Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää, onko uupunut?
21.12.2020 |
Eräs ystäväni kärsi uupumuksesta tässä koronavuoden aikana. Itse olen tehnyt jo pitkään etätöitä ja pallotellut milloin kuinkakin monta projektia, mokaillut niitä tuon tuosta ja leipiintynyt, joten korona-aika ei minuun ole juurikaan vaikuttanut. Ystäväni kokemuksesta aloin kuitenkin miettiä omaa jaksamistani.
En ole käytännössä pitänyt lomaa yli puoleentoista vuoteen, ja silloinkin pidin sitä alle viikon. Olen tehnyt kahta työtä kolmisen vuotta, ja tätä ennen "opiskelin" työn ohella. En ole ikinä ollut palkallisella kesälomalla, koska "lomailen sitten joskus".
Aika ajoin minulle tulee seinä vastaan. Syön nykyään mielialalääkettä, jonka aloittamisen jälkeen näitä pohjanoteerauksia ei ole tullut enää niin usein, mutta nyt tuntuu siltä, että kohta rytisee. Viime keväänä aiheutin kahdessa projektissa viivästyksiä, koska paukutin deadlineja kun en päässyt sängystä ylös. Sain kenkää molemmista projekteista. Makasin vain peiton alla ja tuijotin patteria, enkä uskaltanut avata tietokonetta tai lukea sähköposteja pariin päivään. Kun minut viimein kengittiin niistä projekteista ulos, helpotuin valtavasti. Sen jälkeen aloitin tuon mielialalääkityksen.
Nyt olen taas siinä pisteessä, että en jaksa. Olen nyt sentään pysynyt työssä kiinni enkä ole mennyt lukkoon, mutta koville ottaa. Haluaisin vain pitää lomaa ja olla tekemättä yhtään mitään, mutta en pysty olla tekemättä yhtään mitään. Olen vaihtamassa alaa ja minun täytyisi lukea myös pääsykokeisiin jatkuvasti. En nukahda ennen aamuyötä, mutta toisaalta en pääsisi sängystä päivällä ylös millään ilveellä. Haluaisin vain olla poissa töistä. Mutta ihanaa, että on töitä. Olen kiitollinen.
Tiedän kuitenkin sen, että viikon päästä minulla on jo taas parempi olo, varmaan sitten kun olen taas mokannut projektin jos toisenkin. En ymmärrä, miksi minulle annetaan töitä, kun välillä menen näihin tiloihini. Jos näitä kohtauksiani ei oteta lukuun, teen kyllä paljon töitä ja venyn myös iltoihin ja viikonloppuihin ja sellaisella tahdilla, ettei minulta varmaan edes tällaista odoteta. Otan myös liikaa töitä, tai en oikeastaan edes ota, mutta aikataulukseni menee heturoilleen kun menen tiloihin. Mutta viikon päästä on jo varmaan parempi olo.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri siitä, että ei meinaa päästä sängystä ylös tai ensimmäinen ajatus aamulla on, että ei jaksa. Sinulla on selvästi tilanne mennyt uupumuksen puolelle, koska et enää ole jaksanut, projektit epäonnistuivat ja aloitit lääkityksen. Saat jo ammattiapua?
Vierailija kirjoitti:
Juuri siitä, että ei meinaa päästä sängystä ylös tai ensimmäinen ajatus aamulla on, että ei jaksa. Sinulla on selvästi tilanne mennyt uupumuksen puolelle, koska et enää ole jaksanut, projektit epäonnistuivat ja aloitit lääkityksen. Saat jo ammattiapua?
Syön niitä lääkkeitä, mutta ei sen lisäksi ole mitään. Mitä tämän kanssa pitäisi tehdä? En voi jäädä poiskaan töistä.
Nyt heti työterveyteen ja sairaslomalle sekä työpsykologille. Sitten kun todella levättyäsi (uskoisin, että menee useita viikkoja, ellei kuukausiakin kuvaamasi perusteella) palaat takaisin työhön, niin ihan itsesi takia kannustan asettamaan työnteolle rajat ja pitämään niistä kiinni: työpäivät pidetään kohtuullisen mittaisina, välillä voi vähän (huom! vähän, ehkä 1-2 tuntia) pidentää päivää, mutta ne tunnit myös säännöllisesti tasataan. Viikonloppuisin ja lomilla ei tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri siitä, että ei meinaa päästä sängystä ylös tai ensimmäinen ajatus aamulla on, että ei jaksa. Sinulla on selvästi tilanne mennyt uupumuksen puolelle, koska et enää ole jaksanut, projektit epäonnistuivat ja aloitit lääkityksen. Saat jo ammattiapua?
Syön niitä lääkkeitä, mutta ei sen lisäksi ole mitään. Mitä tämän kanssa pitäisi tehdä? En voi jäädä poiskaan töistä.
Et ole uniikki lumihiutale vaan korvattavissa oleva, tavallinen työntekijä. Voit jäädä sairauslomalle siinä missä esimiehesikin voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri siitä, että ei meinaa päästä sängystä ylös tai ensimmäinen ajatus aamulla on, että ei jaksa. Sinulla on selvästi tilanne mennyt uupumuksen puolelle, koska et enää ole jaksanut, projektit epäonnistuivat ja aloitit lääkityksen. Saat jo ammattiapua?
Syön niitä lääkkeitä, mutta ei sen lisäksi ole mitään. Mitä tämän kanssa pitäisi tehdä? En voi jäädä poiskaan töistä.
Et ole uniikki lumihiutale vaan korvattavissa oleva, tavallinen työntekijä. Voit jäädä sairauslomalle siinä missä esimiehesikin voi.
Ei mulla ole varaa jäädä saikulle. Työt on projektiluontoisia enkä voi vaan jäädä kelkasta, kun kohta ei sitten ole mitään projekteja enää.
Käy mittauttamassa ferritiini, dee ja muutkin oleelliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käy mittauttamassa ferritiini, dee ja muutkin oleelliset.
Mikä dee?
No jos edes epäilet uupumusta olet silloin todennäköisesti uupunut.
Lue itse tuo sinun teksti ajatuksella. Eihän tuo normaalia ole.
Uupumuksesta toipuminen kestää pitkään. Mikään parin viikon sairasloma ei siihen auta.
Mene rohkeasti työterveyteen vai missä nyt käytkään ja ota asia puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tiedän siitä olevani uupunut, jos billu kiinnosta, vaikka sitä hierottais naamalle.
Tähän auttaa parin kerran puolipakotettu homoseksi, sitten alkaa taas bimbero maistumaan.
Jos vaivut johonkin "tiloihin" asia on jo vakava. Voit lopulta päätyä jopa psykoosiin kuten itselleni kävi. Tosin olin monta vuotta vaan kestänyt ja suorittanut. Ihminen ei ole kone. Ja oot todennäköisesti saanut siis masennuslääkityksen, se turruttaa normaalit tunteet jotta jaksaisit painaa paremmin =D
Nykyinen mielenterveyshoito on suomessa täys vitsi. Hoidetaan oireita, ei syytä. Meillä on vaikka kuinka paljon pillereiden turruttamia töissä käyviä tsombeja, vaikka ne työelämän ongelmat pitäisi korjata kuntoon.
Minäkin vaan kiltisti ajattelin, että " ei saa jäädä saikkarille, ei saa olla heikko, ei saa näyttää tunteita" ja lopulta olin psykoosipotilainen läski tynnyri.
up