Oletko joutunut koskaan puhutteluun työpaikallasi?

Olen. Pomo mokasi ja päätti etsiä sijaiskärsijän mokalleen. Arpa osui kohdalle. Oli muutakin, kyseinen pomonkuvatus inhosi mua syystä mitä en tiedä. Hoidin hommani, olin ystävällinen kaikille, itse asiassa en ollut koskaan edes pomon kanssa tekemisissä.

Mikä lie luonnevikainen narsissi sekin oli.

Olen joutunut esimieheni phutteluun, kun sanoin luokassa kälättävälle tyttöparvelle että nyt ämmät turpa kiinni. Tosin yysin heti perään anteeksi kielenkäyttöäni. Tämän unohtivat kertoa, kun menivät kantelemaan rehtorille.

Kannatti ottaa se puhuttelu, koska tuon jälkeen en joutunut enää kertaakaan koko 3 kk kestäneen kurssin aikana pyytämään luokkaan työrauhaa.

Olen joutunut. Työkaveri näki minut kaupungilla klo 13, vaikka matkalaskun mukaan oli työreissussa yli 50 km päässä. Ja siellähän minä todellisuudessa olinkin, piti sitten pyytää asiakkaan allekirjoitus lappuun, jonka mukaan olin klo 8-15 ollut heidän työmaallaan laskutettavassa työssä. Siellä pomo ihmetteli, että eikö meillä kukaan seuraa laskutusta, heillä kun seurataan. Jos en olisi ollut töissä, ei olisi laskuakaan maksettu.

Olen. Olin sairaan lapsen kanssa kotona ja sellaista ei kuulemma saanut tehdä ja seuraavasta sairaslomasta mut siirretään toisiin tehtäviin.

Kerran sain työstäni palautetta, irtidanouduin kuukausi tämän jälkeen.

Joo kerran. Olin kuulemma katsellut jotain yhteisön jäsentä häiritsevästi. En tiedä vieläkään ketä ja milloin, joten tämä "työnohjaus" meni hieman harakoille.

Olen. Tein siivouksia ja yleensä kaikki meni hyvin. Sitten yhtäkkiä parista paikasta tuli valitus, kun jotain pientä oli jäänyt tekemättä. Pomo kyseli huolissaan, onko mulla kaikki hyvin. 

Naispuolinen HR pomo otti minut puhutteluun työaikaleimausten puutteellisuuden suhteen. Olen suunnittelualalla ja omaa aikaa ei kuulemma voi hyödyntää työasioiden miettimiseen. Työpaikka vaihtui sitten jossain vaiheessa.

Olen sen takia, kun olin viikon sairauslomalla lääkärin todistuksella.

Joo. Riipaisin kovan kännin ja en saapunut töihin seuraavana aamuna, enkä ilmoittanut tulemattomuudestani. Silloin oli kuumat paikat.

Kyllä, tuoksullisten tuotteiden käytöstä. Itkin hysteerisesti tuon puhuttelun jälkeen ja olin varma että saan potkut. 

Olen, koska "hyvät" työkaverit keksivät kertoilla esimiehelle valeita. Olin jo työpaikkakiusaamisen vuoksi vaihtamassa työpistettä muutenkin.

Työkaveri kertoi vuorotellen muista kollegoista valheita pomolle. Kerran osuin sitten uhriksi. Pomo uskoi aina tätä yhtä eikä ketään muuta. En kyllä vieläkään tiedä mitä tein kun ei pomo eikä tuo kaltoinkohdeltukaan ikinä kertonut.

Toisen kerran sovin ea-kurssista koulutusvastaavan kanssa niinkuin tapana oli. Juuri tällä kertaa olisi kuitenkin täytynyt sopia asiasta toimitusjohtajan kanssa. En tiennyt että käytäntö oli muuttunut ja olin uskossa että tj:llä on muitakin tehtäviä kuin listata ea-kursseja.

Monesti. Olen konepuolen insinööri teollisuudessa.

Kun mulkku päällikkö ei hoida aikatauluun ja tiedonjakoon liittyviä, hänelle korvamerkittyjä hommiaan ja jokin projekti kusee nimenomaan siitä syystä, on hänellä tapana etsiä viat alaisistaan mahdollisimman paljon viisastellen ja julkisesti muille huutaen. Tuo henkilö on joutunut jo useita kertoja tästä syystä oman esimiehensä puhutteluun, mutta ei tässä firmassa ole asioilla oikeita seurauksia ja sirkus jatkuu :D

Ja jos luulitte, että tuollaiset ihmiset jäävät sinne ala-asteelle niin otan osaa, tätä tapahtuu yli kolmekymppisten miesten keskuudessakin.

