ai, lasten ruumillinen kurittaminen mielestäsi ok ???

Kyllä on ok. Olenko hirviö, kun ajattelen niin?

PS. 90% maailman vanhemmista ajattelee samoin.

Onko sinulle ok, että vaikka puolisosi, äitisi tai ystäväsi keskustelemisen sijaan vaikka lyö sinua, jos teille tulee erimielisyys, etkä toimi kuten hän haluaa?

Minulle on ihan ok, että jos ei tottele auktoriteettia niin siitä seuraa rangaistus.

Lapsen vanhemman tulee olla lapselle auktoriteetti ja lapsen totella vanhempaansa. Siinä on kyseessä ihan erilainen ihmissuhde kuin mitä vaikka puolison tai kaverin kanssa.

Koskaan ei tarvitse hakata lapsia eikä hevosia. Lasten hakkaaminen on vieläpä laitonta. Hevostenbhakkaaminenkin saisi olla.

Ajatteletko olevasi lain yläpuolella? Siinäpä kasvatat lainkuuliaisia lapsia.

Suomen laki on huono ja se pitäisi muuttaa, eli kumota nuo kiellot.

Voithan ryhtyä ajamaan sellaista lakia. Siihen saakka kun lasten hakkaaminen on laitonta, laki koskee jokaista. Varsinaista tekopyhyyttä, jos ihminen pahoinpitelee lapsia ja väittää samaan aikaan kasvattavansa näistä kunnon kansalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

En ole koskaan käyttänyt lapseeni väkivaltaa ja hän kyllä tottelee minua.

Onnittelut helposta lapsesta. Useimmille lapsille ei pelkkä sanoitus riitä.

Se lapsi muuttuu sitä hankalammaksi mitä enemmän pakotat sitä ja olet kuulematta häntä. Kierre on valmis ja ratkaisu siihen on vain omissa käsissäsi, lapsihan ei voi sitä puolestasi tehdä. 

Kuuleminen tarkoittaa sinulle ilmeisesti periksi antamista? Kun eipä tiukan erimielisyyden sattuessa ole paljon muita vaihtoehtoja se, koska pakottaa ei saa.

Joillakin meistä on auktoriteettia ja kasvatustaitoja. Ne, joilla ei ole, ilmeisesti hakkaavat lapsiaan. Surullista ja kyvytöntä toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

Kenenkään ei tarvitse totella minua, etenkään hevosen. Se on aikuinen eläinyksilö, ihmisen armoilla. Jos se ei koe mielekkääksi toimimista kanssani, en todellakaan koe mielekkääksi pakottaa sitä siihen. Jos ei löydy yhteisymmärrystä niin ei löydy. 

Eilen katselin youtubesta videota, jossa oli sanomana se, että asenne lastenkasvatukseen olisi se, että he olisivat "opetuslapsiasi", lämmin ja arvostava suhde, hyvä kommunikaatio. Silloin lapsi luonnostaan omaksuu vanhempiensa arvot ja haluaa miellyttää. 

Parisuhteissa olen joskus törmännyt siihen, että vastapuoli on yrittänyt pakottaa tai alistaa, se ei sovi minulle yhtään, joten en halua myöskään itse tehdä sitä muille. 

Hevosen tai lapsen oma tahto ja oma etu eivät todellakaan katoa mihinkään, vaikka kuinka pitäisi hyvänä. Kyllä ne konfliktit tulevat sieltä, ja kaaos siitä seuraa jos hevosen tai lapsen antaa ne konfliktit voittaa, koska ei halua käyttää pakkoa eikä "negatiivisuutta".

Konflikti on omassa päässäsi, asioita ei tarvitse ottaa valtataisteluna. Lapsi voi harata vastaan päiväkotiin menoa, koska on stressaantunut, vatsaan koskee eikä siellä ole ketään kaveria. Ja äiti huutaa pää punaisena, koska lapsi hangoittelee ja yrittää voittaa äitinsä valtataistelussa?

