En ymmärrä miksi vanhemmat ostaa niin paljon lahjoja lapsilleen

Vierailija kirjoitti:

Minulla kaksi lasta, ja ovat molemmat saaneet joka joulu 5 - 10 lahjaa yhteensä meiltä vanhemmilta, isovanhemmilta ja kummeilta. Viime joulun jälkeen meillä oli kylässä toisen lapsen kaveri, joka ensimmäisenä kysyi montako lahjaa sait.

- " Ai seitsemän? Miten sä niin vähän sait? Mä sain paljon enemmän!"

Minua kyllä alkoi inhottamaan kyseinen lapsi. Tai paremminkin vanhempansa. Lahjokoon lapsiaan miten paljon haluavat, mutta voisivat opettaa, että se pakettien määrä ei korreloi rakkauden määrän kanssa. Myöskin olisi hyvä opettaa lapselleen sellainen asenne, että ei pidä leuhkia noinkaan typerällä asialla kavereilleen. Meilläkään kun kyse ei ole siitä, etteikö olisi varaa ostaa 50 lahjaa per nuppi, se ei vain ole meistä missään mielessä järkevää saati ekologista.

Ihanaa, että on olemassa vielä järkeviä ihmisiä. Meinasi mennä jo usko, kun tätä ketjua lukee.. Ap

Meillä leluja laitetaan myös kiertoon lapsen kasvaessa, joten huoneessa riittää tilaa uusille jutuille. Minusta on ihanaa ostaa muutama erityisen toivottu lahja lapselle. Aikuisena voin itse ostaa itselleni haluamani asiat, lapsi voi vain toivoa.

Kyllä paketteja kertyy, kun isovanhemmilta tulee kaksi, isältä kolme ja minä ostan toivelelun lisäksi kirjan, lautapelin, pehmolelun, askartelujuttuja ja eläintossut.

Pitkin vuotta ei sitten ostella kuin jotain pientä; palapelejä tai liikuntakamppeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ostaa muuta kun muoviromua..saanko sitten ostaa 20pakettia?

Eihän pointti ole se onko tavara muovia vai ei vaan onko edes tarpeellinen. En usko, että lapsi yhtäkkiä tarvii eikä tule toimeen jos ei saa noita 20 pakettia...

Onko lahjojen idea joko se että ilman niitä ei tule toimeen tai sitten ne ovat krääsää? Ei elämä ole noin mustavalkoista.

Ostan 1-2 lahjaa per lapsi. Kummeilta ja isovanhemmilta tulee muutama. Omat lahjani ovat mietittyjä, toivottuja ja vähän arvokkaampia. Inhoan tavaraa ja krääsää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan siitä syystä että on ihanaa nähdä lasten tuikkivat silmät ja ilo, kun he avaavat paketteja. Meillä ei osteta aikuisille juurikaan mitään, mutta lapsille sitäkin enemmän.

Mene vaikka puistoon leikkimään sen lapsen kanssa niin näet tuikkivat silmät. Miksi turha tavara on niin tärkeää?

Kuka päättää, mikä on turhaa ja mikä ei? Lapselle "turha" juttu on varmasti aika erilainen kuin aikuiselle. Omallani on näitä "turhuuksia" kuten pelikonsoleita ja pelejä, kavereillaan ei- ja arvaatko, kenen luona vietetään aikaa porukalla eniten? :) Yhden kaverin luona suunnilleen leikitään käpylehmillä, eikä kukaan sinne halua ekan kerran jälkeen enää uudestaan. Sama kaveri tulee aina iloisena meille kylään, vaikka ei saisikaan pelata. 

Aikuisilla vasta turhuuksia onkin! On tablettia, älypuhelinta, älykelloa. Vaatekertoja useampi. Hienostelukengät. Joskus syödään vähän parempaa ruokaa, siinä vasta turhuus onkin, kaikki kuitenkin muuttuu pa**aksi lopulta. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan siitä syystä että on ihanaa nähdä lasten tuikkivat silmät ja ilo, kun he avaavat paketteja. Meillä ei osteta aikuisille juurikaan mitään, mutta lapsille sitäkin enemmän.

Mene vaikka puistoon leikkimään sen lapsen kanssa niin näet tuikkivat silmät. Miksi turha tavara on niin tärkeää?

Joka päivä käydään puistossa ja sekin on kieltämättä oikein ihanaa ja iloa tuottavaa niin kuin lahjojen antaminenkin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se sulle kuuluu?

Mammat suuttuneena täällä. No kyllä se vaan kuuluu, kun maailma hukkuu tavaraan ja muoviin. Ap

Lahjojen ei ole pakko olla tavaroita eikä muovisia.

lapseton ohis

Vierailija kirjoitti:

Ostan 1-2 lahjaa per lapsi. Kummeilta ja isovanhemmilta tulee muutama. Omat lahjani ovat mietittyjä, toivottuja ja vähän arvokkaampia. Inhoan tavaraa ja krääsää.

