Lue keskustelun säännöt.
Kuinka saada rauhoittavia lisää?
19.05.2014 |
En ole narkkari tai muutenkaan ongelmakäyttäjä, mutta kärsin mm. traumaperäisestä stressireaktiosta sekä voimakkaasta ahdistuneisuudesta, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämääni kohtuuttomasti ilman lääkitystä. Lääkärit eivät kuitenkaan ole innokkaita määräämään säännöllistä ahdistuslääkettä, saan rauhoittavia kuukaudeksi kerrallaan joitakin kertoja vuodessa (ja tietty minimiannostuksella). Alan väsymään tähän, että koko ajan pitää vinkua ja mankua lisää sitä yhtä asiaa, jonka avusta pärjään arjessa enkä vietä päiviäni vain istuen ja raivoten, itkien jne. neljän seinän sisällä. Ymmärrän, että moni käyttää lääkkeitä väärin, mutta minä en ole sitä koskaan tehnyt vaan syön suositellun määrän kiltisti.
Nyt alkaa olemaan epätoivoinen olo. Nykyisestä lääkkeestäni meni teho parin viikon päästä, joten nostin hieman annostusta (sanottiin, että näin voi tehdä tarvittaessa) ja nyt tehoaa taas hyvin. Ongelma on siinä, että kuukauden kuuri on melkein syöty, eikä lääkäri suostu antamaan uutta reseptiä. "Ei ole hyvä syödä liian kauaa niitä". Tiedätkös, mikä muu ei ole hyvä? Itsensä tappamisyritykset ahdistuksen takia (minulla näitä takana, samoin psykoottista käytöstä). Joskus pitäisi valita se pienempi paha, en jaksaisi lopunelämääni käydä tätä kuviota että korkeintaan kuukauden tai kaksi voin elää rauhassa ja sitten parin kuukauden päästä ahdistus on vienyt minut sairaalaan...
Kommentit (77)
Tuo hoitaja on uusi, en puhuisi mistään kiintymisestä vielä. Ja kun sanoin että laiskottelee hommansa suhteen, se on puhdasta faktaa: osastosihteeri on saanut pariinkin otteeseen käydä hätistelemässä häntä pois kahvihuoneesta, kun minun aikani on alkanut jo...aloittaa myöhässä, lopettaa ajoissa. Ja tosiaan yritti laittaa todella pitkät tapaamisvälit, mutta otin asian puheeksi lääkärissä ja lääkäri sanoi että hehän sopivat jo aiemmin että minua on tavattava vähintään kerran kahdessa viikossa, mielellään viikottain. Selvästi harmistui ja sanoikin puhuvansa tästä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 18:58"]
Ja kyllä, käyn avopuolella hoitajan kanssa keskustelemassa ja tapaan lääkäriä välillä. Hoitajan kanssa ei oikein synkkaa, yritti ominpäin vähentää käyntejäkin, josta lääkäri sille ärähti...sellainen lusmu minulla tukena. Lääkäri on mukava ja kuuntelee, pohtii paljon tilannettani mutta viimeksi sanoi suoraan että olen ryhmässä "vaikea lääkittävä", eli ihan arvailemalla kokeillaan eri lääkkeitä nyt.
ap
[/quote]
Oletko puhunut hoitajasi kianssa kokemastasi luottamuspulasta? Hoitosuhteessa on usein transferenssitunteetkin pelissä, joka mutkistaa suotta tilannetta ja turhat väärinkäsitykset voivat aiheuttaa negatiivisuuden kehän, joka turhaan häiritsee hoitoa.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, että on transferenssitunteet pelissä?
ohis
[/quote]
Transferenssitunteilla tarkoitetaan sitä, että tunteet, jotka on aiemmin liittyneet johonkin(yleensä varhaiseen) kiintymyssuhteeseen, nousevat myöhemmin pintaan ja ne heijastuvat muihin ihmissuhteisiin. Konkreettinen esimerkki on se, että lapsuudessa on ollut ankaran ja tuomitsevan äidin lapsi ja jos aikuisuudessa saa kiinteän hoitosuhteen, jossa alkaa jo luottamuskin heräämään, alkaa äkillisesti näkemään hoitajassa ankaria ja tuomitsevia piirteitä. Samalla alkaa myös itse tiedostamattaan muodostamaan hoitajan kanssa samantyyppisiä konflikteja, joita aikoinaan on ollut äidin kanssa. Nämä aiheuttavat kitkaa hoitosuhteisiin, mutta toisaalta ovat myös työvälineitä. Jos hoitaja on ammattitaitoinen, kääntyy tilanne siten, että traumojen voidaan kokea nousseen pintaan siksi, että ne voidaan käsitellä.
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Jos miettii omia reagointitapojaan (vaikka ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa psykopatologiaa olisikaan) saattaa havaita näitä piirteitä esim. suhteessa työnantajaan, anoppiin yms. Usein transferenssitunteet tulevat siis ilmi joko kiintymys- tai auktoriteettisuhteissa.