Ymmärrän, ettei kaikilla riitä äly/tunneäly. Perehdy vaikkapa Ben Furmanin muksuoppiin. 

Teillä ei siis mennä päiväkotiin ennen kuin stressi on purettu, vatsakipu hävinnyt ja kaveri järjestynyt?

Ihmisillä tosi väärä käsitys raipan käytöstä. Itse ratsastanut eri talleilla yli 5 vuotta ja totta on, että raippa on pääsääntöisesti ratsastaessa mukana. Millään tallilla en ole nähnyt raipalla "hakkaamista". Kyse on apukeinosta. Raippahan on pitkä ja sitä pidetään vasten ratsastajan reittä pitkin siten, että se "lepää" sinä. Raipalla on tarkoitus tarvittaessa pienellä ranneliikkeellä koskettaa raipalla hepan takapuoleen. Ei missään nimessä siten, että käsi irrotetaan ohjaksista ja lyödään hevosta. Vaan ranneliikkeellä kehoitus hevoselle. Oikein käytettynä raippa ei todellakaan satuta hevosta. 

Se pitää paikkaansa, että tallien hevoset saavat monella tallilla liian vähän ulkoilua. Tämä ongelma on lähinnä kaupungeissa. Onneksi monet tallit sijaitsevat maaseudulla tai maaseutumaisessa ympäristössä. 

Väitän silti, että hevoset ylipäätänsä on todella hyvin hoidettuja, niin ratsastustalleilla kuin yksityisilläkin verrattuna moniin muihin eläimiin. Jokainen heppa saa kyllä huomiota ja rapsutuksia osakseen. Hevosia ei yksinkertaisesti ole kannattavaa pitää huonosti. Ratsastustallit saavat niistä elantonsa ja hevosten huono kohtelu tulisi erittäin nopeasti esille tallilla kävijöiden suuren lukumäärän vuoksi sekä talleja myös kontrolloidaan. 

Enemmän olisin huolissani monissa perheissä olevista koirista, jotka ovat päivän yksin kotona ja ulkoilut ovat 15 - 30 kävelyitä lähiympäristössä. Näiden koirien kohtelua, terveydenhoitoa, ulkoilua, ruokintaa, jne. ei kukaan kontrolloi. 

En tietenkään väitä, etteikö huonojakin talleja olisi olemassa, mutta enemmän se on poikkeus kuin sääntö. Tietenkin yksikin huono talli on liikaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

En ole koskaan käyttänyt lapseeni väkivaltaa ja hän kyllä tottelee minua.

Onnittelut helposta lapsesta. Useimmille lapsille ei pelkkä sanoitus riitä.

Se lapsi muuttuu sitä hankalammaksi mitä enemmän pakotat sitä ja olet kuulematta häntä. Kierre on valmis ja ratkaisu siihen on vain omissa käsissäsi, lapsihan ei voi sitä puolestasi tehdä. 

Kuuleminen tarkoittaa sinulle ilmeisesti periksi antamista? Kun eipä tiukan erimielisyyden sattuessa ole paljon muita vaihtoehtoja se, koska pakottaa ei saa.

Joillakin meistä on auktoriteettia ja kasvatustaitoja. Ne, joilla ei ole, ilmeisesti hakkaavat lapsiaan. Surullista ja kyvytöntä toimintaa.

Onnittelut lapsesta joka ilmeisesti tottelee aina puhetta?

Vai olisiko kenties niin, että lapselle epämieluisat säännöt on poistettu, jolloin konflikteja ei tule? "Valitse taistelusi", vai miten se meni.

