Parisuhde ja asioiden edelle laukkaaminen
Olen aloittanut tapailun tosi ihanan miehen kanssa. Ollaan käyty vasta pari kertaa treffeillä, tunnettu on kyllä jo vuosia . Olen jo hirveän ihastunut häneen ja olen jo kuvitellut kaikkea tulevaa: ensimmäistä viikonloppureissua, synttäriyllätyksiä, hänen vanhempiensa ja sukulaistensa tapaamista jne. Tämä on aivan päätöntä! Onko muilla vastaavia kokemuksia? Että innostuu liikaa ja liian aikaisin, elää kuvitelmissa?
Kommentit (10)
Olet ihan terve. Mulla on ollut samanlaisia haaveita.
Aika normaalia, olet rakastunut. Pidä varasi ettet rakastu siihen mielikuvasi.
Tuossa on iso vaara pettyä, jos ja kun ei olekaan niin ihanaa ja romanttista..
No normaalia ihastumistahan tuo on.
Jos mies ei ole ihan heti alussa ihan noin täysillä mukana, kannattaa varoa, että et mene liian nopeasti asioiden edelle. Jos toinen ei ihan heti ole valmis vanhempien tapaamiseen tai avioliittoon ja muihin sun odottamiin juttuihin, saattaa hän pelästyä ja vetäytyä pois. Toinen saattaa olla enemmän sillä mielellä, että katotaan tässä vähän aikaa, mitä tästä syntyy. Kaikki eivät ole ihan heti valmiita etenemään raketin lailla. Toisaalta, jos tykkää toisesta, olen sitä mieltä, että sen saa kyllä näyttää ja osoittaa, ei sitä tarvitse salata.
Itse olen juuri samanlainen, kuvittelen mielessäni jo koko parisuhteen kaaren, lasten nimet ja minne se yhteinen ”oikea” koti tehdään ja muutenkin samanlaisia asioita mitä kuvailit. Miesystävä yrittää ”sinnitellä” siinä vierellä. Olemme seurustelleet reilu vuoden päivät ja olen jo nyt niin vauvakuumeinen että ihan hirvittää itseäkin, yritäppä siinä sitte elää myös sen toisen ihmisen tahtiin. Mutta en koe että näistä minun ajatuksistani tai vauvoista hössöttämisessä on mitään haittaa, kyllä se mies osaa itse sanoa milloin ollaan menty ajatuksissakin jo liian pitkälle että eletäänpäs nyt vaan tätä nykyisyyttä :D
No nyt olen jo haaveillut raskaudesta ja siitä kuinka loistava isä hän olisi.. yritän hillitä itseäni. Helposti käy niin että rakennan hänestä vain jotain haavekuvaa, ja rakastun siihen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No nyt olen jo haaveillut raskaudesta ja siitä kuinka loistava isä hän olisi.. yritän hillitä itseäni. Helposti käy niin että rakennan hänestä vain jotain haavekuvaa, ja rakastun siihen.
Ap
Tuohan siinä on riskinä, mutta sama vaiva on kaikilla rakastuneilla. Aika näyttää, rakastatko sitä miestä oikeasti vai vain sitä haavekuvaa joka sinulla nyt on.
Vierailija kirjoitti:
No normaalia ihastumistahan tuo on.
Jos mies ei ole ihan heti alussa ihan noin täysillä mukana, kannattaa varoa, että et mene liian nopeasti asioiden edelle. Jos toinen ei ihan heti ole valmis vanhempien tapaamiseen tai avioliittoon ja muihin sun odottamiin juttuihin, saattaa hän pelästyä ja vetäytyä pois. Toinen saattaa olla enemmän sillä mielellä, että katotaan tässä vähän aikaa, mitä tästä syntyy. Kaikki eivät ole ihan heti valmiita etenemään raketin lailla. Toisaalta, jos tykkää toisesta, olen sitä mieltä, että sen saa kyllä näyttää ja osoittaa, ei sitä tarvitse salata.
Vähän ohiksena ketjuun. Ihastuin ja hullaannuin yhteen mieheen ihan hullun lailla ja taisin lörpötelläkin vähän liikoja. Hän puhui, että haluaa edetä hitaasti, katsella tuleeko tästä mitään.
Sitten hän yhtäkkiä vaan vetäytyi, lopetti viesittelyn kokonaan eikä vastannut enää viesteihin. Mietin kovasti, että kokiko mies sitten itsensä nurkkaan ajetuksi, vaikka koetin "ottaa rauhallisesti". Mutta mutta toisaalta, jos mies olisi ollut tarpeeksi kiinnostunut minusta, ei liene kuitenkaan paennut? En usko kuitenkaan, että niin kimpussa olin.
Mies on minua kymmenen vuotta vanhempi ja varmaan iänkin myötä hitaampi ja harkitsevampi. Yritän olla rauhallinen enkä säikäyttää häntä liian nopealla etenemisellä.
Jotta ei liian sokeriseksi menisi, niin olen kuvitellut myös ensimmäisen riitamme ja sen miten se sovittaisiin. En taida olla ihan terve.