Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä tuota Lohtu-biisiä
14.05.2014 |
En saa sanoista mitään tolkkua. Mikä ihmeen lohdunkantaja? Entä vaikka tuhannesti kaadut ei sua voi haavoittaa? Siis mitä? Eihän noissa sanoissa ole mitään järkeä!
Kommentit (70)
Minäkään en osaa käsittää sitä. Ihan hieno sävellys, mutta omituinen sanoitus saattajineen ja lohdunkantajineen (mitä hiivattia?) ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä taitaa av-mammoilla muutama aivosolu puuttua päästä. Kuinka suorasukaisia niiden laulunsanojen pitäisi olla, että niitä ymmärretään? Käyttäkää vähän aivojanne, jos niitä löytyy. Hieno biisi, itse tykkään!
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 15:12"]
No kyllä taitaa av-mammoilla muutama aivosolu puuttua päästä. Kuinka suorasukaisia niiden laulunsanojen pitäisi olla, että niitä ymmärretään? Käyttäkää vähän aivojanne, jos niitä löytyy. Hieno biisi, itse tykkään!
[/quote]
Uutta lastensairaalaa
tällä laululla tuetaan.
Kovin kipeä moni lapsiparka
siinä meillä työsarka.
Sairaalaa näin rahoitetaan
vaikka verojakin maksetaan.
Hei kaikki mukaan laulamaan
tuetaan lastensairaalaa-aa-aa.
Musta toi on ihan hel****n surullinen laulu, multa on kuollut yksi lapsi ja jotenkin oon ajatellut mun muut lapset varsinkin tuon kuoleman jälkeen syntyneet lohdunkantajina. Ja sekin on iso taakka noille vaikka yritän, että eivät joutuisi kokemaan niin. Mutta en ymmä sitä kohtaa " vihdoin tiedän susta kaiken" siis, häh!?! Ja tuo "älä jää mua suremaan" kohta on ihan typerä. Tottakai suru tulee kun kuolema käy. Mut liikuttava laulu, en tosin tykkää siitä, että artistit laulavat tyyliin kolme sanaa ja sit on toisen vuoro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ääreisälykäs ja kaunis biisi, kylmiä väreitä nostattava ja juhlava. Taiteellinen, muttei minusta lainkaan liian erikoinen. Jättää tilaa tulkinnoille, sehän se on hienon biisin merkki. Sävel tosi vaikuttava.
Miten tiedät musta kaiken, vaikka katsot mua ensi kertaa
-> Mihin tällä viitataan, en ole varma.
No mun mielestä viitataan vastasyntyneen ensimmäiseen katseeseen joka on niin kaikkitietävä ja intensiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommenttien perusteella pärjäisitte varmaan hyvin tämän päivän äidinkielen ylioppilaskokeissa. Ja nimenomaan tekstitaidon osuudessa, ei niinkään esseessä.
En tajua tätä keskustelua, biisin kylläkin. Yleisesti ottaen ei taidetta tai kieltä voi selittää. Jokainen tajuaa tavallaan ja eri aikoina eri tavalla. Miksi kaiken täytyy aina aueta heti. Tässä tulee kai se ero, että joidenkin mielestä parhaat elokuvat/kirjat/biisit/ ovat niitä, joiden juonen jo arvaa ja viimeistään lopussa ymmärtää aivan kaiken. Minusta parhaita ovat ne, joita jää miettimään ja matkalla tajuaa jotain itsestään/muista/elämästä.
En käsitä, että aikuiselle ihmiselle (vanhemmalle) ei millään tavalla aukea lapsi lohdun tuojana. Tai että lapsi ei saisi tuoda lohtua, koska joutuu väärään asemaan. On todella paradoksaalista, että juuri lapsi pelkällä olemassa olollaan lohduttaa monta kertaa. Hän kun edustaa elämän jatkuvuutta ja on monesti sellaisella tavalla viisas, mitä aikuinen ei osaa. Ei se tarkoita sitä, että aikuinen ripustautuu lapsen jalkaan parkumaan, että lohduta nyt mua.