[/quote]
Onko psykologiassa koulukuntia, jotka eivät usko tuollaiseen?
Eikö tuo ole vähän kaukaa haettua...äiti oli ankara, niin nyt mun pitää riidellä terapeutin kanssa...
Kanta.fi sanotaan näin:"Sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen potilaalla on edelleen oikeus saada paperiresepti, jos hän kieltäytyy sähköisestä reseptistä. Hänellä on myös oikeus kieltää reseptitietojen katsominen Reseptikeskuksesta." eli lääkärit eivät näe ilman lupaa lääketietoja. Se pitää käydä laittamassa omakanta-palvelussa.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 02:45"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 18:58"]
Ja kyllä, käyn avopuolella hoitajan kanssa keskustelemassa ja tapaan lääkäriä välillä. Hoitajan kanssa ei oikein synkkaa, yritti ominpäin vähentää käyntejäkin, josta lääkäri sille ärähti...sellainen lusmu minulla tukena. Lääkäri on mukava ja kuuntelee, pohtii paljon tilannettani mutta viimeksi sanoi suoraan että olen ryhmässä "vaikea lääkittävä", eli ihan arvailemalla kokeillaan eri lääkkeitä nyt.
ap
[/quote]
Oletko puhunut hoitajasi kianssa kokemastasi luottamuspulasta? Hoitosuhteessa on usein transferenssitunteetkin pelissä, joka mutkistaa suotta tilannetta ja turhat väärinkäsitykset voivat aiheuttaa negatiivisuuden kehän, joka turhaan häiritsee hoitoa.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, että on transferenssitunteet pelissä?
ohis
[/quote]
Transferenssitunteilla tarkoitetaan sitä, että tunteet, jotka on aiemmin liittyneet johonkin(yleensä varhaiseen) kiintymyssuhteeseen, nousevat myöhemmin pintaan ja ne heijastuvat muihin ihmissuhteisiin. Konkreettinen esimerkki on se, että lapsuudessa on ollut ankaran ja tuomitsevan äidin lapsi ja jos aikuisuudessa saa kiinteän hoitosuhteen, jossa alkaa jo luottamuskin heräämään, alkaa äkillisesti näkemään hoitajassa ankaria ja tuomitsevia piirteitä. Samalla alkaa myös itse tiedostamattaan muodostamaan hoitajan kanssa samantyyppisiä konflikteja, joita aikoinaan on ollut äidin kanssa. Nämä aiheuttavat kitkaa hoitosuhteisiin, mutta toisaalta ovat myös työvälineitä. Jos hoitaja on ammattitaitoinen, kääntyy tilanne siten, että traumojen voidaan kokea nousseen pintaan siksi, että ne voidaan käsitellä.
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Jos miettii omia reagointitapojaan (vaikka ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa psykopatologiaa olisikaan) saattaa havaita näitä piirteitä esim. suhteessa työnantajaan, anoppiin yms. Usein transferenssitunteet tulevat siis ilmi joko kiintymys- tai auktoriteettisuhteissa.
[/quote]
Onko psykologiassa koulukuntia, jotka eivät usko tuollaiseen?
Eikö tuo ole vähän kaukaa haettua...äiti oli ankara, niin nyt mun pitää riidellä terapeutin kanssa...
[/quote]
Psykoanalyysiin perustuvaa ajattelua. Esim kognitiivisessa terapiassa ei keskitytä mahdolliseen transferenssiin tai potilaan ja terapeutin väliseen suhteeseen muuten, kuin että painotetaan luottamuksellista yhteistyösuhdetta terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kognitiivisessakin terapiassa otetaan huomioon projektio. Ja on tärkeää käsitellä se.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 01:23"]
Kyllä kognitiivisessakin terapiassa otetaan huomioon projektio. Ja on tärkeää käsitellä se.
[/quote]
Yksittäinen terapeutti voi olla eklektinen ja yhdeistellä aineksia eri suuntauksista, mutta projektiot ja trasferenssit eivät ole kognitiiviiseen terapiaan kuuluvia käsitteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveys toimistosta saa.. sanoin että en pysty käymään kaupassa jne.. ja sit nostivat annosta kun sanoin että ei tepsi ja muuten ostan ne katu kaupasta= lääkäri kirjoitti reseptin ja mt hoitaja laittaa joka viikko huume seulaan
Tiesitkös että se ahdistus kasvaa bentsoja popsimalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ole ainakaan kasvanut muutakuin "selvinpäin" jos ei esim kuukauteen ole syönyt näitä dormicumeja ja tenoxeja niin rupeaa jo ahdistus, unettomuus ja muutenkin outo pöhnä käymään sietämättömäksi ja saattaa tulla ruumiita.
