Lue keskustelun säännöt.
Kuinka saada rauhoittavia lisää?
19.05.2014 |
En ole narkkari tai muutenkaan ongelmakäyttäjä, mutta kärsin mm. traumaperäisestä stressireaktiosta sekä voimakkaasta ahdistuneisuudesta, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämääni kohtuuttomasti ilman lääkitystä. Lääkärit eivät kuitenkaan ole innokkaita määräämään säännöllistä ahdistuslääkettä, saan rauhoittavia kuukaudeksi kerrallaan joitakin kertoja vuodessa (ja tietty minimiannostuksella). Alan väsymään tähän, että koko ajan pitää vinkua ja mankua lisää sitä yhtä asiaa, jonka avusta pärjään arjessa enkä vietä päiviäni vain istuen ja raivoten, itkien jne. neljän seinän sisällä. Ymmärrän, että moni käyttää lääkkeitä väärin, mutta minä en ole sitä koskaan tehnyt vaan syön suositellun määrän kiltisti.
Nyt alkaa olemaan epätoivoinen olo. Nykyisestä lääkkeestäni meni teho parin viikon päästä, joten nostin hieman annostusta (sanottiin, että näin voi tehdä tarvittaessa) ja nyt tehoaa taas hyvin. Ongelma on siinä, että kuukauden kuuri on melkein syöty, eikä lääkäri suostu antamaan uutta reseptiä. "Ei ole hyvä syödä liian kauaa niitä". Tiedätkös, mikä muu ei ole hyvä? Itsensä tappamisyritykset ahdistuksen takia (minulla näitä takana, samoin psykoottista käytöstä). Joskus pitäisi valita se pienempi paha, en jaksaisi lopunelämääni käydä tätä kuviota että korkeintaan kuukauden tai kaksi voin elää rauhassa ja sitten parin kuukauden päästä ahdistus on vienyt minut sairaalaan...
Kommentit (77)
Terapian aloittamisen suhteen ongelma tuntuu olevan ihan yleinen saamattomuus jossain kohdassa systeemiä. Puhutaan, puhutaan, puhutaan vaan kaikesta mutta käytännössä hyvin vähän tapahtuu. Nytkin olen odottanut kaksi viikkoa lausuntoa, joka piti saada silloin kaksi viikkoa sitten "heti".
Jos olisi enemmän rahaa, siirtyisin omalla rahalla yksityisen asiakkaaksi, mutta minkäs teet? Julkisella on paljon laiminlyöntiä ja vaikka uudet aina kauhistelevat edellisten virheitä, eivät itse juuri paremmaksi pistä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
21 jatkaa: käyn traumaterapiassa, eli lääkkeet eivät ole ainoa hoitokeino. Masennuslääkkeitä en syö, kokeiltiin kolmia eri lääkkeitä jonla jälkeen lääkäri totesi etteivät ne anna haluttua vastetta.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 18:58"]
Ja kyllä, käyn avopuolella hoitajan kanssa keskustelemassa ja tapaan lääkäriä välillä. Hoitajan kanssa ei oikein synkkaa, yritti ominpäin vähentää käyntejäkin, josta lääkäri sille ärähti...sellainen lusmu minulla tukena. Lääkäri on mukava ja kuuntelee, pohtii paljon tilannettani mutta viimeksi sanoi suoraan että olen ryhmässä "vaikea lääkittävä", eli ihan arvailemalla kokeillaan eri lääkkeitä nyt.
ap
[/quote]
Oletko puhunut hoitajasi kianssa kokemastasi luottamuspulasta? Hoitosuhteessa on usein transferenssitunteetkin pelissä, joka mutkistaa suotta tilannetta ja turhat väärinkäsitykset voivat aiheuttaa negatiivisuuden kehän, joka turhaan häiritsee hoitoa.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:04"]
Kun sinulla on julkisen puolen hoitosuhde, et oikein voi hakea bentsoja yksityiseltä tai muualtakaan kuin omalta hoitotaholtasi. Nykyisin kun on e-reseptit, näkee hoitava lääkärisi myös muiden lääkärien määräämät lääkkeet. Ennen paperireseptiaikaan onnistui se, että haki reseptit monesta eri paikkaa, mutta sähköisellä reseptillä on haluttu tämä ehkäistä. Käytännössä siis kaikki lääkärit, jotka puuttuvat lääkitykseesi, näkevät, mitä muut ovat sinulle määränneet.
