Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi tulee liian lähelle
17.05.2014 |
Kärsiikö kukaan muu tästä samasta tunteesta?
Toinen lapsistamme tulee mielestäni liian lähelle fyysisesti. Sylissä saa olla mielellään, mutta en pidä siitä että naama on kiinni naamassani. Pienempänä yritti pakolla antaa pusuja suulle, mitä meillä tai lapsuudenperheessäni ei ole koskaan harrastettu lasten ja aikuisten välillä.
Toisen lapseni kanssa tuota tunnetta ei tule. Hänkin on paljon sylissäni ja saatan suukotella esim. hiuksia, mutta hän ei tunge nenää kiinni nenään. Tai jos tunkee, niin vain lyhytaikaisesti, joten se ei haitaa.
Inhottavalta tuntuu se, että tuntee olonsa vaivautuneeksi tai epämukavaksi lapsensa kanssa ja aina sanoo että mene kauemmaksi. Onko kukaan muu tällainen, joka haluaa pitää rajoista kiinni naamansa suhteen?
Kommentit (25)
Alapään suhteen ei ilmeisesti ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tuo sama tunne on tullut lasten kasvaessa. Vauvana ja taaperona ei kuin lapusut tai halit haittaa yhtään. Myös vieraat lapset ärsyttää jos tunkeevat vaikka vaan syliin. En vaan tykkää fyysisestä läheisyydestä kauheesti, täytyy vaan hyväksyä ittensä. Ja yrittää välillä olla työntämätä niitä muksuja pois vaikka mieli tekisi.
Mä ainaki annan lasteni 2 ja 4 suukotella suulle ja nautin niistä hetkistä kun vielä suostuuvat syliteltäviksi ja haliteltaviksi silloin tällöin :) mutta tuo koskee vaan pikkulapsia, minkä ikäinen sinun lapsi on ao?
Ei ne kauaa tule syliin. Älä estä pientä lastasi tulemasta syliin. Anna aikaa ja ole läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hehe, pääsette sitten kun lapsenne on aikuisia, niin terapeutin pieneen vihkoon niinä estyneinä äiteinä, joiden käytös normaaliin läheisyyteen liittyen on ollut niin torjuvaa, että laps on kehittänyt iän myötä ongelmaa josjonkinlaista, tai jopa perverssioita, koska äiti on ollut ristiriitainen ja etäinen, osoittanut jopa inhoaan sanomalla että mene kauemmas...
[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 07:39"]
Ei ne kauaa tule syliin. Älä estä pientä lastasi tulemasta syliin. Anna aikaa ja ole läsnä.
[/quote]
Syliin saa tulla ja paljon sylitelläänkin tai pidetään kainalossa kouluikäistäkin. Mutta siitä en pidä että lapsi hönkii ja pusuttelee kasvojani. Tämä pusuttelija on 7 v.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suulle pussaaminen on karies-tartuntariski, eli ei sitä. Mutta minä tykkään äärettömästi kun pieni lapsi pusuttelee poskelle ja tulee lähelle ja minä tykkään pusutella ja halia myös. Sydän laulaa. Mutta kaikenlaisia estoja äideillä: vika ei välttämättä ole ole lapsissa, jotka janoavat läheisyyttä.
Lapsi koittaa saada sinulta rakkautta jota sinä et halua hänelle osoittaa. Rakkaudettomuutesi on hänelle jo ongelma. Yleensä on niin että lapsi itse sanoo kun ei enää huoli esim iltapusuja.
Provohan tämä oli, toivottavasti ainakin. Jos ei, niin ihmettelen miksi sinulla on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 07:54"]
Lapsi koittaa saada sinulta rakkautta jota sinä et halua hänelle osoittaa. Rakkaudettomuutesi on hänelle jo ongelma. Yleensä on niin että lapsi itse sanoo kun ei enää huoli esim iltapusuja.
Provohan tämä oli, toivottavasti ainakin. Jos ei, niin ihmettelen miksi sinulla on lapsia.
[/quote]
Täällä ei nyt selvästi tajuta mistä ap. puhuu.
Mulla on myös kolmesta lapsesta yksi sellainen, joka ei tajua normaalin läheisyyden rajoja, vaan tunkee aivan liian lähelle ja ns. loukkaa toisen rajoja. Ei opi kauniilla ohjaamisella, ja aika usein mulla menee nykyään jo hermot ( meillä lapsi on 6v) kun tunkee, punkee, puskee, tulee aivan liian lähelle, eikä poistu.
Meillä lapsi lisäksi usein näillä toimillaan satuttaa mua fyysisesti, ei tahallaan, mutta just tuon "rajattomuuden" takia. Meillä tämä liittyy tiettyihin muihinkin ongelmiin, ja lapsi on menossa toimintaterapiaan.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 07:42"]
[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 07:39"]
Ei ne kauaa tule syliin. Älä estä pientä lastasi tulemasta syliin. Anna aikaa ja ole läsnä.
[/quote]
Syliin saa tulla ja paljon sylitelläänkin tai pidetään kainalossa kouluikäistäkin. Mutta siitä en pidä että lapsi hönkii ja pusuttelee kasvojani. Tämä pusuttelija on 7 v.
ap
[/quote]Pusutelkaa sekin kohta ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 08:04"]
[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 07:54"]
Lapsi koittaa saada sinulta rakkautta jota sinä et halua hänelle osoittaa. Rakkaudettomuutesi on hänelle jo ongelma. Yleensä on niin että lapsi itse sanoo kun ei enää huoli esim iltapusuja.