Tämähän on täysin ok. Kumpa useampikin ajattelisi näin ennen kuin koko maailma ja ihmiset hukkuu roinaan. Ihmiskunta tuhoaa

itsensä näin hukkumalla roinaan tätä menoa. Ap

Monet selostaa tuota, ettei lapsi jaksa avata lahjojaan, mutta meillä ei ainakaan ole tullut vastaan tuota ongelmaa! Aina on kaikki avattu ilolla, tuli sieltä sukat, suklaata tai pleikkaripeli. Muistan kun lapset oli 3,5 v ja 1v, niin omat lahjat (ehkä 30 kpl) avattuaan vanhempi lapsi auttoi innoissaan pienempää avaamaan lahjojaan. Meillä se lahjojen avaaminen on "se juttu" jouluna eli paketista voi löytyä vaikka hammastahnaa! Muutama joulupaperirulla ei taida olla se maailman suurin ympäristöongelma...

Lahja on vain hetkellinen huvitus ihmisen matkalla hautaan.

Lahjan antaminen ja lapsen ilon näkeminen on harvinaisen melankolinen tapahtuma. Jos joku pystyy katsomaan tuota useamman paketin verran, nostan hattua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun sukulaistyttö sai pari kolme vuotiaana niin paljon joululahjoja, että se ei edes jaksanut avata niitä kaikkia samana iltana. Käsittääkseni niitä avattiin vielä kaksi päivää myöhemminkin. Suurin osa lahjoista tuli äidiltä.

Siis just tämä. Lapset ei edes jaksa noita avata saati niistä innostu. Onko jollain vanhemmilla näin suuri tarve näyttää, että varaa on ostella? Kelle tässä yritetään näyttää? On ihmisillä huono itsetunto.

Huonoa itsetuntoa osoittaa se, että keskustelupalstalle tullaan piruilemaan toiselle. Asiallinen keskustelu erimielisyyksineenkin on eri asia kuin iva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se sulle kuuluu?

Mammat suuttuneena täällä. No kyllä se vaan kuuluu, kun maailma hukkuu tavaraan ja muoviin. Ap

Lahjojen ei ole pakko olla tavaroita eikä muovisia.

lapseton ohis

Ei tietenkään ole. Itse suosinkin kokemuksia ja elämyksiä tavaran sijaan. Puhuinkin tässä kuitenkin nimenomaan tavarasta. Ap

Mun lapsi saa noin 20 pakettia jouluisin, ja tiedättekö mitä antaa itse esim. isälleen tänä jouluna lahjaksi? Suukon ja halin. Kaverilleen osti omilla rahoillaan (jotka on säästänyt vuoden mittaan) pienen paketin. Sama lapsi jakaa aina omista herkuistaan, nytkin oli työpöydälläni konvehteja (jotka oli itse saanut siis lahjaksi) ja lapsi huikkasi, että kun hän sai niin paljon, niin halusi antaa minullekin. Koskaan ei ole rehvastellut lahjoillaan kellekään, aidosti on kiitollinen kaikesta. Kyseessä 7-vuotias. Kuinka kusipäitä teidän muiden lapset oikein on, jos ne menevät piloille lahjoista tai rehvastelevat niillä? Tosissani kysyn.

Tässä on varmaan isoja eroja koska jotkut tykkää paketoida jokaisen sukkaparinkin erikseen joulupaketeiksi. Ja muutakin sellaista käytännöllistä tavaraa mitä ostettaisiin joka tapauksessa mutta "säästetään" jouluna lahjaksi annettavaksi. Onhan se lapsista kivaa avata monta pakettia.

Omankin lapsen paketeissa on mm. kyniä, hyvälaatuista piirustuspaperia, herkkuja, pipo yms tavaraa mitä saisi kyllä muutenkin. Jotkut taas käsittävät joululahjoiksi ainoastaan isommat lelut ja vempaimet, ja ihmettelevät siksi toisten pakettien määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tännehän tuli heti joukolla ilmoittautumaan vanhempia, jotka hukuttaa lapsensa lahjoihin... :D

Mietin samaa.. Ihmettelyni ei ollut siis tuulesta temmattua. Ap

Mihin johtopäätökseen tulit miksi kysymyksessäsi?

Alapeukuista päätellen valitettavan yleistä taitaa olla.. Säälittää oikeastaan tuollainen materian palvominen ja sen opettaminen lapsille.

