Taidan olla epäkiitollinen miniä, kun koen anopin tuppautuvan...

Minä olen pankin torppari, ap on appivanhempiensa! Jotain iloa siitäkin, että joutuu sinnittelemään omillaan.

Musta tuo olisi kyllä ärsyttävä tilanne. Ja vielä mies myötäilemässä vanhempiaan koko ajan. Ja vaikeinta on varmasti se, jos mies pitää vanhempiensa läsnäoloa luonnollisena eikä ymmärrä, että eivät hänen vanhempansa mitään "luonnollisia" ole puolisolle.

Ehkä sun pitää vain juonia, keksiä hyviä ja painavia perusteluita sitten sille, miksi teette kuten teette. Varmaan anoppi tulee sen verran tutuksi, että opit, mistä hermostuu ja osaat ennakoida jo, miten kannattaa toimia, että ei hermostu ja yrität toimia määrätietoisesti omissa asioissa. No, ristiriitoja ei varmaan voi välttää mutta..

Minusta ei voi ajatella, että appivanhemmilla on oikeus ostaa itselleen määräysvaltaa teidän asioihinne. Jos he haluavat auttaa taloudellisesti, niin auttakoot, mutta ei se oikeuta heitä puuttumaan teidän perheenne asioihin.

Olisi miehesi asia kertoa vanhemmilleen, että teidän perheenne päättää itse omista asioistaan, ja asettaa heille rajat.

Ei sun ongelmasi ole se, että miehesi saa vanhemmiltaan rahaa, vaan se, että sinä et uskalla sanoa, mitä itse haluat tehdä. Kehitä hyvä ihminen itsellesi itsetunto.

Olen itse siinä asemassa että minulla on varakkaat vanhemmat, jotka ovat sekä auttaneet minua, että yrittäneet kontrolloida elämääni sen vastineeksi. 

Mutta minä laitoin jo 25-vuotiaana totaalistopin sille, että annan heidän syyllistää "kiitollisuudenveloilla" minua tekemään valintojani heidän mielensä mukaan. Tein selväksi, että EN odota heiltä mitään apua. Jos he kuitenkin haluavat sitä antaa, otan vastaan, mutta se ei anna heille MITÄÄN valtaa minun elämääni. Ja näin on eletty. ALkuun varsinkin äiti otti nokkiinsa pahasti, mutta muutamassa vuodessa rauhoittui ja nykyisin saan elää kuten haluan. Olen silti saanut esim. ennakkoperintöä ja auton lahjana, vaikka tietävät ettei sillä enää saa elämääni mitään valtaa. (Ennen tuota konfliktia äitini yritti mm. määrätä kenen kanssa minun pitää seurustella ja avioitua ja mitä opiskella)

Kehottaisin teitä tekemään samat, eli luopumaan ajatuksesta, että vapaaehtoisesti annettu lahja johtaa kiitollisuudenvelkaan, ja että sinun ja miehesi pitäisi sen takia jotenkin sietää muunlaista kohtelua kuin sietäisitte ilman tukea ja lahjoja. Elätte niin kuin elätte, pistätte anopin kuriin, ja jos se johtaa taloudellisen avun loppumiseen, niin sitten on niin.

Maalla on hyvä olla viisas, kun merellä sattuu onnettomuus. Mutta sanonpa nyt kuitenkin: Jos miehesi olisi suoraselkäinen omilla aivoillaan ajatteleva mies, hän olisi ehdottomasti kieltäytynyt vanhempien rahallisesta tuesta asunnon ja auton hankinnassa. Valitettavasti hän on kasvatuksensa tuote ja uhri eli on tottunut, että "pappa betalar". Jos miehen vanhemmat ja te toimisitte oikein, niin niistä rahoista pitäisi maksaa lahjavero, sillä veroton rahalahja on euromäärältään varsin vähäinen. Lieneekö maksettu? Epäilen.

Mieluummin pankin talutusnuorassa kuin appivanhempien. Kun maksaa korot ja luyhennykset, niin pankki on tyytyväinen. Ei tunge lastenhoitoon eikä muutenkaan yksitysyyden puolelle.

Joo kiitos vaan, minulla on itsetuntoa, tämä tilanne nyt vaan on aika lailla delikaatimpi, kuin osa tuntuu ymmärtävän.

Appivanhemmat eivät syyllistä, ovat älykkäitä ihmisiä ja varmaan tietoisesti eivät muistuttelisi meille lahjoistaan. Mutta minusta tuntuu siltä, että en uskalla olla eri mieltä heidän kanssaan, that's my point. Muutaman kerran olen huomannut, miten veemäiseksi anoppi muuttuu, jos en ole samaa mieltä, joten pelottaakin tilanne, jossa totaalisesti alkaisin jotain itsenäisyysjulistusta muodostaa. Mieskin tosiaan tuntuu olevan sitä mieltä, että vanhempansa toimivat luonnollisella tavalla, ei hän pidä tätä mitenkään omituisena, eikä koe olevansa vanhemmilleen velassa. Varmaan tiukan paikan tullen seisoisi tukenani, muttei ymmärtäisi, jos alkaisin epäkiitollisesti reagoida. If ya know what I mean, 4 ja 6 ainakin tuntuvat ymmärtävän.

Kyllä me toimeen tulisimme ilman, mutta ei ollenkaan tällä elintasolla, ollaan pienituloisia ja minä vielä hoitovapaalla.

ap