Provohan tämä oli, toivottavasti ainakin. Jos ei, niin ihmettelen miksi sinulla on lapsia.
[/quote]
Täällä ei nyt selvästi tajuta mistä ap. puhuu.
Mulla on myös kolmesta lapsesta yksi sellainen, joka ei tajua normaalin läheisyyden rajoja, vaan tunkee aivan liian lähelle ja ns. loukkaa toisen rajoja. Ei opi kauniilla ohjaamisella, ja aika usein mulla menee nykyään jo hermot ( meillä lapsi on 6v) kun tunkee, punkee, puskee, tulee aivan liian lähelle, eikä poistu.
Meillä lapsi lisäksi usein näillä toimillaan satuttaa mua fyysisesti, ei tahallaan, mutta just tuon "rajattomuuden" takia. Meillä tämä liittyy tiettyihin muihinkin ongelmiin, ja lapsi on menossa toimintaterapiaan.
[/quote]Yleensä lapset on aika toiminnallisia. Saako tarpeeksi ulkoilua? Mitä se yhdessäolo kotona on? Luetko? joo joo meidän nikopetteri osaa jo, lukenut 3 v, siinäkin lapsi saa läheisyyttä kun pidetään lukuhetkiä, pelataan välillä lautapelejä, vähemmän tietokoneella yms.
Ymmärrän ap:ta! Itse tykkään kyllä kauheasti fyysisestä läheisyydestä ja se on mulle luontevaa. Silti mullakin on rajani, enkä yhtään tykkää "naamalle" tulemisesta. Koska muuten annan lapsille hyvin paljon läheisyyttä, en ole pitänyt ongelmallisena kieltää lasta esim. pusuttamasta suulle (eikä karieksen takia toki muutenkaan saa antaa pussata suulle) tai muuten työntämästä naamaansa omaani jatkuvasti kiinni. Mitä vanhempi lapsi, sitä vähemmän sitä siedän. Onneksi lapseni ymmärtävät, etten tästä pidä ja näyttävät hellyyttään muilla keinoin :) Isäänsä saavatkin sitten likistellä miten vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista ap:n kuvausta suhteessa omiin lapsiini, mutta aikuisiin kyllä. En kestä jos joku vähänkin vieraampi aikuinen tulee liian lähelle. Olen joskus sanonutkin siitä, ystävällisesti toki, että "Voitko mennä vähän kauemmaksi". Nyt kun mietin, niin näin on käynyt myös joidenkin lasten kanssa.
Vaikea keksiä mitä tuolle voisi tehdä, ehkä sille ei tarvitse tehdä mitään. Ainakaan siitä ei pidä tehdä ongelmaa itselleen tai lapselle. Pääasia, ettei lapsi tunne itseään torjutuksi. Samalla hän voi oppia muiden reviirien kunnioitusta.
Kylmien vanhempien lapsista tulee kylmiä. Lapsiahan ne ovat. Ihanaa kun lapset tulevat syliin. Itse halailen heitä useasti. Maailmassa on jo kylmiä ja kovia ihmisiä liikaa. Älkää kasvattako lapsistanne sellaisia. Antakaa heille paljon rakkautta.
Ei todellakaan ole tätä ongelmaa, enkä ymmärrä sitä..teillä ei ole muutenkaan kovin läheiset välit lapsen kanssa? Ymmärrän tämän ongelman, jos puhutaan vieraista lapsista tai aikuisista, mutta oma lapsi....ei ole ihan normaalia, sinun kannattaisi hakeutua terapiaan..siis ihan oikeasti, ennen kuin aiheutat lapselle vaurioita tai pahaa mieltä..
Voi hyvää päivää joidenkin vastausten kanssa. Äidin läheisyyden pelkoa, jos ei halua, että lapsi suukottelee suulle? -> Ei varmasti. Itsekään en ole koskaan halunnut / antanut lasten suukotella suoraan suulle (pienempinä yrittivät), mutta vaikka poski poskea vasten, syliin käpertyneenä - tervetuloa niin kauan kuin kelpaa heille, ja haluavat. Ei suulle suukottamisesta väistyvä äiti samalla ole muuten läheisyyttä kaihtava. Ei voi yleistää.
Kuinka joku voi olla noin estynyt oman lapsensa suhteen? Meillä nuorempi on kanssa pusupoika, hieroo neniä yhteen, paijaa, pussailee jne. Sehän on vaan ihanaa, kun toinen on niin lempeä ja rakastaa kosketusta.
Mikset ap sano sille 7-vuotiaallesi, ettet pidä hänen hellyydenosoituksistaan. Oletko ihan nynny? Ja etkö voi toimia toisin kuin oma äitisi toimi sinun ollessa lapsi. Neuvo lapsiasi, hyvä ihminen. Sano ja näytä, mistä pidät ja mistä et. Ole aikuinen ja vanhempi, äläkä nössö, joka ei uskalla sanoa mukuloilleen mitään, ettei vaan tulisi traumoja ja frustraatioita. Olisihan se kamala pettymys, jos äiti ei antaisi pussata suulle - vai olisiko?
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 10:37"]
Omista rajoistaan kiinni pitäminen on mielisairauden oire, kun rajoja rikkoo oma lapsi.
Äitimyttin puolutajat taas vauhdissa.
[/quote]
Munkin mielestä oma lapsi on ihan eri asia kuin muut ihmiset. Vaikka muuten haluaa säilyttää henkilökohtaisen tilansa, niin kyllä lapsen pitää päästä lähelle. Mä ainakin höpöttelen vauvalleni ihan läheltä ja suukottelen. Eihän se edes näe kauas.