[/quote]
Siis miten tarkoitat, että julkinen puoli estäisi yksityisen puolen lääkkeiden määräämiset? Yksityisten lääkäreiden päämääränä on saada rahat taskuun ja asiakas tyytyväiseksi, tietysti lääkärietiikkaa noudattaen. Mutta ei siellä e-resepteissäkään lue "TÄLLE EI SAA MÄÄRÄTÄ BENTSOJA", päinvastoin, lääkärin on helpompi määrätä bentsoja sellaiselle, joka on niitä jo saanut.
Toki sillä tavalla ei voi huijata, että hakee kymmeneltä eri lääkäriltä 10mg Diapam reseptin, mutta nyt ei puhutakaan väärinkäytöstä, vaan ohjeiden mukaan käytettävästä lääkityksestä.
27, helposta varmaan onkin silloin kyse, kun ihminen on niin rikki ettei kestä itseään ilman lääkitystä. Kyllä sinä ja kaltaisesi ovat sitten fiksuja!
Ketjun aloittaneelle haluaisin sanoa, että mielestäni kuuluisit hoitoon. Uskon kuitenkin, että jos vaikka käyt töissä ja olet siistinä tapaamisissa hoitajasi kanssa, et sinne tulee päätymään. Minulla on tässä asiassa aivan sama ongelma, eikä edes mieheni mukaan ottaminen auttanut: nykyään ollaan todella, todella tarkkoja siitä, kuka pääsee sairaalahoitoon. Ja ikävä kyllä sielläkään ei välttämättä saa sitä keskusteluapua tms. mistä itse kokisi hyötyvänsä, vaan on täysin muiden armoilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap, itse söin kahta eri bentsoa n. 10-vuotta. Koukutti tietysti, mutta en olisi ilmankaan pärjännyt. Lopetin diapamit ihan omasta tahdosta viime kesänä. Jäätävät vieroitusoireet, mutta kyllä niistä selviää. Olin hoitosuhteessa mtt:n hoitajaan ja saman paikan lääkäri määräsi lääkkeet ja uusi reseptit. Ennen sai kolmen kuukauden annoksen apteekista mukaan, mutta nykyään vain kuukauden. Se on omaksi ja muiden turvaksi. Ainakin minua huoletti säilyttää tappavaa annosta lääkkeitä kotonani. Voit muuten vaihtaa hoitajaasi, terapia- ja keskusteluhoitosuhteessa henkilökemioilla on niin suuri merkitys ettei kannata hälläväliä- hoitajaan tyytyä. Tsemppiä. Toivon että saat lääkeasiat rullaamaan, ahdistuksesi helpottuu ja sitten joskus jos/kun koet että pärjäät, uskallat luopua lääkkeistä. Joskus hoito kestää läpi elämän. Ainakin minulle sanottiin että lääkkeiden haitat on pienempi paha kuin se että ne auttaa .
Lyrica on vahvasti riippuvuutta aiheuttava, paljon väärinkäytetty, huonosti siedetty (aiheuttaa siis usein pahoja sivuvaikutuksia) ja näin ollen pahamaineinen lääke, jonka vaikuttava aine on pregabaliini. Sitä käytetään pääasiassa neuropaattiseen kipuun, ahdistukseen, epilepsiaan. Joillakin se kuitenkin toimii jopa erittäin pienillä annoksilla (25 mg, kun normaaliannos on 200-400 mg). Ei kannata keskustelupalstoja kuitenkaan hirveästi selata, kysy mieluummin lääkäriltäsi aiheesta lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:04"]
Kun sinulla on julkisen puolen hoitosuhde, et oikein voi hakea bentsoja yksityiseltä tai muualtakaan kuin omalta hoitotaholtasi. Nykyisin kun on e-reseptit, näkee hoitava lääkärisi myös muiden lääkärien määräämät lääkkeet. Ennen paperireseptiaikaan onnistui se, että haki reseptit monesta eri paikkaa, mutta sähköisellä reseptillä on haluttu tämä ehkäistä. Käytännössä siis kaikki lääkärit, jotka puuttuvat lääkitykseesi, näkevät, mitä muut ovat sinulle määränneet.
