Lue keskustelun säännöt.
Miten olette toimineet narsistivanhemman kanssa?
20.05.2014 |
En toistaiseksi ole voinut kuin yrittää sietää tilannetta ja sen myötä henkistä alistamista ja mitätöintiä. Katkaisisin mielelläni välit, mutta en vielä toistaiseksi kykene siihen. Sanotaanko nyt näin, ettei ole aika.
Olen yrittänyt ottaa etäisyyttä, mutta tuntuu, että yhteydenotot ovat kerta toisensa jälkeen vain ahdistavampia ja vaativampia. Vanhempani tuntuu hallitsevan kokonaisvaltaisesti elämääni, vaikka olen piakkoin jo 30-vuotias.
Jos oma vanhempanne on narsisti, miten olette toimineet tilanteessa?
Kommentit (4)
Olen ottanut etäisyyttä niin paljon kun voin. Nykyään en tapaa äitiäni enää kuin muutamia kertoja vuodessa ja soittelenkin hyvin harvakseltaan. En vaan kertakaikkiaan jaksa sitä syyllistämistä ja ahdistamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen tapauksessaan en myöskään usko paranemiseen. Ei tajua, eikä halua tajuta. Haluaisin rajoja tähän kohteluun ennen kuin voin laittaa välit poikki. En onnistu pelkällä etäisyyden ottamisella, sillä se aiheuttaa hänessä vain entistä enemmän tunnekuohuja ja syyllistävää käytöstä, kun en vastaa puhelimeen tai viesteihin. Ei edes ymmärrä, miksi teen niin, vaikka on ensin kurkku suorana huutanut ja haukkunut maan rakoon. Vastaansanomista ei tietenkään ole, koska olen väärässä. Ap
Lisää? Olen itkenyt silmäni taas kosteiksi. Ap
Mun oli pakko katkaista isääni täysin välit, ei siihemikään muu auta koska narsismista harvoin kukaan parantuu eikä ne ite tajua sitä sairastavansa.