Olin jo pidemmän aikaa seurannut kun eräs nainen lounaslinjastossa "maisteli" vähän kaikkia ruokia. Ruuat tulivat toiselta keittiöltä, joten niitä ei niin vain tehty lisää, eikä näiden "maistelijoiden" takia sitä ruokaa tilata extraa. No eräs päivä sitten sanoin että kasvisruoka on tarkoitettu kasvissyöjille, muijalla oli tyyliin lihapullia siinä lautasella ja sitten kasvisruokaa. Äänensävyni ei naista miellyttänyt, joten oli laittanut päällikölle viestiä minusta. Olin nuori ja löysät housussa päällikön huoneessa ja ainoa mihin päällikkö palautteessa otti kantaa, oli se että olin ilman päähinettä siellä kassan takana. Tämä kävi siis siinä palautteessa ilmi kun kirjoitti "sen ja sen värinen tukka" :D Pomoni kyseli ovatko muutkin ilman päähinettä siinä vuorossa ja myönsin näin olevan. Ne muut saivat myös noottia asiasta ja minua pilke silmäkulmassa sanottiin kielijäksi 😁

Olen. Työpaikalla jossa oli sopimuksenkin mukaan liukuva työaika joitain työntekijöitä häiritsi se, että tulin yleensä töihin vasta jossain 10-11 välillä (pääosin välttääkseni kehätien aamuruuhkan) ja lähdin tietysti pois sen sitten 18-19 välillä tehden siis kuitenkin ihan täyden päivän. Pomo oli sitten sitä mieltä, että minun olisi syytä olla toimistolla viimeistään aina kello 10, jotten näyttäisi huonoa esimerkkiä muille. Ilmeisesti aamuvirkkuja tai perheellisiä ketutti kun käytin mahdollisuuden nukkua pitempään hyväkseni. No toki suostuin pomon käskyyn ja olin sen jälkeen aina viimeistään kello 10 paikalla.

Sinällään sille ei ollut mitään erillistä syytä, palavereita oli aika harvoin ja jos joku halusi pitää aamupalaverin ehdoin tahdoin niin tulin kyllä silloin sen takia paikalle. Työ oli muutenkin aika sellaista itsenäistä näyttöpäätetyötä, että senkään takia työntekoajalla ei ollut paljoa väliä, toki aina välillä täytyi kollegoiden kanssa tehdä yhteistyötä mutta siihen riitti yleensä aina se aika mitä olimme samaan aikaan toimistolla.

Viimeksi tänään, sain jälkipuintia asiasta jonka pomon olisi itse pitänyt hoitaa ennen kuin kuppini kaatui.

Olin asiallisesti keskustellut siitä hänen kanssaan jo kahdesti aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Olen. Työpaikalla jossa oli sopimuksenkin mukaan liukuva työaika joitain työntekijöitä häiritsi se, että tulin yleensä töihin vasta jossain 10-11 välillä (pääosin välttääkseni kehätien aamuruuhkan) ja lähdin tietysti pois sen sitten 18-19 välillä tehden siis kuitenkin ihan täyden päivän. Pomo oli sitten sitä mieltä, että minun olisi syytä olla toimistolla viimeistään aina kello 10, jotten näyttäisi huonoa esimerkkiä muille. Ilmeisesti aamuvirkkuja tai perheellisiä ketutti kun käytin mahdollisuuden nukkua pitempään hyväkseni. No toki suostuin pomon käskyyn ja olin sen jälkeen aina viimeistään kello 10 paikalla.

Sinällään sille ei ollut mitään erillistä syytä, palavereita oli aika harvoin ja jos joku halusi pitää aamupalaverin ehdoin tahdoin niin tulin kyllä silloin sen takia paikalle. Työ oli muutenkin aika sellaista itsenäistä näyttöpäätetyötä, että senkään takia työntekoajalla ei ollut paljoa väliä, toki aina välillä täytyi kollegoiden kanssa tehdä yhteistyötä mutta siihen riitti yleensä aina se aika mitä olimme samaan aikaan toimistolla.

Ehkä muut kokivat yhteistyön kanssasi hankalaksi jos työaikasi olivat kovin erilaiset kuin kaikilla muilla. Sanot tietysti itse, että kaikki sujui hyvin mutta outoa jos teillä oikeasti on ollut noin liukuva työaika ja kukaan muu ei ole sitä hyödyntänyt laillasi. En minä aamuvirkkuna ole kateellinen jollekin joka nukkuu pitkään, miksi olisin? Ainut syy miksi ottaisin tuollaisen esille esimiehen kanssa, olisi se jos kollega kieltäytyisi osallistumasta aamupalavereihin.

2 kertaa samalla työosastolla. Jälkimmäisellä kerralla pomo sanoi jo että jos tulee vielä kolmas niin "ehkä tämä työ ei ole sinua varten".

Onneksi pääsin toiseen työkerrokseen ja hetken päästä minut palkittiin rahallisesti hyvästä työpanoksesta. Kaikki riippuu työolosuhteista..