Ymmärrän kyllä sinun, lapsesi menettäneen äidin tunteet. Toisaalta pelkkä se, että tiedostat ja yrität, on tärkeää. Elämä on haavoittuvaista ja haurasta - ja saa sitä ollakin etkä sinä ole siitä vastuussa, että olet joutunut lapsesi menettämään ja joudut sen kanssa elämään. Ei elämästä tee arvokasta se, että saamme vain kokea kaiken olevan turvallista ja täydellistä. Lapsetkin kohtaavat surua ja vaikeita tunteita. Tärkeintä on ehkä, ettei niistä tule tabuja. Minä ainakin kerron lapsille myös omista vaikeuksistani ikätason mukaan ja sanon aina, että minä selviän eivätkä minun suruni ole lasten suruja. Heillä on omansa ja niiden keskellä auttavat toiset ihmiset.
Jokainen vanhempi joka tapauksessa käy läpi myös ajatuksen siitä, että vaikka elämä menisi "täydellisesti järjestyksessä", ihmistaimi tulee saattamaan minut hautaan. Jos tätä ei päästä tajuntaan ennen lapsen syntymää tai lapsen synnyttyä, jossain mielen pohjassa se on joka tapauksessa. Minä en ymmärrä, mitä "rumaa" sen ajatuksen päästämisessä tietoisuuteen tai ääneen sanomisessa on? Se on osa elämän kiertokulkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on monestikin elokuvien/laulujen/kirjojen tarkoitus, se semmoinen mystisyys, että sitä jää niinku miettimään, ja sitten alkaa tutkia sitä juttua internetistä tjsp. :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskottavuus biisiin meni kun siinä on lapsettomia laulajia.
Sinähän olet aivan pimeä. Oletko ylpeä kommentistasi, pönttö??
Saattajani on vastasyntynyt = vanhemmat ovat menettäneet lapsensa tämän ollessa pieni vastasyntynyt, ja kun vanhempien aika jossain vaiheessa jättää, niin hautaan "saattajana" onkin tämä nuorena menehtynyt lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös ole selvää että se kattoo sitä nukkuvaa kersaa ja "saattajani on vastasyntynyt" eli tuleva hautaan saattaka eli oma lapsi on nyt syntynyt
Ne vauvat, jotka syntyy nyt, on myös sitten niitä, jotka hoitaa meitä ja vaihtaa paskavaipat, ja muutenkin saattaa meitä sitten elämämme loppuvaiheessa. Niin että arvostus heitä kohtaan nyt ja paras mahdollinen hoito heille nyt.
Yksinkertainen, kaunis sanoma tuossa kappaleessa. Kun on sensitiivistä ja empaattista ajattelukykyä, ymmärtää laulun heti ensi kuulemalta.
^Ja ovat meidän lohdunkantajina sitten aikuisuudessa, joten meidän on heistä nyt huolehdittava ja heitä kasvatettava siihen.
Vierailija kirjoitti:
En ole kuullut kappaletta, mutta miksi siinä pitää olla joku suklaapuoti? Kuka tuon on muuten sanoittanut?
Sanoituksissa mukana useita. Säveltänyt Tuomas Holopainen. Laulajia useita eturivin parhaita artistejamme.
Googleta Lohtu ja kts you Tube video. On niin kaunis.
Niin, onhan noissa sanoissa mukana mystistä surullisuutta, mutta ehkä useammat ymmärtää ettei sieltä sairaalasta kaikki pikkuiset palaa vanhempiensa mukana kotiin. 🌟
Eikö mukana saisi olla lapsettomia? Jolle juuri nyt ole isä/äiti niin eihän se välttämättä tarkoita, ettei haluaisi lapsia tai mahdollisesti tule joskus myöhemmin isäksi/äidiksi. Monet myös lapsettomat ovat lahjoittaneet lastensairaalan hyväksi suuriakin summia. Ovat mukana palkatta hyväntekeväisyys talkoissa edistääkseen rahoitusta. Ei jokaisen tarvitse olla itse vanhempi. Lasten elämässä eletään mukana myös kummeina, setänä, enona, tätinä, isovanhempina, naapureina ja muuna perheystävänä. Lasten mukana voi olla monella hyvällä tavalla aikuisena ja tukena.
Nyt kehoittaisin poistamaan "heppalaput" silmiltä ja avarampaa näkemystä jatkossa. Kun yhteiskunta ei kykene huolehtimaan sairaista lapsista on pakko järjestää kaikenlaista sirkusta jotta ihmiset heräävät antamaan pienistä palkoista/eläkkeistä pienten viattomien lasten hoidon/hyvinvoinnin tueksi.
Taide on viesti alitajunnasta alitajuntaan.
En kans tykkää yhtään ko biisistä; en sanoista enkä sävelestä. Haluaisin kyllä tykätä, kun asia on hyvä :(