Onko mitään järkeä olla suhteessa kun mies kokee mun puheet avioliitosta painostamisena
Kolme vuotta yhdessä, ollaan 40+. Kummallakin vakava parisuhde oli tavoitteena alunperin ja käsittääkseni edelleen. Molemmilla on omat asunnot mutta käytännössä asutaan melko iso osa ajasta yhdessä. Miehen lapsiin (asuvat äidillään pääosin) olen tutustunut ja on ihan hyvät välit ja vaikuttavat pitävän minusta. Eivät enää pieniä lapsia, erosta on aikaa ja suhtautuvat myönteisesti siihen ajatukseen, että isällä on uusi kumppani.
Minusta tuntuu monin tavoin hölmöltä olla keski-iässä seurustelusuhteessa. Kaipasin vakiintunutta suhdetta, yhteistä kotia, avioliittoa. En ole sellainen nainen, joka vaan tumput suorana odottaa miehen kosintaa vaan olen monesti puhunut toiveistani miehelle. Vastaus on ollut ja edelleen "älä painosta" tai "en ole valmis vielä". Samalla mies kuitenkin huomioi, kertoo rakastavansa, on arjessa hellä ja huomaavainen. Jokin kuitenkin hänellä tökkii jos kolmen vuoden jälkeen kokee puheet avioliitosta ja yhteenmuuttamisesta painostavana.
Olenko ihan hullu kun olen tällaisessa suhteessa vaikka toivon avioliittoa?
Kommentit (66)
Jos suhteessa on kaikki muuten kunnossa, niin mitä avioliitto muuttaisi paremmaksi? Minä olen myös 40+ -ikäinen nainen, eron jälkeen jo viidettä vuotta uudessa suhteessa. Emme asu yhdessä, enkä edes enää ajattele, että me muuttaisimme yhteen. Avioliittoa voisin juridisista syistä harkita, mutta nyt kun leskeneläkettäkin ollaan poistamassa, niin ihan heti ei tule mieleen perustetta mennä naimisiin. Ehkä sitten, jos naimisissa oleminen on edellytys samaan vanhainkotiin pääsemiselle... Muuten kaikki toimii hyvin näin, suhde on vakava ja vakiintunut.
No jos hän ei pysty edes keskustelemaan sinulle tärkeistä asioista, en nää suhteessa juuri järkeä.
Joo ei. Tee selväksi miehelle jos ei tietyn ajan sisällä sitä tule niin se on siinä. Tälläset kannattaisi ottaa aina etukäteen puheeksi niin ei tule tuhlattua aikaa.
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
Mitäs puhut avioliitosta.
Ja jos pelkkä suhde ei sulle ap riitä, niin ala katselamaan toista miestä.
Ei ketään voi pakottaa avioliittoon.
Mikä helvetin hinku naisilla on päästä avioon ja alkaa vääntää lapsia maailmaan.
Jos on, silloin pitää etsiä kaltaisensa kumppani, eikä valittaa nykyisestä kumppanista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata kovin kauan jahkailla, jos miestä ei kerran avioliitto kiinnosta ja sinä sitä haluat. Mies ei todennäköisesti vain halua naimisiin (ainakaan sinun kanssasi). Kohta joku toki sanoo, ettei tuossa ikäryhmässä ole enää ollenkaan miehiä, jotka haluaisivat naimisiin, joten jos jätät nykyisen, olet ikuisesti yksin...
No niin, saman sanoi mieskin tässä tänään iltapäivällä kun keskustelimme asiasta. Että "jos erosimme, mieti miten yksinäinen olisit". Ei siis ihan noilla sanoilla mutta viesti oli tuo. Mitä enemmän sitä mietin, sitä kauheammalta tuntuu.
Ap
No minkäs ikäisiä ap:n miehen lapset ovat, jos he eivät enää ole pieniä lapsia.
Ja mies on vasta 45+ ja erosta on aikaa?
Jos on jo kerran eronnut kaveri, ei varmaan ole vähäisintäkään intoa enää sitoutua pysyvästi avioliiton kautta toiseen ihmiseen.
Avioliitto ei muuta asioita miksikään.
Ihmiset elävät avoliitossa vaikka heillä on useampiakin lapsia.
Ap:n aloitus on pelkkä hölmöilevä provo.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
Ahdistutko, jos se avioliitoa toivova nainen olisi nainen, jota myös rakastaisit? Tai sanoisitko (valheellisesti) "rakastan sinua" naiselle, jonka kanssa et haluaisi mennä naimisiin mutta hän haluaisi?