Tässä joku otti kantaa tuohon "ei osata hoitaa enää hevosia" vaan harrastus on pelkkää ratsastusta. Tallityttöjä ei enää kovin monella tallilla ole (mm. vakuutukset edellyttävät vähintään 15 vuoden ikää, joten vastuussa olevat työntekijät ovat erikseen) ja osasyynä tähän on ne ihmiset, jotka ovat tehneet valituksia lapsityövoiman käytöstä, mikäli (yleensä heidän oma) lapsensa on laitettu esim. harjaamaan ja varustamaan hevonen ennen tuntia. Harva tallinpitäjä jaksaa ottaa sitä riesaa kontolleen, että tallista alkaa kierrellä huhuja ja toisekseen. Toisekseen aika on rajallista ja kaikkia ei pysty auttamaan hevosen valmiiksilaittamisessa, niin on helpompaa, kun henkilökunta laittaa hevoset valmiiksi, jolloin voidaan varmistaa, että varusteet on ehjiä, istuu asiallisesti hevoselle ja on oikein laitettu.

Aika pitkään (n. 30 vuotta) hevosten kanssa eri rooleissa toimineena sekä ravi- että ratsupuolella en kyllä tunnista jutussa kuvattua hevosten hakkaamis- ja potkimiskulttuuria talleilla minään yleisenä ilmiönä. Jos joku talli on asiaton ja kokemukset sieltä huonoja, niin asiaan voi puuttua, äänestää jaloillaan ja/tai olla valvontaeläinlääkäriin yhteydessä, mikäli kipeitä hevosia pidetään tunneilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äly loppuu, väkivalta alkaa. Onko hienoa olla kasvattaja, joka saa lapsen käpertymään itseensä ja olemaan vaiti uhkailemalla ja kurittamalla? Onko hieno kokemus saada eläin tekemään jotain siksi, että se pelkää seurauksia?

Onko hienoa olla sellaisen lapsen vanhempi tai hevosen ratsastaja joka ei tottele sinua kuin ajoittain tai silloin kun sattuu huvittamaan?

Kenenkään ei tarvitse totella minua, etenkään hevosen. Se on aikuinen eläinyksilö, ihmisen armoilla. Jos se ei koe mielekkääksi toimimista kanssani, en todellakaan koe mielekkääksi pakottaa sitä siihen. Jos ei löydy yhteisymmärrystä niin ei löydy. 

Eilen katselin youtubesta videota, jossa oli sanomana se, että asenne lastenkasvatukseen olisi se, että he olisivat "opetuslapsiasi", lämmin ja arvostava suhde, hyvä kommunikaatio. Silloin lapsi luonnostaan omaksuu vanhempiensa arvot ja haluaa miellyttää. 

Parisuhteissa olen joskus törmännyt siihen, että vastapuoli on yrittänyt pakottaa tai alistaa, se ei sovi minulle yhtään, joten en halua myöskään itse tehdä sitä muille. 

Hevosen tai lapsen oma tahto ja oma etu eivät todellakaan katoa mihinkään, vaikka kuinka pitäisi hyvänä. Kyllä ne konfliktit tulevat sieltä, ja kaaos siitä seuraa jos hevosen tai lapsen antaa ne konfliktit voittaa, koska ei halua käyttää pakkoa eikä "negatiivisuutta".

Konflikti on omassa päässäsi, asioita ei tarvitse ottaa valtataisteluna. Lapsi voi harata vastaan päiväkotiin menoa, koska on stressaantunut, vatsaan koskee eikä siellä ole ketään kaveria. Ja äiti huutaa pää punaisena, koska lapsi hangoittelee ja yrittää voittaa äitinsä valtataistelussa?

Ymmärrän, ettei kaikilla riitä äly/tunneäly. Perehdy vaikkapa Ben Furmanin muksuoppiin. 

Teillä ei siis mennä päiväkotiin ennen kuin stressi on purettu, vatsakipu hävinnyt ja kaveri järjestynyt?

Et ymmärrä niin et ymmärrä. Sinulla ei ole pedagogisia eikä lapsipsykologisia taitoja, jankkaat vain oman mutusi pohjalta. Tutustu nyt vaikkapa siihen muksuoppiin tai muuhun vastaavaan malliin. Teillä toteutuu sanonnasta syöt tai itket ja syöt se jälkimmäinen, kun enemmän työkaluja omaava vanhempi saa tilanteen ohjailtua syömiseen ilman itkua.