Lue keskustelun säännöt.
Onko mitään järkeä olla suhteessa kun mies kokee mun puheet avioliitosta painostamisena
20.12.2020 |
Kolme vuotta yhdessä, ollaan 40+. Kummallakin vakava parisuhde oli tavoitteena alunperin ja käsittääkseni edelleen. Molemmilla on omat asunnot mutta käytännössä asutaan melko iso osa ajasta yhdessä. Miehen lapsiin (asuvat äidillään pääosin) olen tutustunut ja on ihan hyvät välit ja vaikuttavat pitävän minusta. Eivät enää pieniä lapsia, erosta on aikaa ja suhtautuvat myönteisesti siihen ajatukseen, että isällä on uusi kumppani.
Minusta tuntuu monin tavoin hölmöltä olla keski-iässä seurustelusuhteessa. Kaipasin vakiintunutta suhdetta, yhteistä kotia, avioliittoa. En ole sellainen nainen, joka vaan tumput suorana odottaa miehen kosintaa vaan olen monesti puhunut toiveistani miehelle. Vastaus on ollut ja edelleen "älä painosta" tai "en ole valmis vielä". Samalla mies kuitenkin huomioi, kertoo rakastavansa, on arjessa hellä ja huomaavainen. Jokin kuitenkin hänellä tökkii jos kolmen vuoden jälkeen kokee puheet avioliitosta ja yhteenmuuttamisesta painostavana.
Olenko ihan hullu kun olen tällaisessa suhteessa vaikka toivon avioliittoa?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto kertoo koko maailmalle sitoutumisen tasosta (symbolisesti nyt ainakin). Jos mies ei halua naimisiin, se johtuu siitä, ettei nainen herätä tarpeeksi vahvoja tunteita ja tarvetta ottaa askelta eteenpäin. Eli olet todennäköisesti ihan kiva kumppani miehelle, mutta et niin tärkeä, että hän olisi valmis virallistamaan suhteenne.
Tässä on nyt oltu avoliitossa 30 vuotta enkä ole koskaan kokenut olevani miehelle vähemmäntärkeä, koska suhdetta ei ole virallistettu. Lapsetkin on kasvatettu vallan yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi, vaikka ei ole koskaan luvattu maistraatissa tai papin edessä tahtoa.
Vain epävarma ihminen tarvitsee avioliittoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata kovin kauan jahkailla, jos miestä ei kerran avioliitto kiinnosta ja sinä sitä haluat. Mies ei todennäköisesti vain halua naimisiin (ainakaan sinun kanssasi). Kohta joku toki sanoo, ettei tuossa ikäryhmässä ole enää ollenkaan miehiä, jotka haluaisivat naimisiin, joten jos jätät nykyisen, olet ikuisesti yksin...
No niin, saman sanoi mieskin tässä tänään iltapäivällä kun keskustelimme asiasta. Että "jos erosimme, mieti miten yksinäinen olisit". Ei siis ihan noilla sanoilla mutta viesti oli tuo. Mitä enemmän sitä mietin, sitä kauheammalta tuntuu.
Ap
Hän ei rakasta sinua, olen surullinen puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto kertoo koko maailmalle sitoutumisen tasosta (symbolisesti nyt ainakin). Jos mies ei halua naimisiin, se johtuu siitä, ettei nainen herätä tarpeeksi vahvoja tunteita ja tarvetta ottaa askelta eteenpäin. Eli olet todennäköisesti ihan kiva kumppani miehelle, mutta et niin tärkeä, että hän olisi valmis virallistamaan suhteenne.
Avioliitto ei kerro kenellekkään mitään. En tiedä kuka on naimisissa ja kuka ei, eikä edes kiinnosta. Mitään kokreettisia petusteita ei ole, juridisia lukuunottamatta, niissä on myös omat huonot puolensa. Perustelut on aina järjestään tuota prinsessahöttöä, jota sinäkin viljelet. Sama kun sanoisin, että mies ei herätä naisessa tarpeeksi vahvoja tunteita, ellei nainen suostu anaaliseksiin.
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on, että muutetaan ap:n asuntoon yhteen ja mies pitää oman asuntonsa lasten tapaamista varten/henkisenä pakotienä. Mennään naimisiin. Tehdään avioehto. Silloin mies ei menetä mitään, eikä ap:kaan, mutta häät tulee symbolisena sitoutumisen merkkinä, ei sen isompana muutoksena elämään.