Ihan uteliaisuudesta kysyn. Minusta on vaikea ymmärtää tätä mentaliteettia, että samalla koetaan että rakastetaan kumppania mutta avioliitto on asia jota ei voi edes ajatella tai siitä keskustella.
Ap
Mies haluaa turvata oman kotinsa lapsilleen hänen kuolemansa jälkeen. Avioehtokaan ei sulje pois lesken asumisoikeutta.
Tämä on ainoa syy miksi kuvittelisin, että mies ei halua naimisiin.
Tympeä provo.
Joku nainen muka kerjäämässä eronutta miestä avioliittoon kanssaan.
Typeryyden huippu provojen maailmassa.
Jos avioituminen on sulle tärkeä asia mutta miehelle ei, niin sitten sun pitää päättää mitä teet.
Itse en tuhlaisi aikaa mieheen joka ei halua avioitua kanssani. En edes muuttaisi saman katon alle.
Mies on järkevä. Ensinäkin 3 vuotta on lyhyt aika, varsinkin jos kuvioon liittyy lapsia.
Fiksuinta on jatkaa suhdetta siten, että kummallakin on oma koti. Mikä pakkomielle sinulla on avioliittoon ja yhteiseen kotiin? Uusperhekuvioissa tuo teidän malli on yleensä se toimivin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
Ahdistutko, jos se avioliitoa toivova nainen olisi nainen, jota myös rakastaisit? Tai sanoisitko (valheellisesti) "rakastan sinua" naiselle, jonka kanssa et haluaisi mennä naimisiin mutta hän haluaisi?
Ihan uteliaisuudesta kysyn. Minusta on vaikea ymmärtää tätä mentaliteettia, että samalla koetaan että rakastetaan kumppania mutta avioliitto on asia jota ei voi edes ajatella tai siitä keskustella.
Ap
Muista että avioliitto on taloudellinen sopimus. Jos mies ei halua sellaista sopparia kanssasi solmia, kannattaa miettiä hetki miksi.
Vierailija kirjoitti:
Tympeä provo.
Joku nainen muka kerjäämässä eronutta miestä avioliittoon kanssaan.
Typeryyden huippu provojen maailmassa.
Miksi luulet provoksi? En ole kerjäämässä mieheltä mitään. Olen ottanut itselleni tärkeän asian hänen kanssaan puheeksi ja nyt mietin vakavasti onko suhteella tulevaisuutta. Osittain tämä avaus on omien ajatusten selvittämistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tympeä provo.
Joku nainen muka kerjäämässä eronutta miestä avioliittoon kanssaan.
Typeryyden huippu provojen maailmassa.
Sä tässä olet tympeä. Ja typerä.
Ei ero ole este avioitumiselle.
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa turvata oman kotinsa lapsilleen hänen kuolemansa jälkeen. Avioehtokaan ei sulje pois lesken asumisoikeutta.
Tämä on ainoa syy miksi kuvittelisin, että mies ei halua naimisiin.
Aloituksessa sanottiin, että molemmilla on omat asunnot, joten tuo ei voi olla se syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tympeä provo.
Joku nainen muka kerjäämässä eronutta miestä avioliittoon kanssaan.
Typeryyden huippu provojen maailmassa.
Miksi luulet provoksi? En ole kerjäämässä mieheltä mitään. Olen ottanut itselleni tärkeän asian hänen kanssaan puheeksi ja nyt mietin vakavasti onko suhteella tulevaisuutta. Osittain tämä avaus on omien ajatusten selvittämistä.
Ap
On hyvä pohtia tuota. Jos tuntuu ettei suhteesta saa mitä haluaa, lienee syytä miettiä mihin toimiin ryhtyy jotta saa ne asiat jotka kokee itselle tärkeäksi.
Voi olla että susta puuttuu se jokin jotta mies avioituisi kanssasi :(
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ahdistun jokaisesta avioliittoon haluavasta naisesta. Juridiset syyt ovat olemassa, mutta mitään muuta hyötyä avioliitosta ei ole. Mitä järkeä? Voisiko joku ihan rehellisesti vastata.
Miten niin muuta? Juuri ne juridiset syyt siihen on. Helpottaa kaikkia yhteisiä järjestelyjä kun ollaan ihan lain mukaan yksikkö eikä kaksi, sinetöi parisuhteen.
Ei kannata kovin kauan jahkailla, jos miestä ei kerran avioliitto kiinnosta ja sinä sitä haluat. Mies ei todennäköisesti vain halua naimisiin (ainakaan sinun kanssasi). Kohta joku toki sanoo, ettei tuossa ikäryhmässä ole enää ollenkaan miehiä, jotka haluaisivat naimisiin, joten jos jätät nykyisen, olet ikuisesti yksin...