[/quote]
Siis miten tarkoitat, että julkinen puoli estäisi yksityisen puolen lääkkeiden määräämiset? Yksityisten lääkäreiden päämääränä on saada rahat taskuun ja asiakas tyytyväiseksi, tietysti lääkärietiikkaa noudattaen. Mutta ei siellä e-resepteissäkään lue "TÄLLE EI SAA MÄÄRÄTÄ BENTSOJA", päinvastoin, lääkärin on helpompi määrätä bentsoja sellaiselle, joka on niitä jo saanut.
Toki sillä tavalla ei voi huijata, että hakee kymmeneltä eri lääkäriltä 10mg Diapam reseptin, mutta nyt ei puhutakaan väärinkäytöstä, vaan ohjeiden mukaan käytettävästä lääkityksestä.
[/quote]
Ei julkinen puoli voikaan estää yksityislääkärin määräämiä reseptejä. Hoitosuhteet perustuu aina molemminpuoleiseen sitoutumiseen ja luottamukseen. Jos julkisella puolella havaitaan, että potilas rikkoo hoitosopimusta siten, että hakee yksityiseltä lääkkeitä, joita julkiselta ei ole kirjoitettu, voi se pahimmillaan johtaa hoitosuhteen katkeamiseen julkisella. Se ei tietystikään ole hyvä asia, jos on esim. käynnissä terapia-anomus traumaterapiasta. Tämä hoitosopimusrikkomus saatetaan joutua kirjoittamaan myös Kelan terapia-anomuslausuntoihin ja se ei ainakaan puolla lausuntoa, että potilas ei pysty sitoutumaan hoitosopimukseen.
Jotkut yksityislääkärit saattavat toki kirjoittaa bentsoja, vaikka näkevät, että niitä kirjoitetaan myös julkiselta. Osa on kuitenkin varovaisia niiden suhteen ja jos hän näkee reseptijärjestelmästä, että potilas on samalla viikolla käynyt myös julkisella, saattaa hän pyytää lupaa puhua potilasta julkisella puolella hoitavan lääkärin kanssa ennen reseptin kirjoittamista. Potilaan ei luonnollisesti tarvitse tätä lupaa antaa, mutta silloin ei yleensä tule reseptiäkään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lääkärit on varsin kollegiaalista väkeä ja piirit on pienet psykiatrien keskuudessa. Monet yksityisellä toimivat työskentelevät myös julkisella ja ei kukaan tarkoituksella lähde sotkemaan kollegan työtä ja hoitosuhteita.
Ymmärrän. Mutta toisaalta sinä tarvitset muuta. Onhan muitakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi beetasalpaaja rauhoittaa sympaattista hermostoa, joka käy ptsd:ssä ylikierroksilla. Vakituinen lääkitys on auttanut minua, on helpompi rauhoittua, kun lääke jo tasaa pulssia, verenpainetta ja ylivireisyyttä. Sen kanssa sitten jo onnistuu rauhoittumismenetelmät. Voi olla muitakin vaihtoehtoja, mutta niitä en tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
E-reseptiasia tekee oikeasti myös yksityislääkäreiden työstä läpinäkyvämpää. Enää se, mitä on määrätty ei jää potilaan ja lääkärin väliseksi asiaksi (siis pelkäksi kirjaukseksi yksityisen lääkäriaseman tietoihin sekä potilaalle jääväksi paperireseptiksi) vaan se säilyy potilaan reseptijärjestelmässä koko hänen elinikänsä. Kuka tahansa potilasta myöhemmin hoitava lääkäri näkee, mitä on määrätty ja milloin. Ei kukaan yksityislääkäri halua mainetta "rahat pois potilaalta ja napit kouraan" hoitolinja noudattamisesta.