Ja muutamaa vuotta myöhemmin erotaan, koska mies ei kestä omistushaluista ap:ta. Mutta onneksi ap ei silloin saa vietyä mieheltä mitään, ei edes niitä vuokraeuroja, jotka mies saa oma asuntonsa vuokrattuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto kertoo koko maailmalle sitoutumisen tasosta (symbolisesti nyt ainakin). Jos mies ei halua naimisiin, se johtuu siitä, ettei nainen herätä tarpeeksi vahvoja tunteita ja tarvetta ottaa askelta eteenpäin. Eli olet todennäköisesti ihan kiva kumppani miehelle, mutta et niin tärkeä, että hän olisi valmis virallistamaan suhteenne.
Avioliitto ei kerro kenellekkään mitään. En tiedä kuka on naimisissa ja kuka ei, eikä edes kiinnosta. Mitään kokreettisia petusteita ei ole, juridisia lukuunottamatta, niissä on myös omat huonot puolensa. Perustelut on aina järjestään tuota prinsessahöttöä, jota sinäkin viljelet. Sama kun sanoisin, että mies ei herätä naisessa tarpeeksi vahvoja tunteita, ellei nainen suostu anaaliseksiin.
Eli anaaliseksillä avioon, vai aviossa anaaliseksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on, että muutetaan ap:n asuntoon yhteen ja mies pitää oman asuntonsa lasten tapaamista varten/henkisenä pakotienä. Mennään naimisiin. Tehdään avioehto. Silloin mies ei menetä mitään, eikä ap:kaan, mutta häät tulee symbolisena sitoutumisen merkkinä, ei sen isompana muutoksena elämään.
Tässä on jotain järkeä. Sopiiko tämä ap?
Hanki mies Nigeriasta tai vastaavasta paikasta. Ne menee sun kanssasi naimisiin vaikka heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten vielä vuonna 2020 ei ymmärretä, ettei kaikki halua naimisiin. Kyse ei ole toisen rakastamisesta tai sitoutumisesta, vaan yksinkertaisesti kaikki eivät vain halua naimisiin. Ja silloin ei pidä siihen pakottaa.
Ihan parasta kun ei muuta yhteen vaan pitää omat asuntonsa. Kokemusta on jo liki 22 vuotta ja hyvin toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Meidän parisuhteessa minä hermostuin 5 vuoden jälkeen ”viikonloppusuhteeseen”, jossa minä reissasin miehen luo. Hänellä oli isompi asunto, joten sikäli ihan ymmärrettävää. Muutimme yhteen ja meillä on mennyt oikein hyvin.
Sanoin jo suhteen alussa, etten aio olla yli 10 vuotta tyttöystävä/avovaimo ja mies tietää ja muistaa tämän. Välillä otan naimisiinmenon puheeksi eikä mies suostu edes puhumaan siitä. Kesällä tulee 10 vuotta yhteiseloa ja jos emme ole silloin naimisissa, minä lähden. Häitä en halua, piipahdus maistraattiin riittää.
Olemme 47-vuotiaita, yhdessä siis lähes 10 vuotta, ei lapsia yhdessä eikä erikseen. Minä tienaan selvästi miestä enemmän ja minulla on enemmäna, joten ero vaikuttaisi hänen talouteensa selvästi. Jos menisimme naimisiin, avioehto olisi itsestäänselvyys. Jos mies ei halua kanssani naimisiin, mutta on liian vätys sanoakseen sen, olkoon. Pärjään hyvin itsekin.
Järkevää puhetta, tuo mies ei ole reilu ja rehellinen sinua kohtaan. Harmi : (
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
No esimerkiksi jos kumppanisi sairastuu vakavasti niin jos hänen lähisukulaisensa kieltävät, niin et voi mennä edes tapaamaan häntä sairaalaan jos he näin haluavat. Joku itkevä nainen soitti kansanradioon tästä joskus. Juridisesti olette kuin kaksi vierasta ihmistä vaikka asia ei näin arjessa olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
No esimerkiksi jos kumppanisi sairastuu vakavasti niin jos hänen lähisukulaisensa kieltävät, niin et voi mennä edes tapaamaan häntä sairaalaan jos he näin haluavat. Joku itkevä nainen soitti kansanradioon tästä joskus. Juridisesti olette kuin kaksi vierasta ihmistä vaikka asia ei näin arjessa olisikaan.
sehän on myös hyvä asia, sillä läheiset voivat estää tarvittaessa mahdolliset ikävät asiat. Avioliito on aiheuttanut monia kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä ahneiden ja epärehellisten ihmisten toimesta. Avioliitossa pitäisi vähintäänkin olla pakollinen avioehto jos tuota sinun logiikkaasi käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
No esimerkiksi jos kumppanisi sairastuu vakavasti niin jos hänen lähisukulaisensa kieltävät, niin et voi mennä edes tapaamaan häntä sairaalaan jos he näin haluavat. Joku itkevä nainen soitti kansanradioon tästä joskus. Juridisesti olette kuin kaksi vierasta ihmistä vaikka asia ei näin arjessa olisikaan.