Ei vaan lapsille ostetaan tarpeellista tavaraa. Meillä lapset saavat vaatteita, koska ovat kasvaneet ja vaatteet ovat jääneet pieneksi. Ekaluokkalainen saa tavutettuja kirjoja ja keittokirjan, kakku-ja piirakkavuoan, sieniveitsen, kiikarit, talvikengät, pörrösukat, hiusharjan, hiuspompuloita ja toivomansa nuken. Pienemmälle on vaatteita, kiikarit pikkuautoja ja autorata. Mun mielestä ihmisten kaksinaismoralismi on käsittämätöntä. Enemmän jätettä syntyy kun porukka vaihtaa autoa vuoden välein ja uusii läppäreitä ja kännyköitä. Sitten syyllistetään lapsiperheitä pakettien määrästä, kun se yksi paketti voi sisältää värikynät, toinen hiusharjan, ja kolmas sukat.

Krääsälta nuo luettelemasi asiat kyllä kuulostaa...

Mitkä noista on muka krääsää ja miksi?

ohis

Vierailija kirjoitti:

Minulla kaksi lasta, ja ovat molemmat saaneet joka joulu 5 - 10 lahjaa yhteensä meiltä vanhemmilta, isovanhemmilta ja kummeilta. Viime joulun jälkeen meillä oli kylässä toisen lapsen kaveri, joka ensimmäisenä kysyi montako lahjaa sait.

- " Ai seitsemän? Miten sä niin vähän sait? Mä sain paljon enemmän!"

Minua kyllä alkoi inhottamaan kyseinen lapsi. Tai paremminkin vanhempansa. Lahjokoon lapsiaan miten paljon haluavat, mutta voisivat opettaa, että se pakettien määrä ei korreloi rakkauden määrän kanssa. Myöskin olisi hyvä opettaa lapselleen sellainen asenne, että ei pidä leuhkia noinkaan typerällä asialla kavereilleen. Meilläkään kun kyse ei ole siitä, etteikö olisi varaa ostaa 50 lahjaa per nuppi, se ei vain ole meistä missään mielessä järkevää saati ekologista.

Juuri tällainen kilpavarustelu on surullista, johon vanhemmat lähtee mukaan. Pakettien määrä ei todellakaan kerro rakkauden määrästä. Kauheaa olisi opettaa lapsille tällaista.

Luonne-eroja. Toiset on pihejä ja toiset tykkää antaa. Mun anoppi on sellainen maailmanparantaja, että on sitä mieltä että lapsillekin riittää vain yksi lahja jouluna. On myös muutenkin pihi ja erittäin tarkka. Hänellä ainakin selkeästi kyse luonteepiirteestä. Vähän samaan tyyliin kuin ennen vanhaan sanottiin, että jos lasta pitää liikaa sylissä niin menee pilalle. Tulee esille siis muissakin kuin lahja-asioissa, esim. ette kai anna lapsen nukkua vieressä tms. Anoppi jotenkin pelkää, että kukaan ei vaan saa liikaa jotakin hyvää. Ilmeisesti se on häneltä pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se sulle kuuluu?

Mammat suuttuneena täällä. No kyllä se vaan kuuluu, kun maailma hukkuu tavaraan ja muoviin. Ap

Lahjojen ei ole pakko olla tavaroita eikä muovisia.

lapseton ohis

Ei tietenkään ole. Itse suosinkin kokemuksia ja elämyksiä tavaran sijaan. Puhuinkin tässä kuitenkin nimenomaan tavarasta. Ap

Puhuit lahjojen määrästä. Mistä tiedät, millaisia lahjat edes ovat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se sulle kuuluu?

Mammat suuttuneena täällä. No kyllä se vaan kuuluu, kun maailma hukkuu tavaraan ja muoviin. Ap

Lahjojen ei ole pakko olla tavaroita eikä muovisia.

lapseton ohis

Ei tietenkään ole. Itse suosinkin kokemuksia ja elämyksiä tavaran sijaan. Puhuinkin tässä kuitenkin nimenomaan tavarasta. Ap

Tavara voi olla lapselle suuri elämys. Esim. kun lapsella on luistimet, voimme käydä luistelemassa. Suksien kanssa voimme tehdä monta hiihtoretkeä. Jonkun mielestä sukset ovat muovikrääsää, toiselle elämyksiä. Esim. meillä sieniveitsi tulee tarpeeseen syksyn sieniretkillä. Kiikareilla tarkkaillaan lintuja ja metsäneläimiä. Siinä lapsille elämystä onkin. Piirakkavuokaan leivomme lasten kanssa monet mustikkapiirakat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se sulle kuuluu?

Mammat suuttuneena täällä. No kyllä se vaan kuuluu, kun maailma hukkuu tavaraan ja muoviin. Ap

Lahjojen ei ole pakko olla tavaroita eikä muovisia.

lapseton ohis

Ei tietenkään ole. Itse suosinkin kokemuksia ja elämyksiä tavaran sijaan. Puhuinkin tässä kuitenkin nimenomaan tavarasta. Ap

Pienet lapset ilahtuvat oikeista lahjoista, teinit elämyksistä.

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/5ae15f7c-e263-40d0-b157-f91f…