Lyrica oli toinen lääke, jota harkittiin, mutta aloitettiin toisella.
Tämä nykyinen on Risperidon, joka alensi verenpaineeni normaalitasolle mutta ikäviä sivuvaikutuksiakin on. Syön 0,5mg päivässä, suurempi määrä saa raivoamaan ja ahdistumaan. En ole skitsofreenikko tai kaksisuuntainen, kuitenkaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auta yksityinen.näkevät kaikki reseptit koneelta.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 18:58"]
Ja kyllä, käyn avopuolella hoitajan kanssa keskustelemassa ja tapaan lääkäriä välillä. Hoitajan kanssa ei oikein synkkaa, yritti ominpäin vähentää käyntejäkin, josta lääkäri sille ärähti...sellainen lusmu minulla tukena. Lääkäri on mukava ja kuuntelee, pohtii paljon tilannettani mutta viimeksi sanoi suoraan että olen ryhmässä "vaikea lääkittävä", eli ihan arvailemalla kokeillaan eri lääkkeitä nyt.
ap
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sinun tilanteessasi laittaisin kaikki panokset sen traumaterapian saamiseksi. Jos pääset Kelakorvauksella kunnolliseen terapiaan (ei siis pelkkiä käyntejä psyk.pkl:lla) on se ihan mieletön etu. Jos oireet ovat noin pahat kuin kerroit ja jos olet työikäinen ja motivoitunut terapiaan, on sinulla varmasti hyvät edellytykset päästäkin.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 18:56"]
Ahdistuslääkkeet on kaikki riippuvuutta ja toleranssia aiheuttavia ja erittäin helposti jää lääkekoukkuun. Aika nopeasti käy niin, että siihen annokseen tottuu ja "siitä häipyy teho" ja sitten tarvitaan lisää lääkettä, kunnes siitäkin loppuu teho jne. jne. Käy myös niin, että lääkityksen lopettaminen tai annoksen pienentäminen on mahdotonta, koska tulee psyykkisiä ja fyysisiä vierotusoireita eli ahdistus pahenee voimakkaasti, jos yrittää lääkettä lopettaa. Et ehkä käytä alkoholia mutta lääkekoukussa voit hyvinkin jo olla.
[/quote]
Höpö höpö. Ei todellakaan ole mahdotonta. Olen ollut opiaattikoukussa, Lyrica- koukussa ja bentsokoukussa, neuroleptikoukku on vain kokeilematta, ja täytyy sanoa, että Lyrica oli pahin selättää. Silti kun senkin annostus laskettiin ihan pikkupikkuhiljaa, mulla oli korkeintaan flunssaan verrattavissa oleva olo joinakin päivinä.
Eli ei todellakaan ole mahdotonta, älytöntä propagandaa.
Lääkäri taitaa tietää mistä puhuu. Eli on pelännyt sun jäävän koukkuun niihin. Ja niin näytät jääneen jo nyt. Toivon että et saa niitä lisää.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:13"]
27, helposta varmaan onkin silloin kyse, kun ihminen on niin rikki ettei kestä itseään ilman lääkitystä. Kyllä sinä ja kaltaisesi ovat sitten fiksuja!
Ketjun aloittaneelle haluaisin sanoa, että mielestäni kuuluisit hoitoon. Uskon kuitenkin, että jos vaikka käyt töissä ja olet siistinä tapaamisissa hoitajasi kanssa, et sinne tulee päätymään. Minulla on tässä asiassa aivan sama ongelma, eikä edes mieheni mukaan ottaminen auttanut: nykyään ollaan todella, todella tarkkoja siitä, kuka pääsee sairaalahoitoon. Ja ikävä kyllä sielläkään ei välttämättä saa sitä keskusteluapua tms. mistä itse kokisi hyötyvänsä, vaan on täysin muiden armoilla...