Ei ne lähisukulaiset sitä voi kieltää, kun ilmoittaa lähimmäksi omaisekseen avovaimonsa. Ja jo tolkuissaan ollessaan valtuuuttaa tämän hoitamaan asioitaan. Ei se aviopuoliso sen enempää sairaalaan pääse, jos lapsi on merkitty lähimmäksi omaiseksi ja lapsi ilmoittaa, että tänne et tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
No esimerkiksi jos kumppanisi sairastuu vakavasti niin jos hänen lähisukulaisensa kieltävät, niin et voi mennä edes tapaamaan häntä sairaalaan jos he näin haluavat. Joku itkevä nainen soitti kansanradioon tästä joskus. Juridisesti olette kuin kaksi vierasta ihmistä vaikka asia ei näin arjessa olisikaan.
Ei sinne mene vihitty vaimokaan, jos lapsi on lähin omainen ja ilmoittaa, että ei käy. Korona-aikana tätä on tehty vihityille puolisoillekin eli kun vain 1 vieras saa käydä, niin aikuinen lapsi ilmoittaa, että se olen minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
No esimerkiksi jos kumppanisi sairastuu vakavasti niin jos hänen lähisukulaisensa kieltävät, niin et voi mennä edes tapaamaan häntä sairaalaan jos he näin haluavat. Joku itkevä nainen soitti kansanradioon tästä joskus. Juridisesti olette kuin kaksi vierasta ihmistä vaikka asia ei näin arjessa olisikaan.
Soittikohan se sellaisella veivattavalla lankapuhelimella? Kunhan jäin miettimään.
Mun mies oli valmis uuteen avioliittoon vasta viiden vuoden päästä erosta. Meilläkään ei siitä oikein voinut edes puhua. Mä olin jo luopunut toivosta, ajattelin, että enhän mä edes halua naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, joka ei halua mun kanssa. Ja sitten tää yksi kaunis päivä kysyi, milloin mennään naimisiin.
Olin pitkässä avioliitossa joka päättyi yksipuoliseen eroon naisen taholta. Nainen oli, jos nyt ei suuri rakkauteni, niin sellainen ihminen johon olin syvästi sitoutunut ja jota rakastin. Kun tuollainen ihminen pettää luottamuksesi ja hylkää sinut niin se jättää jälkensä. Jos menen vielä joskus naimisiin, niin naisen pitää osoittaa olevansa sen arvoinen ja tietysti omaisuus ja muu pidetään erillään ettei siitä tulee riitaa tai kukaan pääse syyttämään siivellä elämisestä.
Joten ap, oletko osoittanut arvosi miehelle? Jos olet kuten suurin osa täälläkin miehiä vihaavista kyräilijöistä ja kotitöistä laistajista, niin en yhtään ihmettele jos mies ei halua enää naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
No esimerkiksi jos kumppanisi sairastuu vakavasti niin jos hänen lähisukulaisensa kieltävät, niin et voi mennä edes tapaamaan häntä sairaalaan jos he näin haluavat. Joku itkevä nainen soitti kansanradioon tästä joskus. Juridisesti olette kuin kaksi vierasta ihmistä vaikka asia ei näin arjessa olisikaan.
sehän on myös hyvä asia, sillä läheiset voivat estää tarvittaessa mahdolliset ikävät asiat. Avioliito on aiheuttanut monia kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä ahneiden ja epärehellisten ihmisten toimesta. Avioliitossa pitäisi vähintäänkin olla pakollinen avioehto jos tuota sinun logiikkaasi käytetään.
Sukulaisethan ne ahneimpia ovat varsinkin jos jollain on maata ja metsää. Ihan turha väittää, että omat sukulaiset olisivat mitään hyviksiä.
Why buy the cow when you can have the milk for free?
Ratkaisu on, että muutetaan ap:n asuntoon yhteen ja mies pitää oman asuntonsa lasten tapaamista varten/henkisenä pakotienä. Mennään naimisiin. Tehdään avioehto. Silloin mies ei menetä mitään, eikä ap:kaan, mutta häät tulee symbolisena sitoutumisen merkkinä, ei sen isompana muutoksena elämään.