Surullista. Olen ollut todella, todella vaikeassa paniikki-ja ahdistuskierteessä kun lapset olivat pieniä. Pariin otteeseen osastolla ja aina ottivat kyllä sisään, joko lähetteellä tai jopa ilman. Päivittäin söin pameja, elämä oli yhtä selviytymistä. Nyt käynyt yli 5 vuotta traumatetapiassa, ilman paniikkikohtauksia. Toki välillä ahdistaa ja paljonkin mutta enää menee mielialalääke minimiannostuksella. Mutta, se terapiaan pääsy ja ennen kaikkea siellä käynti vaatii itseltä ihan hemmetisti. Kukaan ei tee sitä työtä sun puolesta eikä paranna sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:04"]
Kun sinulla on julkisen puolen hoitosuhde, et oikein voi hakea bentsoja yksityiseltä tai muualtakaan kuin omalta hoitotaholtasi. Nykyisin kun on e-reseptit, näkee hoitava lääkärisi myös muiden lääkärien määräämät lääkkeet. Ennen paperireseptiaikaan onnistui se, että haki reseptit monesta eri paikkaa, mutta sähköisellä reseptillä on haluttu tämä ehkäistä. Käytännössä siis kaikki lääkärit, jotka puuttuvat lääkitykseesi, näkevät, mitä muut ovat sinulle määränneet.
Siis miten tarkoitat, että julkinen puoli estäisi yksityisen puolen lääkkeiden määräämiset? Yksityisten lääkäreiden päämääränä on saada rahat taskuun ja asiakas tyytyväiseksi, tietysti lääkärietiikkaa noudattaen. Mutta ei siellä e-resepteissäkään lue "TÄLLE EI SAA MÄÄRÄTÄ BENTSOJA", päinvastoin, lääkärin on helpompi määrätä bentsoja sellaiselle, joka on niitä jo saanut.
Toki sillä tavalla ei voi huijata, että hakee kymmeneltä eri lääkäriltä 10mg Diapam reseptin, mutta nyt ei puhutakaan väärinkäytöstä, vaan ohjeiden mukaan käytettävästä lääkityksestä.
USAlaiset laakarit eivat enaa maaraa vanhanaikaista Diapamia. Haitat suuremmat kuin hyoty.
https://www.psychiatryadvisor.com/home/topics/anxiety/ketamine-a-promis…
Ketamiinia suonensisaisesti.
Onko muu ns. peruslääkitys kunnossa ettei bentsoja tarvitse? Ne koukuttavat kyllä.
Mm. ketiapiini ihan ok eikä tule toleranssia, vaihtoehtoja myös tietyt muut lääkkeet, ei vain ssri.
Onko diagnoosi oikea? Ettei olisikaan ahdistushäiriö vaan bipolaari tms.? Oireilee eri tavalla mm. Kausittaisuus. Onko sulla psykoottisia oireita kuten paranoiaa? Niihin oma lääkitys.
Yksityiseltä saa kyllä bentsojakin mutta ei hyvä pitkäaikaisratkaisu.
Voimia ❤️
T. Kohtalotoveri
Vierailija kirjoitti:
Onko muu ns. peruslääkitys kunnossa ettei bentsoja tarvitse? Ne koukuttavat kyllä.
Mm. ketiapiini ihan ok eikä tule toleranssia, vaihtoehtoja myös tietyt muut lääkkeet, ei vain ssri.
Onko diagnoosi oikea? Ettei olisikaan ahdistushäiriö vaan bipolaari tms.? Oireilee eri tavalla mm. Kausittaisuus. Onko sulla psykoottisia oireita kuten paranoiaa? Niihin oma lääkitys.
Yksityiseltä saa kyllä bentsojakin mutta ei hyvä pitkäaikaisratkaisu.
Voimia ❤️
T. Kohtalotoveri
Tuskin enää vastaa. Ketju on vuodelta 2014.
Ahdistuslääke ei auta, pitää olla antipsykoottilääke päällä, se veisi pitkäaikaisoireet pois.
Eli väärä lääke, neuroleptit voisivat sopia, opinoi täällä toinen mt-kroonikko. Hyvää vointia toivon sinulle
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:34"]
E-reseptiasia tekee oikeasti myös yksityislääkäreiden työstä läpinäkyvämpää. Enää se, mitä on määrätty ei jää potilaan ja lääkärin väliseksi asiaksi (siis pelkäksi kirjaukseksi yksityisen lääkäriaseman tietoihin sekä potilaalle jääväksi paperireseptiksi) vaan se säilyy potilaan reseptijärjestelmässä koko hänen elinikänsä. Kuka tahansa potilasta myöhemmin hoitava lääkäri näkee, mitä on määrätty ja milloin. Ei kukaan yksityislääkäri halua mainetta "rahat pois potilaalta ja napit kouraan" hoitolinja noudattamisesta.
[/quote]
Tottahan se on, että on hoitosuositusten vastaista määrätä potilaalle bentsoja ilman, että niiden tehon seurantaa tai muutakaan hoitoa on järjestetty.