[/quote]
Varsinainen hoito (keskustelut, terapiat, pitkän tähtäimen suunnitelmat) tapahtuu nykyisin avohoidossa. Psykiatriassa sairaalahoito toteutetaan nykyisin vain silloin jos potilaan hengissä säilyminen kotona yön yli on epävarmaa. Tämä ihan jo siksikin, että ei pelkkä sairaalassa yöpyminen ketään paranna.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 18:58"]
Ja kyllä, käyn avopuolella hoitajan kanssa keskustelemassa ja tapaan lääkäriä välillä. Hoitajan kanssa ei oikein synkkaa, yritti ominpäin vähentää käyntejäkin, josta lääkäri sille ärähti...sellainen lusmu minulla tukena. Lääkäri on mukava ja kuuntelee, pohtii paljon tilannettani mutta viimeksi sanoi suoraan että olen ryhmässä "vaikea lääkittävä", eli ihan arvailemalla kokeillaan eri lääkkeitä nyt.
ap
[/quote]
Oletko puhunut hoitajasi kianssa kokemastasi luottamuspulasta? Hoitosuhteessa on usein transferenssitunteetkin pelissä, joka mutkistaa suotta tilannetta ja turhat väärinkäsitykset voivat aiheuttaa negatiivisuuden kehän, joka turhaan häiritsee hoitoa.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, että on transferenssitunteet pelissä?
ohis
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 18:58"]
Ja kyllä, käyn avopuolella hoitajan kanssa keskustelemassa ja tapaan lääkäriä välillä. Hoitajan kanssa ei oikein synkkaa, yritti ominpäin vähentää käyntejäkin, josta lääkäri sille ärähti...sellainen lusmu minulla tukena. Lääkäri on mukava ja kuuntelee, pohtii paljon tilannettani mutta viimeksi sanoi suoraan että olen ryhmässä "vaikea lääkittävä", eli ihan arvailemalla kokeillaan eri lääkkeitä nyt.
ap
[/quote]
Oletko puhunut hoitajasi kianssa kokemastasi luottamuspulasta? Hoitosuhteessa on usein transferenssitunteetkin pelissä, joka mutkistaa suotta tilannetta ja turhat väärinkäsitykset voivat aiheuttaa negatiivisuuden kehän, joka turhaan häiritsee hoitoa.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, että on transferenssitunteet pelissä?
ohis
[/quote]
Transferenssitunteilla tarkoitetaan sitä, että tunteet, jotka on aiemmin liittyneet johonkin(yleensä varhaiseen) kiintymyssuhteeseen, nousevat myöhemmin pintaan ja ne heijastuvat muihin ihmissuhteisiin. Konkreettinen esimerkki on se, että lapsuudessa on ollut ankaran ja tuomitsevan äidin lapsi ja jos aikuisuudessa saa kiinteän hoitosuhteen, jossa alkaa jo luottamuskin heräämään, alkaa äkillisesti näkemään hoitajassa ankaria ja tuomitsevia piirteitä. Samalla alkaa myös itse tiedostamattaan muodostamaan hoitajan kanssa samantyyppisiä konflikteja, joita aikoinaan on ollut äidin kanssa. Nämä aiheuttavat kitkaa hoitosuhteisiin, mutta toisaalta ovat myös työvälineitä. Jos hoitaja on ammattitaitoinen, kääntyy tilanne siten, että traumojen voidaan kokea nousseen pintaan siksi, että ne voidaan käsitellä.
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Jos miettii omia reagointitapojaan (vaikka ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa psykopatologiaa olisikaan) saattaa havaita näitä piirteitä esim. suhteessa työnantajaan, anoppiin yms. Usein transferenssitunteet tulevat siis ilmi joko kiintymys- tai auktoriteettisuhteissa.
Kun sinulla on julkisen puolen hoitosuhde, et oikein voi hakea bentsoja yksityiseltä tai muualtakaan kuin omalta hoitotaholtasi. Nykyisin kun on e-reseptit, näkee hoitava lääkärisi myös muiden lääkärien määräämät lääkkeet. Ennen paperireseptiaikaan onnistui se, että haki reseptit monesta eri paikkaa, mutta sähköisellä reseptillä on haluttu tämä ehkäistä. Käytännössä siis kaikki lääkärit, jotka puuttuvat lääkitykseesi, näkevät, mitä muut ovat sinulle määränneet.